Uutiset

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistävät voimansa tekoälytutkimuksessa

Tammikuussa 2018 aloittavan Tekoälyn tutkimuskeskuksen tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn tutkimuksessa ja tutkimustiedon hyödyntämisessä.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto perustavat Tekoälyn tutkimuskeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI). Keskuksen perustamisesta päätettiin maaliskuussa 2017, mistä lähtien sen toimintaa on valmisteltu. Alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittava keskus tuo yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin.

”Keskuksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa siinä, miten tekoälytutkimusta tuetaan. Visiona on, että huippututkimukseen perustuva tekoälyosaamisemme saatetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön, jolloin se hyödyttäisi ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia heidän arjessaan”, sanoo FCAI:n valmistelussa mukana ollut Petri Myllymäki, joka toimii Aallon ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin johtajana.

Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestään ajavat autot ja tietokoneen suorittama kuvien sisällön tunnistaminen tai kielenkääntäminen edustivat puhdasta scifiä. Nyt kaikista näistä teknologioista on jo tullut merkittävää bisnestä. Useimmille yrityksille tekoälyn hyödyntäminen on itse asiassa kohtalon kysymys: ne, jotka kykenevät ottamaan sen käyttöön, menestyvät, ja muut ovat vaarassa kuihtua.

Tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälyä, joka on luotettavaa, turvallista ja vaivatonta käyttää. Tutkijoiden kunnianhimo nousee suomalaisista huippusaavutuksista sekä vuosikymmenten ajalta että aivan viime ajoilta. Akateemikko Teuvo Kohosen pioneerityö neuroverkkojen parissa tunnetaan ympäri maailmaa. Parhaillaan Helsingin alueella tehdään huipputason tutkimusta useilla sellaisilla tutkimuksen aloilla, jotka voivat johtaa ennennäkemättömiin tieteellisiin läpimurtoihin.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Tavoitteena on, että tekoäly ymmärtää ihmisen tavoitteet ja osaa ottaa ne huomioon. Silloin tekoäly voi toimia aloitteellisesti mutta turvallisesti ja ihmistä häiritsemättä.

Helsingin alueen tekoälytutkijat ovat olleet uranuurtajia myös sen ratkomisessa, kuinka yksityisyyden suoja säilytetään, kun tietokoneohjelmalle syötetään henkilökohtaisia tietoja, tai miten suojata tekoälysovellukset hakkereilta ja vaaratilanteilta esimerkiksi lääketieteessä. Suomalaistutkijat edustavat maailman huippua myös siinä, miten algoritmia voi opettaa pienillä datamäärillä, kuten yksittäisen potilaan terveystiedoilla.

Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea.

Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea, koska laskentamalleja kehitetään samalla datalla ja ohjelmistoilla, joita yritykset myöhemmin hyödyntävät. Helsingin alueen tekoälytutkimus on jo johtanut useisiin eturivin yrityksiin, kuten Curious AI ja Etsimo.

Myös FCAI:n toiminnassa tulee olemaan alusta lähtien mukana joukko yrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa tutkimusyhteistyöhön paitsi taloudellisesti myös ajankäytön ja osaamisensa puolesta. Yhteistyösopimuksia solmitaan juuri nyt aktiivisesti. FCAI on jo vahvasti verkostoitunut myös kansainvälisesti, ja lisää yhteistyöhankkeita käynnistetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti muiden yliopistojen kanssa.

Helsingin seutu tarjoaa Pohjois-Euroopan mittakaavassa täysin ainutlaatuisen ja globaalistikin merkittävän ympäristön sekä tutkimukseen, innovaatioihin että niiden kaupallistamiseen. FCAIn vaikuttavuus syntyy paitsi tutkimuksesta myös alueen kasvuyritysten verkostosta, tekoälyyn liittyvästä jatkokoulutuksesta ja fiksuihin kokeiluihin kannustavasta julkishallinnosta.

FCAI järjestää 13. joulukuuta Dipolissa Espoossa Artificial Intelligence Day -tapahtuman, joka tuo yhteen tutkijat, yritykset ja julkisen sektorin edustajat. Tervetuloa keskustelemaan tekoälystä, muodostamaan verkostoja ja hyödyntämään muiden osallistujien osaamista! Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Lisätietoja:

Samuel Kaski
akatemiaprofessori
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
[email protected]

Arto Klami
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
p. 050 582 3654
[email protected]

Petri Myllymäki
professori, HIITin johtaja
p. 040 553 1162
[email protected]

Kai Puolamäki
Professor of Practice
Aalto-yliopisto
p. 050 352 1276
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto Industrial Internet Campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa

Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.
Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.