Uutiset

Akateemiset toimijat tukemaan Suomea vetysiirtymässä ja kansainvälisessä vetykilpailussa

Suomen keskeiset tutkimus- ja koulutustoimijat ovat perustaneet Suomen vetytutkimusfoorumin. Foorumi edistää suomalaista vetyosaamista yhteisillä toimintasuunnitelmilla, tulevaisuusvisioilla ja edustaa akateemisia toimijoita muiden vetytoimijoiden rinnalla.
Aalto-yliopiston vetytutkimus

Suomen vetytutkimusfoorumissa (Hydrogen Research Forum Finland) mukana ovat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Oulun yliopisto, joka aluksi koordinoi foorumin toimintaa.

Vetysiirtymä on synnyttänyt laajan kirjon eri lähtökohdista toimivia verkostoja, kuten yritystoimijoiden muodostama Suomen Vetyklusteri. Vetysiirtymässä ja -tutkimuksessa on tunnistettu tarve tutkimuspohjaiselle vapaalle ja riippumattomalle keskustelulle, johon akateemiset toimijat vastaavat Suomen vetytutkimusfoorumilla. Suomen vetytutkimusfoorumi toimii tarvittaessa myös akateemista tutkimusta edustavana toimijana kansallisten yksityisen tai julkisen sektorin vetyverkostojen rinnalla.

”Suomen vetytutkimusfoorumi on vetyyn liittyvää tutkimusta tekevien tai siitä kiinnostuneiden foorumi, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisten näkemysten muodostamisen. Tämä on tärkeää kattavan kansallisen vetytoimintasuunnitelman aikaansaamiseksi, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen toimija vetymurroksessa. Foorumi myös kokoaa akateemiset toimijat keskustelukumppaniksi kansallisen päätöksenteon tueksi”, Oulun yliopiston professori ja Suomen vetytutkimusfoorumin koordinaattori Timo Fabritius kertoo.

”Aalto-yliopiston tutkimuksella ja koulutustarjonnalla tulee olemaan keskeinen rooli kansallisessa vety-yhteistyössä. Siirtyminen pois fossiilisista raaka-aineista luo tarpeen uusiin avauksiin sekä energiasektorilla että kemianteollisuudessa. Tämä on suuri mahdollisuus useilla tekniikan ja talouden osa-alueilla", toteaa energiatekniikan  professori Martti Larmi Energiakonversio-tutkimusryhmästä.

hydrogen flame propagation
Aalto-yliopiston Energiakonversio-tutkimusryhmä tutkii mm. vedyn palamista. Kuvassa liekkirintaman etenemistä palamiskammiossa kuvattuna suurnopeuskameralla. Tutkimuksessa on käytetty nk. Schlieren-menetelmää, joka paljastaa kaasun tiheyseroja.

Hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta

Vetytalous nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Vetytaloudessa on odotettavissa tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden välillä, ja valmisteilla on tuhansia vetyhankkeita Euroopassa ja kansainvälisesti.

Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä vetykilpailussa, jossa keskeisiä seurattavia ovat Pohjoismaat, Saksa ja esimerkiksi vedyntuotannon tutkimuksessa Suomen kanssa kilpaileva Japani.

Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa myös vetysiirtymässä. Suomen vetytutkimusfoorumi toiminnan keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat:

  • Vetytalouden synnyttämien muutosten ja tutkimustarpeiden tunnistaminen
  • Kansallisen vetytoimintasuunnitelman ja tulevaisuusvisioiden edistäminen
  • Vetytalouteen liittyvän koulutustarjonnan tuottaminen koordinoidusti
  • Riippumattoman tutkimuspohjaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi
  • Suomen vetyyn ja vetysiirtymään liittyvän tutkimuksen kansainvälisen roolin ja vaikuttavuuden lisääminen

Painopisteet koko vetyarvoketjulla vedyn tuotannossa, logistiikassa ja hyödyntämisessä

”Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kattavat koko vedyn arvoketjun, mikä tarjoaa vahvan ja helposti saatavilla olevan tietopohjan, joka edistää Suomen asemaa kansainvälisessä vety-yhteistyössä", sanoo Antti Arasto, VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja.  

Foorumi käynnistää työnsä luomalla ehdotuksen kansallisesta toimintasuunnitelmasta vetyyn liittyen. Suunnitelmassa huomioidaan vaadittavan tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä vetysiirtymän vaikutukset koko yhteiskuntaan. Vetyteemaan liittyvä kansainvälinen konferenssi on suunnitteilla vuonna 2023 kokoamaan tiivistyvää kansallista keskustelua.

Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kehittävät toimintaansa käynnissä olevan tutkimuksensa pohjalta vedyn tuotannossa, vedyn siirrossa ja vedyn hyödyntämisessä.

Lisätietoja

Martti Larmi, professori,  [email protected], puh. 050 569 5625

Jukka Seppälä, professori, [email protected], puh, 040 070 1142

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.