Uutiset

Aalto-2-satelliitin ensimmäinen signaali saatiin Japanista

25. toukokuuta kiertoradalle vapautettu Aalto-2 mittaa termosfäärin ominaisuuksia.
Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston satelliittitiimi voi huokaista helpotuksesta: Aalto-2:n ensimmäinen signaali kuultiin 25. toukokuuta kello 15.54 Japanissa.

”Satelliitin irrotus tapahtui täsmälleen suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Satelliitti irrotettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta Tyynenmeren päällä, ja se avasi antennit lähellä Etelä-Afrikkaa. Ensimmäinen signaalivahvistus saatiin Japanista”, kertoo projektin vetäjä, professori Jaan Praks.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, lisää Aalto-yliopiston maa-asemaa operoiva opiskelija Petri Niemelä.

Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka laukaistiin satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle Kansainväliseltä avaruusasemalta 23. toukokuuta. Satelliittiparven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä, jonka läpi kulkiessaan ne mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin, ja joukkovoiman etu onkin siinä, että se pystyy keräämään yksittäistä satelliittia enemmän ja monipuolisempaa dataa.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Aalto-2:n matka kiertoradalla kestää noin puoli vuotta, minkä jälkeen se tippuu muiden missioon osallistuvien satelliittien tavoin ilmakehään ja palaa ilmanvastuksen voimasta.

Seuraavaksi Aalto-yliopistossa aletaan jännittää Aalto-1:n laukaisua. Aalto-1 on jo saapunut Intiaan, josta se laukaistaan PSLV-raketilla kesäkuussa.

Aalto-2:n avaruusmatkan vaiheet

18. huhtikuuta: Laukaisu Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
22. huhtikuuta: Aalto-2:ta ja muita nanosatelliitteja kuljettava Cygnus-rahtialus telakoitui Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle.
25. toukokuuta: Aalto-2 vapautettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta kiertoradalle
25. toukokuuta: Ensimmäinen signaali.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)
Lisää kuvia Aalto-2:sta voit ladata täältä http://materialbank.aalto.fi:80/public/84ad63e3c8AD.aspx  Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
[email protected]

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
[email protected]

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Metsähovi Radio Observatory, Joni Tammi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?

Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
computer illustration of a cut away of the donut-shaped fusion reactor, showing that it much larger tha human
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Antti Snickeristä ITER-fuusioreaktorin ensimmäinen suomalainen Scientist Fellow

Antti Snickerin tehtävänä on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.
Marium Durrani
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marium Durrani: Vaatteiden korjaaminen kiinnostaa jälleen - taitoja opitaan yhteisöllisesti

Kuukauden väitös: Voiko uudelleen löydetty vaatteiden korjaamisen taito tarjota vastauksen maailmanlaajuiseen tekstiilijäteongelmaan?
Hymyilevä tummapukuinen Chao Yang esittelee juuri saamaansa palkintoa Red Dot Awards -palkintoseremoniassa
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Visuaalinen muotoilu mahdollistaa kulttuurien välisen viestinnän

Palkittu muotoilija Chao Yang näkee visuaalisen viestinnän muotoilun välineenä kommunikoida yli rajojen.