Uutiset

Aalto-1:n laukaisu siirtyy marraskuulle

Satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikataulua on muutettu myöhästyneiden laukaisujen vuoksi.
aalto1_www_photo_mikko_raskinen_fi.jpg

Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisu viivästyy arvioidusta kesä-heinäkuusta loppusyksyyn. SpaceX -yhtiö on ilmoittanut laukaisuajankohdaksi syys-marraskuun välisen ajan.

Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. Kiinnityssäiliö kiinnitetään myöhemmin laukaisupaikalla SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla.

– Vaikka viivästykset eivät ole tällä alla epätavallisia, tämä on kaikin puolin harmillinen asia. Satelliittia ei ole suunniteltu olemaan toimettomassa tilassa lähes puolen vuoden ajan. Todennäköisesti matkaamme kesän jälkeen vielä kertaalleen Hollantiin varmistamaan satelliitin järjestelmien toimintavalmiuden, projektin vastuullinen vetäjä, professori Jaan Praks kertoo.

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Aalto-1 lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle yhdysvaltalaisen SpaceX -yhtiön osittain uudelleenkäytettävällä Falcon 9 -raketilla. Suurin osa Falcon 9:n laukaisuista tapahtuu muille kuin tällaisille naparadoille, joten Aalto-1:n siirtäminen toiselle aiemmalle lennolle ei ole mahdollista.

Tuleva laukaisu on historiallinen, sillä samalla kyydillä avaruuteen viedään ennätykselliset 80 pientä nanosatelliittia.

Aalto-1 tiimin kesä on kiireinen, sillä Otaniemessä sijaitseva maa-asema siirretään uuteen paikkaan kampuksella. Samalla muun muassa antennijärjestelmän toimivuutta parannellaan. Uudistettu maa-asema otetaan käyttöön heinäkuussa. Maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä myös Suomi 100 -satelliittien missiota.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 420 5847

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Aalto-1 on suunniteltu ja rakennettu Espoon Otaniemessä. Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

diction-kuvio-01
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Loppuraportit

Tutustu DICTION - konsortion piirissä tehtyjen tutkimusten loppuraportteihin.
QS-ranking tulos 2021
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu nousi jo maailman 6. parhaaksi

Kaikkiaan kuusi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Economicum-rakennus vaahterapuun katveessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuoneen analyysi: Konkurssiaallon uhka pelättyä pienempi?

Kuitenkin esimerkiksi helmikuun tilastot näyttävät kasvua konkurssien määrässä ja mikäli tämä kehitys jatkuu, saatamme nähdä konkurssiaallon.
Kuvassa vihreällä taustalla kuva vaaleasta naisesta ja tapahtuman otsikko
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mikä ihmeen oppimisen kriisi, kun lapset kuitenkin käyvät koulua?

Unescon arvioiden mukaan noin puolilla kehittyvien maiden koululaisista ei ole edes perustaitoja, vaikka he ovat käyneet koulua vuosikausia.