Väitös uuden median alalta, MSc Jeongki Lim

Väitöskirjan nimi: Creative Learning Agents: Computational Co-Creativity and Relational Artifacts in Education 

Väittelijä: Jeongki Lim
Vastaväittäjä: Professori Daniel Spikol, Kööpenhaminan yliopisto
Kustos: Profesori Teemu Leinonen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Luovuus, eli kyky kehittää uusia ja hyödyllisiä ideoita ja ratkaisuja, on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi 2000-luvun koulutuksessa. Tekoälytutkimuksen viimeaikaisen kehityksen myötä monet opettajat ovat kiinnostuneita käyttämään tekoälysovelluksia myös taide- ja muotoilukasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn roolia luovan kyvykkyyden kehittymisen edistämisessä taide- ja muotoilukasvatuksessa ja arvioidaan samalla kriittisesti opetuksen ja oppimisen automatisointiin liittyviä riskejä ja niiden pedagogisia vaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää teoreettisia ja käsitteellisiä malleja, joiden avulla kasvattajat ja opettajat voivat mielekkäästi integroida tekoälyn luokkahuoneisiinsa heikentämättä oppilaiden luovuuden kehitystä. 

Tutkimus osallistuu keskusteluun tekoälyn integroinnista opetukseen tarjoamalla näkökulman, jossa tekoälyä pidetään relationaalisena artefaktina, oliona joka on suhteessa ihmisiin. Tällöin tekoäly ei ole vain väline sisällön generointiin, vaan myös osallistujana luokkahuoneessa. Tutkimuksessa havaittiin kolmen Mixed methods -lähestymistapaa käyttävän kokeellisen tutkimuksen avulla, että tekoäly voi vaikuttaa myönteisesti ihmisten luovuuden kehittymiseen, kun se toimii vertaisryhmän kaltaisena läsnäolijana. Tutkimus osoitti myös, että vaikka tekoäly lisäsi luovuuteen liittyviä assosiatiivisia toimia, sen erilaisista tavoitteista johtuen, se ei kyennyt samaan mihin ihminen vertaisena. 

Väitöskirjassa esitellään kaksi päätulosta. Luovan oppimisen aktiviteettijärjestelmä (The Creative Learning Activity System) on teoreettinen viitekehys tekoälyn soveltamiselle ei työkaluna vaan autonomisena ja relationaalisena agenttina koulutusympäristöissä. Luova oppimisagentti (The Creative Learning Agent) on käsitteellinen tekoälymalli, joka on suunniteltu lisäämään luovuutta sekä akateemisessa että yrityksissä tehtävässä työssä. Tuloksilla on käytännön vaikutuksia opetussuunnitelmien suunnitteluun ja laajempiin koulutusstrategioihin, joilla pyritään integroimaan tekoäly mielekkäästi heikentämättä ihmisten luovuutta. Tutkimuksen johtopäätös on, että jotta tekoäly tukisi luovaa oppimista, se on suunniteltava ottaen huomioon sen relationaalisuus ja pedagoginen kyvykkyys.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): Aaltodoc 

Yhteystiedot:

www.linkedin.com/in/jeongkilim