Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistävät voimansa tekoälytutkimuksessa
Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto perustavat Tekoälyn tutkimuskeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI). Keskuksen perustamisesta päätettiin maaliskuussa 2017, mistä lähtien sen toimintaa on valmisteltu. Alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittava keskus tuo yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin.
”Keskuksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa siinä, miten tekoälytutkimusta tuetaan. Visiona on, että huippututkimukseen perustuva tekoälyosaamisemme saatetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön, jolloin se hyödyttäisi ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia heidän arjessaan”, sanoo FCAI:n valmistelussa mukana ollut Petri Myllymäki, joka toimii Aallon ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin johtajana.
Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestään ajavat autot ja tietokoneen suorittama kuvien sisällön tunnistaminen tai kielenkääntäminen edustivat puhdasta scifiä. Nyt kaikista näistä teknologioista on jo tullut merkittävää bisnestä. Useimmille yrityksille tekoälyn hyödyntäminen on itse asiassa kohtalon kysymys: ne, jotka kykenevät ottamaan sen käyttöön, menestyvät, ja muut ovat vaarassa kuihtua.
Tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälyä, joka on luotettavaa, turvallista ja vaivatonta käyttää. Tutkijoiden kunnianhimo nousee suomalaisista huippusaavutuksista sekä vuosikymmenten ajalta että aivan viime ajoilta. Akateemikko Teuvo Kohosen pioneerityö neuroverkkojen parissa tunnetaan ympäri maailmaa. Parhaillaan Helsingin alueella tehdään huipputason tutkimusta useilla sellaisilla tutkimuksen aloilla, jotka voivat johtaa ennennäkemättömiin tieteellisiin läpimurtoihin.
Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Tavoitteena on, että tekoäly ymmärtää ihmisen tavoitteet ja osaa ottaa ne huomioon. Silloin tekoäly voi toimia aloitteellisesti mutta turvallisesti ja ihmistä häiritsemättä.
Helsingin alueen tekoälytutkijat ovat olleet uranuurtajia myös sen ratkomisessa, kuinka yksityisyyden suoja säilytetään, kun tietokoneohjelmalle syötetään henkilökohtaisia tietoja, tai miten suojata tekoälysovellukset hakkereilta ja vaaratilanteilta esimerkiksi lääketieteessä. Suomalaistutkijat edustavat maailman huippua myös siinä, miten algoritmia voi opettaa pienillä datamäärillä, kuten yksittäisen potilaan terveystiedoilla.
Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea.
Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea, koska laskentamalleja kehitetään samalla datalla ja ohjelmistoilla, joita yritykset myöhemmin hyödyntävät. Helsingin alueen tekoälytutkimus on jo johtanut useisiin eturivin yrityksiin, kuten Curious AI ja Etsimo.
Myös FCAI:n toiminnassa tulee olemaan alusta lähtien mukana joukko yrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa tutkimusyhteistyöhön paitsi taloudellisesti myös ajankäytön ja osaamisensa puolesta. Yhteistyösopimuksia solmitaan juuri nyt aktiivisesti. FCAI on jo vahvasti verkostoitunut myös kansainvälisesti, ja lisää yhteistyöhankkeita käynnistetään sekä kansainvälisesti että kansallisesti muiden yliopistojen kanssa.
Helsingin seutu tarjoaa Pohjois-Euroopan mittakaavassa täysin ainutlaatuisen ja globaalistikin merkittävän ympäristön sekä tutkimukseen, innovaatioihin että niiden kaupallistamiseen. FCAIn vaikuttavuus syntyy paitsi tutkimuksesta myös alueen kasvuyritysten verkostosta, tekoälyyn liittyvästä jatkokoulutuksesta ja fiksuihin kokeiluihin kannustavasta julkishallinnosta.
FCAI järjestää 13. joulukuuta Dipolissa Espoossa Artificial Intelligence Day -tapahtuman, joka tuo yhteen tutkijat, yritykset ja julkisen sektorin edustajat. Tervetuloa keskustelemaan tekoälystä, muodostamaan verkostoja ja hyödyntämään muiden osallistujien osaamista! Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.
Lisätietoja:
Samuel Kaski
akatemiaprofessori
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Arto Klami
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
p. 050 582 3654
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Petri Myllymäki
professori, HIITin johtaja
p. 040 553 1162
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kai Puolamäki
Professor of Practice
Aalto-yliopisto
p. 050 352 1276
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla
Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.