Uutiset

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistävät voimansa tekoälytutkimuksessa

Tammikuussa 2018 aloittavan Tekoälyn tutkimuskeskuksen tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn tutkimuksessa ja tutkimustiedon hyödyntämisessä.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto perustavat Tekoälyn tutkimuskeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI). Keskuksen perustamisesta päätettiin maaliskuussa 2017, mistä lähtien sen toimintaa on valmisteltu. Alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittava keskus tuo yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin.

”Keskuksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa siinä, miten tekoälytutkimusta tuetaan. Visiona on, että huippututkimukseen perustuva tekoälyosaamisemme saatetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön, jolloin se hyödyttäisi ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia heidän arjessaan”, sanoo FCAI:n valmistelussa mukana ollut Petri Myllymäki, joka toimii Aallon ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin johtajana.

Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestään ajavat autot ja tietokoneen suorittama kuvien sisällön tunnistaminen tai kielenkääntäminen edustivat puhdasta scifiä. Nyt kaikista näistä teknologioista on jo tullut merkittävää bisnestä. Useimmille yrityksille tekoälyn hyödyntäminen on itse asiassa kohtalon kysymys: ne, jotka kykenevät ottamaan sen käyttöön, menestyvät, ja muut ovat vaarassa kuihtua.

Tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälyä, joka on luotettavaa, turvallista ja vaivatonta käyttää. Tutkijoiden kunnianhimo nousee suomalaisista huippusaavutuksista sekä vuosikymmenten ajalta että aivan viime ajoilta. Akateemikko Teuvo Kohosen pioneerityö neuroverkkojen parissa tunnetaan ympäri maailmaa. Parhaillaan Helsingin alueella tehdään huipputason tutkimusta useilla sellaisilla tutkimuksen aloilla, jotka voivat johtaa ennennäkemättömiin tieteellisiin läpimurtoihin.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Tavoitteena on, että tekoäly ymmärtää ihmisen tavoitteet ja osaa ottaa ne huomioon. Silloin tekoäly voi toimia aloitteellisesti mutta turvallisesti ja ihmistä häiritsemättä.

Helsingin alueen tekoälytutkijat ovat olleet uranuurtajia myös sen ratkomisessa, kuinka yksityisyyden suoja säilytetään, kun tietokoneohjelmalle syötetään henkilökohtaisia tietoja, tai miten suojata tekoälysovellukset hakkereilta ja vaaratilanteilta esimerkiksi lääketieteessä. Suomalaistutkijat edustavat maailman huippua myös siinä, miten algoritmia voi opettaa pienillä datamäärillä, kuten yksittäisen potilaan terveystiedoilla.

Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea.

Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea, koska laskentamalleja kehitetään samalla datalla ja ohjelmistoilla, joita yritykset myöhemmin hyödyntävät. Helsingin alueen tekoälytutkimus on jo johtanut useisiin eturivin yrityksiin, kuten Curious AI ja Etsimo.

Myös FCAI:n toiminnassa tulee olemaan alusta lähtien mukana joukko yrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa tutkimusyhteistyöhön paitsi taloudellisesti myös ajankäytön ja osaamisensa puolesta. Yhteistyösopimuksia solmitaan juuri nyt aktiivisesti. FCAI on jo vahvasti verkostoitunut myös kansainvälisesti, ja lisää yhteistyöhankkeita käynnistetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti muiden yliopistojen kanssa.

Helsingin seutu tarjoaa Pohjois-Euroopan mittakaavassa täysin ainutlaatuisen ja globaalistikin merkittävän ympäristön sekä tutkimukseen, innovaatioihin että niiden kaupallistamiseen. FCAIn vaikuttavuus syntyy paitsi tutkimuksesta myös alueen kasvuyritysten verkostosta, tekoälyyn liittyvästä jatkokoulutuksesta ja fiksuihin kokeiluihin kannustavasta julkishallinnosta.

FCAI järjestää 13. joulukuuta Dipolissa Espoossa Artificial Intelligence Day -tapahtuman, joka tuo yhteen tutkijat, yritykset ja julkisen sektorin edustajat. Tervetuloa keskustelemaan tekoälystä, muodostamaan verkostoja ja hyödyntämään muiden osallistujien osaamista! Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Lisätietoja:

Samuel Kaski
akatemiaprofessori
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
[email protected]

Arto Klami
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
p. 050 582 3654
[email protected]

Petri Myllymäki
professori, HIITin johtaja
p. 040 553 1162
[email protected]

Kai Puolamäki
Professor of Practice
Aalto-yliopisto
p. 050 352 1276
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.