Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, DI Anni Juvakoski

Väitöskirjan nimi: Avarampi WASH – Kohti vesi-, sanitaatio- ja hygieniasektorin laajempaa kontekstualisointia

Tohtoriopiskelija: Anni Juvakoski
Vastaväittäjä: Tohtori Adriana Gómez Sanabria, International Institute for Applied Systems Analysis, Itävalta
Kustos: Prof. Olli Varis, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos

Tämä väitöskirja on tieteidenvälinen katsaus veden, sanitaation ja hygienian vaikutuksista terveyteen varsinkin matalan tulotason alueilla.

Vesi, sanitaatio ja hygienia (WASH) on pitkään tunnustettu keskeiseksi lähestymistavaksi terveyden parantamiseen matalan tulotason alueilla. Puutteellinen WASH aiheuttaa vuosittain satojatuhansia ripulikuolemia ja vielä useampia vakavia sairastumisia. YK (2023) toteaa WASH:in olevan kaikista perustavanlaatuisin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tarve.

Tässä tieteidenvälisessä väitöskirjassa löydettiin kuitenkin todisteita sen puolesta, ettei WASH-tekijöitä kannattaisi aina priorisoida yli muiden asumiseen liittyvien seikkojen edes alueilla, joilla WASH-palvelut ovat puutteelliset. Asiaa tutkittiin neljästä eri terveysnäkökulmasta: fyysinen terveys (ripuli), mielenterveys, henkilökohtaiset asumisen prioriteetit ja merkitys matalatuloisten alueiden ulkopuolella. Käytännössä asiaa tarkasteltiin kvantitatiivisen analyysin (artikkeli I), psykologian viitekehyksien (artikkeli II), empiirisen mikrobiologian (artikkeli III) ja kvalitatiivisen haastatteluanalyysin (artikkeli IV) työkaluilla. 

Laajassa tilastollisessa Brasiliaan sijoittuvassa katsauksessa (artikkeli I) havaitsimme, että jätehuolto oli WASH:iin verrattuna vahvemmin assosioitunut vakavan ripulin kanssa, mikä on ristiriidassa vallitsevan kansainvälisen konsensuksen kanssa. Lisäksi, jos kokonaisvaltainen terveys tarkoittaa "fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia" (WHO, 1948), myös heikkojen WASH-palvelujen mielenterveysvaikutukset vaativat huomiota. Artikkelissa II havaitsimme, että tunne vesipalvelujen epätasa-arvoisesta jakautumisesta saattaa kuormittaa mielenterveyttä enemmän verrattuna esimerkiksi huoleen sairastumisesta likaisen veden juomisen takia. Lisäksi WASH-alan toimijoiden näkemykset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä vedenpuhdistusmenetelmiä paikallisesti käytetään (artikkeli IV). 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt vain minimaalisia resursseja vaativasta vedenkäsittelystä Euroopassa merkityksellisemmän kuin vuosikymmeniin. Artikkelissa III havaittiin, että hyvin yksikertainen juomaveden aurinkodesinfiointi (SODIS) toimii myös kylmässä ilmastossa ja on siten mahdollinen menetelmä esimerkiksi Ukrainan tai Suomen olosuhteissa. Kyseisessä menetelmässä mikrobiologisesti kontaminoitunutta vettä voidaan puhdistaa jättämällä vesi aurinkoon esimerkiksi tavallisessa limonadipullossa. 

Kaiken kaikkiaan WASH tulisi priorisoida tapauskohtaisesti ja sitä tulisi myös käsitellä laajemmin, jotta saavutettaisiin maksimaalinen terveys.

Avainsanat: vesi, sanitaatio ja hygienia (WASH), matalan- ja keskitulotason maat (LMIC), aurinkodesinfionti (SODIS), tiedonlevitys, ympäristöpsykologia, jätehuolto

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/

Tohtoriopiskelijan yhteystiedot: Anni Juvakoski, anni.juvakoski@aalto.fi

Insinööritieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-1664-9
 

Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas