Uutiset

Alumni palasi Aaltoon opiskelijaksi – ”Keskustelun taso ja älykkyys yllätti”

Alumni Riikka-Leena Leskelä palasi koulunpenkille etsimään johtamiseen suuntaa. Yksi opeista oli, että hän olikin tehnyt juuri oikeita asioita.
Aallon alumni Riikka-Leena Leskelä seisoo purjevenetaulun edessä. Kuva: Mikko Raskinen
Lauttasaaressa sijaitsevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayrityksen Nordic Healthcare Groupin (NHG) toimistossa meri on läsnä monella tapaa. Kokoushuoneet on nimetty Helsingin saarien mukaan: Kaunissaari, Pihlajasaari, Isosaari, Vallisaari.

Kolmisen vuotta sitten Aallon alumni, tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä havahtui miettivänsä johtamista enemmän kuin koskaan aiemmin.

”Minun pitäisi paremmin ymmärtää käsitteellisellä tasolla, mitä asioita johtamiseen kuuluu”, hän oli tuolloin pohtinut.

Leskelä oli saanut ensimmäisen oman tiimin johdettavakseen Nordic Healthcare Groupissa (NHG). Se on sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayritys, joka tarjoaa suunnittelu-, kehittämis- ja analytiikkapalveluita. Johtaminen tuntui vieraalta eikä Leskelä tiennyt, mitä muuta siihen kuului kuin vuotuiset kehityskeskustelut.

Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan ihminen oppii uusia asioita koko elämänsä ajan. Työpaikat ja työssä oppiminen ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö, sillä vasta työssä huomaa, mitä taitoja oikeasti tarvitsee.

”Opiskeluaikaiset johtamiskurssit olivat epärelevantteja, kun minulla ei ollut mitään kosketuspintaa työelämään”, Leskelä sanoo.

Joulukuussa 2019 tuotantotalouden alumnien Facebook-sivulla julkaistiin postaus, joka puhutteli Leskelää. Aalto University Magazinen toimitus etsi tätä juttua varten haastateltavaa, joka olisi halukas palaamaan Aaltoon opintojen pariin. Alumni saisi valita minkä tahansa itseään kiinnostavan kurssin Aallon opintotarjonnasta.

Leskelä tarttui tilaisuuteen ja ilmoittautui mukaan. Hän päätti opiskella kaksi kurssia: toisen johtamistaidosta ja toisen laadullisista tutkimusmenetelmistä.

Alumni Riikka-Leena Leskelä istuu amfilla ja pitää omaa opiskelijakuvaa kädessään, kuva: Mikko Raskinen
Riikka-Leena Leskelä muistelee, että edellinen kerta amfilla on ollut vuonna 2008, kun Teknillinen korkeakoulu vietti 100-vuotisjuhlia. Hänellä on kädessään kuva opiskeluajoiltaan.

Teekkariksi sattuman kautta

Nuoren Riikka-Leena Leskelän ei pitänyt hakea Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan. Lukioaikaisen ystävän kotona hän tuli jutelleeksi perheen äidin kanssa. Tämä sattui olemaan tuotantotalouden professori. Ilman tuota kohtaamista Leskelä ei olisi edes tiennyt, että tuotantotalouden koulutusohjelma on olemassa.

”Minua houkutteli se, että tuotantotaloutta oli vaikea päästä opiskelemaan.”

Leskelälle oli selvää, että hän jatkaisi opintoja tohtorinväitökseen asti. Hän kun ajatteli tähtäävänsä professorin uralle. Leskelän molemmat vanhemmat ovat väitelleet ja tehneet koko työuransa akateemisessa maailmassa.

”Ajattelin, että professori on ylimmän asiantuntijuuden ja viisauden päätepiste. ”

Leskelän professorihaaveet menivät kuitenkin jäihin, kun hän teki tärkeän havainnon: tuotantotalouden, sovelletun matematiikan tai liiketaloustieteen tutkimus ei ollutkaan sellaista, mikä olisi motivoinut häntä.

”Huomasin, että olen hyvä monessa asiassa ja nopea oppimaan. Ajattelin, että konsultin työssä sekä koulutukseni että luontaiset kykyni voisivat päästä oikeuksiinsa.”

Leskelä eteni urallaan NHG:ssä, joka oli aluksi hyvin pieni, muutaman kymmenen henkilön yritys. Kaikki tekivät vähän kaikkea, eikä hierarkiaa ollut. Vuosien myötä Leskelä sai enemmän vastuuta ja NHG kasvoi yli 100 ammattilaisen yritykseksi. Kasvun myötä myös johtamista piti suunnitella ja kehittää.

Johtaja on läsnä

Usein johtajista ajatellaan, että he ovat suuria, karismaattisia hahmoja. Tämä mielikuva oli myös Leskelällä. Aallon keväisellä kurssilla johtaminen esitettiin kuitenkin arkisena asiana, joka tapahtuu ihmisten päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja työn tiimellyksessä. Siinä missä kehityskeskustelut ja palautejärjestelmät, myös jokapäiväiset kohtaamiset toimiston käytävillä ja palavereissa ovat johtamista. Ja johtajuuteen liittyviä taitoja ja käytäntöjä voi jokainen oppia ja kehittää.

Kurssi antoi Leskelälle helpotuksen tunteen, kun hän tajusi, että on tietämättään koko ajan tehnyt oikeita asioita.

”Pidän nyt entistä tarkemmin kiinni asioista, joiden olen aikaisemmin ajatellut olevan tärkeitä.”

Yksi niistä on läsnäolo. Siihen hyvä johtajuus usein kiteytyy, ja sen merkitys korostuu varsinkin etätyöskentelyssä. Leskelä on liittynyt mukaan muutaman hengen porukkaan, joka koostuu nuoremmista tiimiläisistä. Yhdessä he suunnittelevat etälounaita ja etäviihdykettä.

”Kun vielä teimme töitä toimistolla, yritin itse olla aina paikalla tiimikokouksissa ja arferworkeissä. Varmistin myös, että muut esihenkilöt olivat paikalla. Ei se ole sen kummempaa.”

Kevään kurssilla Leskelä tajusi myös tehneensä puolitoista vuotta sitten yhden yllättävän, ratkaisevan liikkeen.

Paikalla on väliä

Avokonttori ei vaikuta ensisilmäykseltä suurelta. Kunnes huomaa, että huone jatkuu kulman takana. Täällä noin 50 NHG:n työntekijää tekee töitä, silloin kun eivät ole etätöissä. Puolitoista vuotta sitten Riikka-Leena Leskelä teki tietoisen päätöksen siirtyä kirjastohuoneessa työskentelyn sijaan avokonttorin puolelle. Siirtyminen seinän toiselle puolelle teki hänestä lähestyttävämmän.

”Teen siellä töitä silloin, kun en ole kokouksissa. Niinpä minulta saatetaan kysyä mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, mikä on hyvä.”

Ja Leskelä vastaa. Ja jos hän ei tiedä vastausta, hän kertoo, keneen kannattaa olla yhteydessä.

Otaniemen luentosalista saadun oivalluksen mukaan johtaminen on loppujen lopuksi aika pieniä, yksinkertaisia tekoja, joilla on suuri vaikutus.

”Ei se välttämättä ole elämää suurempaa. Minulle se on etenkin esimerkillä johtamista, ja se tuntuu toimivan hyvin.”

Riikka-Leena Leskelä toimistossa Lauttasaaressa. Kuva: Mikko Raskinen
Tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä avokonttorissa, johon hän siirtyi tietoisesti tekemään töitä. Leskelä vastaa työssään projekteista, joissa hän ollut tekemässä tarjouksia tai hakemuksia.

Riikka-Leena Leskelä: ”Luennoilla käyty keskustelu oli hämmentävän hyvää ja älykästä”

Alumni piti päiväkirjaa opinnoistaan Aallossa.

Tiistai 3.3.2020

Aamu avautui pilvisenä. Olin hyvissä ajoin luentosalissa Open Innovation Housessa Otaniemessä. Rakennusta ei ollut silloin, kun itse aloitin opiskelut.

Joululomalla olin selannut Aallon kurssiluetteloa ja valinnut keväälle kaksi kurssia aiheista, joista koin tarvitsevani tietoa työtäni varten. Nyt oli alkamassa johtamista käsittelevän kurssin Leading as practice kuudes luento.

Riikka-Leena Leskelä luentosalissa, kuva: Mikko Raskinen

Etukäteen olin miettinyt yhtä asiaa: mitä sanottavaa perusopiskelijoilla voisi olla johtamisesta. Eihän minulla saman ikäisenä ollut mitään kosketusta aiheeseen.

Luennoilla on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua, joka on ollut hämmentävän hyvää ja älykästä. Yllättävän monella opiskelijalla on johtamiskokemusta esimerkiksi partiosta tai opiskelijatoiminnasta.

Luentoja varten olemme lukeneet artikkeleita, joista olemme sitten keskustelleet pienryhmissä. Vaikka en tarvitse kurssista suoritusmerkintää, olen kuitenkin halunnut tehdä samat tehtävät kuin muutkin opiskelijat.

Perjantai 13.3.2020

Aalto-yliopisto ilmoittaa siirtyvänsä etäopetukseen. Mitenköhän toukokuuksi suunnitellun laadullisten tutkimusmenetelmien kurssin käy?

Toukokuu 2020

Saan tiedon, että Qualitative research methods -kurssi järjestetään verkossa Zoomin välityksellä.

Kurssi tulee tarpeeseen, sillä oma taustani on matemaattisessa mallinnuksessa, mutta nykyisessä työssäni olen tekemisissä laadullista aineistoa käyttävien tutkimushankkeiden kanssa.

Kesäkuu 2020

Kurssi oli todella hyvä, ja sen valmistelussa oli nähty paljon vaivaa. Opin kuuden päivän aikana laadullisesta tutkimuksesta kaksisataa kertaa enemmän kuin mitä siihen mennessä tiesin.

Sain kattavan tietopaketin aiheeseen liittyvistä kirjoista ja artikkeleista. Niissä on hyviä esimerkkejä.

Kurssille osallistui jatkotutkinto-opiskelijoita, ja meitä oli sen verran vähän, että keskustelu Zoomissa toimi hyvin ja kaikki olivat aktiivisia.

 

Teksti: Riikka Hopiavaara. Kuvat: Mikko Raskinen.
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 27 lokakuussa 2020.

Lue lisää

Two Aalto University alumni walks outside under a red Aalto umbrella

Alumneille

Alumniverkostoomme kuuluu jo lähes 45 000 alumnia yli 80 eri maassa. Verkoston jäsenenä saat tuoretta tutkimustietoa, kontakteja eri aloilta sekä lukuisia mahdollisuuksia itsesi kehittämiseen.

Alumnejamme ovat kaikki, jotka ovat valmistuneet Aalto-yliopistosta ja sen muodostaneista korkeakouluista (TKK, Taik ja Helsingin kauppakorkeakoulu) sekä vaihto-opiskelijat. Voit liittyä alumniverkostoon jo opiskeluaikana!

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tohtorikoulutettavat Noora Yau ja Konrad Klockars seisovat vierekkäin valkoista taustaa vasten. Heidän välissään on pystysuora puinen levy, joka on pohjaväriltään musta, mutta pinnassa on kirkkaita sinisiä ja keltaisia kuvioita. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vierekkäisiä latuja – muotoilija ja materiaalitutkija taikovat kimmeltäviä värejä puusta

Muotoilija Noora Yau ja materiaalitutkija Konrad Klockars taikovat puusta väriä, joka on läpinäkyvää, mutta hohtaa kuin hankajalkainen rantavedessä. Työssä auttaa hyvä kemia ja vapaus esittää tyhmiäkin kysymyksiä.
Biodesign, kuva: Kalle Kataila
Aalto Magazine Julkaistu:

Terveyden täsmäratkaisuja

Biodesign Finland -hankkeissa korjataan kudosvaurioita biomateriaaleilla ja tuetaan mielenterveyspotilaiden toipumista ympäristönsuunnittelulla. Kaiken lähtökohta on oikean tarpeen löytäminen.
Älyhanskat henkilön kädessä, kuva: Mikko Raskinen
Aalto Magazine Julkaistu:

Teknologia ohjaa kuntoutujaa kädestä pitäen

Älyhanskat, virtuaalilasit ja tekoäly ovat osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.
Felicia Aminoff, Anna Eriksson ja Amanda Rejström, kuva: Iiro Immonen
Aalto Magazine Julkaistu:

Kipinä muuttaa maailmaa - Aallon alumnien startup-yritys auttaa ihmisiä tekemään ilmastotekoja

Ilmastoteot ovat tulevaisuudessa yhtä arkisia kuin säästäminen.