Uutiset

"Aalto on lunastanut lupauksensa ennätysajassa"

Biokeskus Suomen johtaja Marja Makarow vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi Dipolissa järjestetyssä tohtoripromootiossa 14. kesäkuuta 2019. Tieteen kentän monitaitaja patistaa suomalaisyliopistoja kestäviin kansainvälisiin kumppanuuksiin.
Maria Makarow. Photo: Heli Sorjonen
Maria Makarow tekniikan alan tohtoripromootiojuhlassa. Vasemmalla Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Mitkä ovat päällimmäiset tunnelmasi tohtoripromootion jälkeen?

Olen valtavan iloinen ja ylpeä tästä kunniasta. Promootiossa meidän kunniatohtorien ja riemutohtorien rinnalla juhli iso nuorten tohtorien joukko. Se mikä oli todella merkittävää, oli valtava kansainvälisten tuoreiden tohtorien osuus. Näissä tohtoreissa on valtavasti talenttia, josta Suomen kannattaa pitää kiinni. Heille tulisi järjestää mahdollisimman sulava siirtyminen yrityselämään tai jatkoon akateemisella polulla. 

Olin mukana Aalto-yliopiston ensimmäisessä hallituksessa auttamassa uutta yliopistoa lentoon. Tätäkin taustaa vastaan oli erityisen hienoa tulla vihityksi kunniatohtoriksi, kun näki yliopiston oman työn hedelmiä. 

Olit siis mukana perustamassa Aalto-yliopistoa. Onko sen kehitys edennyt toivottuun suuntaan? 

Aalto on aivan ennätyslyhyessä ajassa lunastanut lupauksensa. Sen kunnianhimoinen tavoite oli muuntautua kolmen perustajayliopistonsa kautta tiedeyliopistoksi. Tänään Aallossa on lukuisia huippututkijoita, joille Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt arvostettua kärkitutkimusrahoitusta. Jo tämä kertoo siitä, että tiedeyliopisto on totta. 

Aalto on myös aivan eturintamassa Suomessa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuottajana. Eikä tarvinnut kuin katsoa uusien tohtorien nimilistaa todetakseen, että yliopisto on aidosti kansainvälinen. Myös professorikunta on nopeassa tahdissa kansainvälistynyt tenure track- urapolun kautta.

Entä kuinka Aalto-yliopisto pärjää tulevaisuudessa?

Ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen sillä on erinomaiset lähtökohdat tarttua suuriin kysymyksiin, joiden suuntaan yliopistot kaikkialla maailmassa hapuilevat. Edessä olevat valtavat haasteet, kuten kestävät energianlähteet sekä uudet teknologiat ja materiaalit, edellyttävät monitieteistä tutkimusyhteistyötä. Kun monissa yliopistoissa monitieteisyys ja tieteidenvälisyys on vasta alkumetreillä, ollaan Aallossa niiden suhteen jo pitkällä. 

Olet tieteen näköalapaikoilla vaikuttanut sekä kotimaiseen että kansainväliseen tiedekenttään. Mikä sinua työssäsi inspiroi?

Helsingin yliopiston tutkimusvararehtorina innostuin tavattomasti siitä, että vastuullani olivat yliopiston kaikki tieteenalat. Kun päätin jatkossakin pyrkiä samankaltaisiin tehtäviin otin tietoisen riskin, sillä tämän tyyppiset tehtävät ovat aina määräaikaisia. Olen ollut onnekas saatuani vaihtaa lennosta uusiin mielenkiintoisiin töihin. Euroopan tiedesäätiön pääjohtajuuden jälkeen toimin Suomen Akatemian tutkimusylijohtajana ja nyt luotsaan Biokeskus Suomea.

Myös luottamustehtävissäni olen päässyt tekemään uutta, mikä on uskomattoman rikastuttavaa. Helsingin yliopiston vararehtorina olin perustamassa Suomen molekyylilääketieteen instituuttia (FIMM). Seuraava suuri askel oli Suomen ensimmäinen yliopistofuusio, eli Aalto-yliopiston perustaminen. Tampereen korkeakoulusäätiössä taas teimme valmistelutyön uudelle Tampereen yliopistolle, joka on yksi Suomen monialaisimmista yliopistoista. Uuden luominen hyvien kollegoiden kanssa on ollut fantastista. 

Yliopistojen kansainvälinen verkottuminen on tätä päivää. Onko suomalaisyliopistoilla tässä petrattavaa?

Kaikille suomalaisyliopistoille olisi tavattomasti hyötyä siitä, että ne panostaisivat pitkän aikavälin kansainvälisen yhteistyön rakentamiseen fiksusti valittujen yliopistojen kanssa. Kumppanien määrän tulee olla tarkasti rajattu ja aina olisi hyvä löytää itseään parempia, mutta saman henkisiä kumppaneita.

Yliopistoväki Britanniassa on aika laajalti kauhuissaan brexitistä, joka uhkaa sulkea brittitutkijat ulos eurooppalaisista konsortioista. Monet brittiyliopistot ovatkin lähteneet hakemaan kumppanuuksia, joissa ne voisivat olla jopa fyysisesti läsnä EU-maiden yliopistojen kampuksilla. Tähän suomalaisyliopistot eivät ole lähteneet nopeasti mukaan, vaikka käsillä on loistava tilaisuus päästä hyvin läheiseen yhteistyöhön huippuyliopistojen kanssa. 

Myös Euroopan Komission uusi European Universities-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden rakentaa rajat ylittävää yhteistyötä. Ideana on, että rajattu määrä EU-maiden yliopistoja pääsee kehittämään yhteisten intressien mukaista koulutusta ja tutkimusta. Ohjelman ensimmäisen pilottihaun voittajakonsortioihin kuuluvat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.

 

Teksti: Marjukka Puolakka

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvassa Kalevi Hyyrynen, kuva: Hyyrysen kotialbumi
Aalto Magazine Julkaistu:

Kaksi matkalaukkua ja mies

”Elämä on peliä ja tämä – työnteko ja opiskelu – on minun peliäni”, Kalevi Hyyrynen tapasi sanoa. Testamentissaan Aaltoa muistanut alumni oli kiinnostunut oppimaan uusia asioita läpi koko elämänsä.
Marium Durrani ompelemassa käsin vaatekappaletta, jossa on kukkakuosi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöksiä: Lankaa neulansilmään – yhdessä!

Vaatteiden korjaus on ympäristöteko, Marium Durrani uskoo. Maailmalta Suomeenkin rantautuneet yhteisölliset korjauspajat ovat vastaisku luontoa kuormittavalle pikamuodille.
Timo Korkeamäki, AUM-kuva: Jaakko Kahilaniemi
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Kappas, maailmalla kului 16 vuotta!

Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki arveli aikoinaan, ettei muuttaisi koskaan pois kotikonnuiltaan.
Professori Caterina Soldano pitelee käsissään sähköpiuhojen muodostamaa vyyhtiä. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine Julkaistu:

Arjen valintoja: Mikä on suosikkivempaimesi, Caterina Soldano?

Professori haluaa kehittää vähemmän häiritseviä laitteita, mutta uskoo, että paras keino hallita elektroniikkaähkyä on sulkea älypuhelimen ilmoitukset.