Väitös, nykytaide, FM, maalaustaiteen konservaattori AMK Päivi Kyllönen-Kunnas

Väitöskirjan nimi: The Signature Effect of the Artist’s Practice on Contemporary Art Conservation: Asking “What Do You See?” and “How Does Something Appear to Me?” 

Väittelijä: Päivi Kyllönen-Kunnas
Vastaväittäjä: Dr. Lydia Beerkens, SRAL Art Conservation and Research, Alankomaat
Kustos: Prof. Anniina Toiviainen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

The Signature Effect of the Artist’s Practice on Contemporary Art Conservation: Asking “What Do You See?” and “How Does Something Appear to Me?” Tutkimus tarkastelee kuvataiteilijoiden valmistamien tai suunnittelemien taideinstallaatioiden ominaisuuksia nykytaiteen konservointiteorian keskustelun yhteydessä. Väitöstutkimus liittyy nykytaiteen tutkimuksen alaan. Projektissa tutkitaan yhteistoiminta- ja aineistonhankinta strategioita eli taiteilijan työskentelyn vaikutusta nykytaiteen hoitoon ja konservointitehtävään. Tapaushaastatteluja ei välineellistetä siinä määrin kuin arvelisi, vaan ne arkistoidaan. Projektissa arvioidaan kuvataiteen teosten merkitysmuodostusta, konservointiin vaikuttavia luontaisia arvoja sekä kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutteita. 

Olemassa olevat taidekonservoinnin traditiot mahdollistavat taideteoksen havaitsemisen ja neutraalin tarkastelemisen ontologisten kategorioiden arvioinnin. Taideteoksen tarkastelu erillisenä materiaalisena entiteettinä, itsessään kokonaisena subjektina, tuo esiin haasteita.  Kategorisena vaikuttimena on myös tarkastella nykytaiteen teoreettisen konservointitutkimuksen yhteydessä käsitteitä ”fenomenologinen katsoja” ja ”toimija”. Teoreettisessa selonteossa taidekonservointiteorian ala on esillä historiallisesta relativismista nykytaiteen tutkimuksen teoriaan. Tarkastelussa ohitetaan neurotieteiden alan tutkimus siitä, miten tunnistaminen ja muistaminen toimivat. 

Modernin taiteen ja nykytaiteen konservointi muodostaa teoreettisesti itsenäisen tutkimusalan. Väitöstutkimus käsittelee konservointiteorian paradigmaksi muodostunutta taidesubjektin biografista ja subjektin relationaalista materiaalisuutta käsitteinä. Arvoista, katsojasta, osapuolista ja muista merkityksistä rakentuva kulttuuriperintöobjektin, taideteoksen merkityskenttä vaikuttaa konservoinnin arvioivaan lähestymis- ja toimintatapapäätöksiin. Tutkimuksessa analysoidaan taiteellisen tutkimuksen ja nykytaiteen konservoinnin tutkimuksen yhtymäkohtia. Tutkimuksessa luodaan katsaus alan teoreettisiin ja filosofisiin relatiivisiin muuttujiin ja johtopäätösten tekemiseen. Taideinstallaatioiden ontologinen ja materiaalinen kuvailu luo asia-arkiston teoksissa käytetyistä teknokemiallisista ominaisuuksista, kuvataiteilijoista ja heidän käyttämistään valmistusmenetelmistä. Ajattelun työkalut ja menetelmät, jotka korostavat teoreettista tai fenomenologista lähestymistapaa havaitsemisen arviossa, eivät nykytaiteen konservoinnin tutkimuksessa muodosta vastakkaista blokkia käytäntöä ja materiaalianalyyttistä tutkimusta korostavaan tutkimustraditioon nähden. Ne ovat tärkeä osa nykytaiteen konservointimenettelyn teoriaa ja työskentelyn perustaa.

Avainsanat: relationaalinen materiaalisuus, havainto, intuitiivinen tunnistaminen, taideinstallaatio, nykytaiteen konservointi, hermeneutiikka, fenomenologinen katsoja, valta, tyydyttymätön polyesteri lujitemuovi, Essi Korva, Ossi Somma, Rauni Liukko, Anni Laakso, Olavi Lanu

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aalto-yliopiston riiputussivu

Yhteystiedot: paivi.kyllonen-kunnas@aalto.fi