Uutiset

Aalto-yliopiston muotinäytös tuo muodin kärkeä Suomeen

Näytös18:ssa palkittiin Idaliina Friman, Erika Hirsimäki, Eetu Kemppainen, Emma Saarnio, Anni Salonen ja Eerika Yli-Rahko.
Anni Salonen sai Näytös18-palkinnon. <i>Kuva © Mikko Raskinen</i>

Perjantaina 25. toukokuuta Aalto-yliopiston kevätnäytöksessä hyöri muodin opiskelijoiden lisäksi lukuisia muodin ystäviä ja kiinnostavia vieraita. Esittelyssä oli kaksikymmentäkaksi muodin kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden uutta kokoelmaa. Niistä neljä palkittiin erinomaisista ideoistaan ja toteutuksestaan.

Joka vuosi kansainvälisen muotialan ammattilaisista koostuva tuomaristo valitsee yhden kokoelman, jolle myönnetään Näytös-palkinto. Tänä vuonna tuomaristo, johon kuului myös Lacosten entinen luova johtaja Felipe Oliveira Baptista, antoi palkinnon Anni Saloselle " mestarillisesta muotojen, värien ja materiaalien käytöstä".

Tänä vuonna Marimekko-palkinto myönnettiin Eetu Kemppaiselle, jonka malliston teema oli ilmailu. "Minua innoitti 1920- ja 1930-lukujen vapaamielisyys", sanoi Kemppainen. "Halusin olla hauska enkä liian vakava."

Fiskars-palkinnon sai Emma Saarnio, jonka mallisto yhdisti stereotyyppiseen, raskasmetallia rakastavaan ja olutta juovaan suomalaiseen tyyliin viehättäviä yksityiskohtia, kuten värikylläisiä olutlaatikoita, ’mäyräkoiria’. "Yksi periaatteistani oli ostaa mahdollisimman paljon suomalaisia materiaaleja", Saarnio kertoi kokoelmastaan. "Opin samalla, että Suomessa on yhä paljon ihmisiä, jotka edelleen valmistavat tekstiilejä ja materiaaleja."

Eerika Yli-Rahko, Erika Hirsimäki ja Idaliina Friman voittivat Diesel-palkinnon kokoelmallaan, jossa nähtiin valkoista nahkaa ja denimiä. "Me kaikki kasvoimme pienissä suomalaisissa kaupungeissa, ja inspiraationamme oli niiden moottoriurheilukulttuuri", kertoi Yli-Rahto.

Tämän vuoden kokoelmien laatua pidettiin poikkeuksellisen korkeana. "Näytös on enemmin kansainvälisen muotikilpailun finaali kuin muotikoulun järjestämä näyttely", sanoi Felipe Oliveira Baptista.

Lisätietoa:
Lehtori Tuomas Laitinen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, tuomas.p.laitinen@aalto.fi, p. 050 3848 857

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.