Väitös neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan alalta, DI Pauliina Yrjölä

Väitöskirjan nimi: Electroencephalographic functional connectivity analysis in preterm infants

Tohtoriopiskelija: Pauliina Yrjölä
Vastaväittäjä: Senior Postdoctoral Researcher, tohtori Amir Omidvarnia, Research Center Juelich, Saksa 
Kustos: Prof. Matias Palva, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/

Keskosten toiminnallisten aivoverkostojen kehitys ja sen tukeminen tehohoitojakson aikana 

Keskosten ennenaikainen syntymä osuu aivojen kehityksen kannalta kriittisen aikaikkunaan. Häiriöt aivojen normaalissa kehityksessä tänä ajanjaksona voivat aiheuttaa keskosilla usein havaittuja kognitiivisia, kielellisiä ja motorisia puutteita, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia koko lapsen elämän ajan. Tämän vuoksi keskosvauvojen aivojen toiminnallista kehitystä tukevan hoidon takaaminen teho-osastolla on hoitojakson keskeinen tavoite. Tehohoitoympäristöä onkin pyritty viime vuosina kehittämään erilaisia aistiärsykkeitä tarjoavien tai vanhemman ja vauvan välistä tunneyhteyttä tukevien interventioiden avulla. Kuitenkaan aivojen toiminnallisten verkostojen kehitystä, tai keskosuuden vaikutusta niihin, ei vielä tunneta hyvin, eikä tehohoito-osastolle kehitettyjen interventioiden vaikutusta toiminnallisten aivoverkostojen kehitykseen ole osoitettu. 

Tässä väitöskirjassa tutkittiin laajasti keskosvauvojen aivoverkostojen kehitystä vastasyntyneisyyskauden aikana. Lisäksi tutkimme vanhemman ja keskosvauvan välisen tehohoidonaikaisen tunneyhteyden tukemisen vaikutusta toiminnallisiin aivoverkostoihin. Tutkimuksissa hyödynnettiin aivosähkökäyrämittauksia sekä nykyaikaista verkostoanalyysia, jonka avulla voidaan laskennallisesti määrittää toiminnallisia aivoverkostoja. Tulokset osoittavat, että keskosena syntyneiden vauvojen aivoverkot eroavat verrokkien verkoista, ja että keskosten aivoverkkojen vahvuus on yhteydessä parempien neurologisten tulosten kanssa. Väitöstutkimuksessa havaittiin erityisesti, että vanhemman ja vauvan välisen tunneyhteyden tukeminen voi parantaa vauvan verkostotoimintaa jopa niin paljon, että lisätukea saaneiden keskosten verkostot eivät eroa täysiaikaisena syntyneiden verrokkien aivoverkoista. Väitöskirja esittää myös toiminnallisten aivoverkostojen kehityksen vastasyntyneisyyskauden aikana eri verkostoanalyysimittareilla. 

Väitöskirjan tulokset lisäävät tietoa vastasyntyneen verkostokehityksestä sekä ennenaikaisen syntymän vaikutuksesta siihen, ja niillä on siten keskeinen merkitys niin kliinisesti kuin vastasyntyneiden perustutkimuksen kannalta. Erityisesti tehohoitojaksonaikaisen tunneyhteyden tukemisen vahva positiivinen vaikutus verkostokehitykseen on globaalisti merkittävää, sillä tämäntyyppinen hoito on tasa-arvoisesti saavutettavissa riippumatta terveydenhuollon yksikön tai potilaan resursseista.

Yhteystiedot:

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52