Väitös nykytaiteen alalta, MA Tina Mariane Krogh Madsen

Väitöskirjan nimi: The Intensity of Matter – The Inhuman Affects of Geological Performance

Väittelijä: Tina Mariane Krogh Madsen
Vastaväittäjä: Prof. Catarina Pombo Nabais, University of Lisbon, Portugali
Kustos: Prof. Helena Sederholm, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Väitöskirja The Intensity of Matter – The Inhuman Affects of Geological Performance on geologisen performanssin ideaa ilmentävä taiteellinen tutkimus. Kysymyksenä on kuinka geologisten performanssien kohtaamiskokemusten intensiivisyys ja affektiivisuus auttavat luomaan merkityksellisen tiedostamista. Madsen tarkastelee erityisesti akuutteja ratkaisuja vaativia ongelmia ja ilmastokysymyksiä paneutuen syvällisesti koneellisena (machinic) eli toiminnallisena koosteena ja queerina pidetyn geologisen materiaalin kohtaamiseen. Hän esittelee kanssamateriaalin (matter-as-collaborator) ja tapahtumaruumiiden (event-bodies) inhimillisestä kokemuksesta irtaantuvina käsitteinä, jotka paljastavat esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä paradigmoja.

Väitöstyön aihetta käsitellään keskustellen tiiviisti filosofi Gilles Deleuzen ja psykoanalyytikko Félix Guattarin ajatusten kanssa. Keskustelun perustana on eettis-esteettinen paradigma ja käsitys siitä, että maailma on alati muuttuva ja eriytyvä. Madsen käyttää kenttätyöskentelyä (liikettä, kosketusta, kenttänauhoituksia ja kuuntelemista) merkittävänä komponenttina aktivoidessaan Deleuzen ajatusta ruumiiden problemaattisuudesta ja tapahtumaluonteesta. Tässä tutkimuksessa performanssitaide, äänen performatiivisuus ja geologisten koosteiden (esi)affektiivinen ajallisuus mahdollistavat oppimisen kaltaisia transformatiivisia kokemuksia, jotka tukeutuvat muun muassa säveltäjä Pauline Olivierosin syvän kuuntelemisen (Deep Listening) metodiin sekä maantieteilijä Kathryn Yusoffin käsittelemään maaperän ei-inhimilliseen potentiaaliin. Madsen antaa oman panoksensa taiteelliseen tutkimukseen ja performanssi-käsitteen laajentamiseen sekä filosofiseen keskusteluun tuomalla Deleuzen ja Guattarin muotoa hakevan toiston alueelle (field as refrain). Samalla painotetaan tuottavan epäonnistumisen merkitystä taiteen hienovaraisena ja epäröivänä käytäntönä, mikä on olennaista affektiivisille suhteille.

Tutkimuksessaan Madsen osoittaa taiteellisen toiminnan ja ruumiillistuneen filosofisen kirjoittamisen välillä syvällisen yhteyden, jonka hän ilmaisee "käytännöllis-filosofisina esseinä" ja joka toimii perustana kenttätyölle ja koko väitösprosessille. Ruumiin idea laajenee geologisen kohtaamisessa, taiteellisina tuotoksina, tapahtumina, joita Madsen kutsuu toteutetuiksi probleemeiksi (practiced problems). Kysymys on affektiivisten lausumien menetelmästä, joka käsittää kaksi esitarkastettua performanssia: Matter-as-Collaborator Lab (2022) ja event-bodies [folding] (2024). Tutkimus osoittaa kuinka (geologisten) ruumiiden kautta materian väreet kantavat kokemusta tapahtumakentältä performansseihin, muistumina, aktivoiden annettujen kuunteluohjeiden potentiaalin kollektiivisiksi sommitelmiksi.

Avainsanat: affektitutkimus, ruumiillistunut filosofia, queer posthumanismi, geologinen performanssi, performanssitaide, äänitutkimus, taiteellinen tutkimus, Gilles Deleuze, Félix Guattari, ekstraktivismi

Yhteystiedot: tinamarianekrogh.madsen@aalto.fi

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aaltodoc