Uutiset

Akateemiset tulokset ja kansainvälinen arvostus kehittyivät suotuisasti vuonna 2019

Aalto-yliopiston kampuksen kehittäminen eteni merkittävästi ja Kauppakorkeakoulu siirtyi helmikuussa uuteen rakennukseen Otaniemen kampuksen ytimeen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 19.3.2020. Vuosi 2019 oli Aalto-yliopiston kymmenes toimintavuosi.

Aalto-yliopiston akateemiset tulokset kehittyivät suotuisasti. Eniten viittauksia saavien top 10 % -julkaisujen määrä kasvoi yhdellä prosentilla 1 512 julkaisuun (1 493 vuonna 2018). Vuoden aikana suoritettiin 1 340 (1 218) kandidaatin, 1 960 (1 628) maisterin ja 235 (263) tohtorin tutkintoa.

Myönteinen kehitys heijastui Aalto-yliopiston kansainväliseen arvostukseen ja ranking-tuloksiin. QS World University Rankings ”Top 50 Under 50” -vertailussa, joka listaa 150 maailman parasta alle 50-vuotiaista yliopistoa, Aalto ylsi yhdeksännelle (9.) sijalle ja oli eurooppalaisista yliopistoista kolmanneksi (3.) paras. Times Higher Educationin vertailussa Aalto listattiin maailman 37. (50.) kansainvälisimmäksi yliopistoksi.

Aalto-yliopiston kampuksen kehittäminen eteni merkittävästi vuonna 2019. Kauppakorkeakoulu siirtyi helmikuussa uuteen rakennukseen Otaniemen kampuksen ytimeen. A Grid, yksi Euroopan suurimmista startup-keskuksista, laajentui. Tutkimusinfrastruktuurikeskittymä Circular Raw Materials Hub avattiin.

Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen operatiivinen tappio oli 32 (18) miljoonaa euroa. Suurimmat erät operatiivisissa tuotoissa olivat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus sekä hankeavustukset Suomen Akatemialta, EU:lta ja Business Finlandilta. Henkilöstö- ja tilakulut muodostivat yhteensä 76 % (77 %) operatiivisista kuluista.

Sijoitustoiminnan pro forma -voitto oli yhteensä 153 (tappio 64) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan voitto muodostui pääasiassa sijoitussalkun käyvän arvon muutoksesta, mikä oli seurausta rahoitusmarkkinoiden elpymisestä vuoden 2018 lopun jälkeen. Vuoden 2020 alussa sijoitussalkun markkina-arvo on laskenut merkittävästi koronaviruspandemian rahoitusmarkkinoille aiheuttaman stressin seurauksena.

Yliopistokonsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 829 (1 671) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston pro forma -tuloslaskelma

2019

2018

Operatiivisen tuotot

339

347

Operatiiviset kulut

371

365

Operatiivinen voitto/tappio

-32

-18

Sijoitustoiminnan voitto/tappio

153

-64

Rahoitustoiminnan voitto/tappio

12

0

Varainhankinnan voitto/tappio

3

2

Siirto sidottuihin rahastoihin

-6

-5

Tilikauden voitto/tappio

130

-85

 

Aalto-yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 2019
Aalto-yliopiston avainlukuja 2019 (aalto.fi)
Vastuullisuusraportit (aalto.fi)

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

space key touch guard
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuvanveistäjä teki kuparista mikrobit torjuvan, taskuun sopivan kosketussuojaimen

Suojainta voi käyttää esimerkiksi vessanpöntön kansiin, vääntölukkoihin ja ovenkahvoihin tarttumisessa. Käytön jälkeen se sujahtaa suojakoteloonsa, jossa kupari tappaa pinnalle mahdollisesti tarttuneet taudinaiheuttajat.
Jaana Vapaavuori (left) and Konstantinos Daskalakis (right)
Mediatiedotteet Julkaistu:

EU:lta miljoonarahoitus älykkäiden materiaalien ja uuden sukupolven ledien tutkimukseen

Apulaisprofessori Jaana Vapaavuoren ja tutkijatohtori Konstantinos Daskalakisin hankkeet parantavat rakennusten ja valaistuksen ympäristöystävällisyyttä.
Rehtori Ilkka Niemelä pitää lukuvuoden avajaispuhetta verkon välityksellä.
Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Rehtori Ilkka Niemelä: ”Kärsinyt talous ei kaipaa jälleenrakentamista, vaan uudelleen rakentamista kestävän kehityksen perustalle"

Lukuvuoden avajaisissa puhuivat myös tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Olli Kesseli. Avajaiset toteutettiin virtuaalisesti.
Townhouses in Malminkartano. Photo: Eija Hasu
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista

Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista.