Väitös geoinformatiikan alalta, HM Kaisa Jaalama

Kaupunkitilan sosiaalinen luonne on olennaista 3D-paikkatiedon visualisoinnissa

Teknologiakehityksen myötä vertikaalista ja kolmiulotteista paikkatietoa voidaan hyödyntää täydentämään perinteistä horisontaalista ja kaksiulotteista paikkatietoa. Niin kutsuttujen 3D-geovisualisointien (ml. 3D-pistepilvien, 3D-kaupunkimallien ja digitaalisten kaupunkikaksosten) hyödyntäminen ei ole kuitenkaan vielä vakiintunutta kaupungeissa tai ihmisten arjessa, vaikka erilaisia kolmiulotteisuutta hyödyntäviä teknologisia ratkaisuja esitellään tutkimuksessa kiivaaseen tahtiin. Tähän mennessä harvempi 3D-geovisualisoinnin tutkimus on keskittynyt ihmiskeskeisen kaupunki- ja viherympäristön arvioinnin tarkasteluun monitieteisellä otteella. Väitöskirja pureutuu tähän haasteeseen esittämällä kolme tutkimustapausta, jotka käsittelevät pihojen vihertehokkuutta, kaupunkiympäristön koettua subjektiivista laatua ja paikan ennakkotuntemuksen vaikutusta subjektiivisen arviointitiedon keruussa 3D-geovisualisointien avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä tekniikan että ihmistieteiden menetelmiä.

Väitöskirjan päätelmänä esitetään, että kaupunkiympäristön arvioinnin mittariston tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkiympäristön vertikaalisen ulottuvuuden parametrit. Toinen tutkimustapaus osoittaa, että 3D-geovisualisointeja on mahdollista hyödyntää subjektiivisissa kaupunkiympäristön arvioinneissa. Paikan päällä kerättyyn in situ -haastatteluaineistoon verrattuna VR-pohjaisen auditoinnin haasteet liittyivät puistokannen ulkopuolisen ympäristön heikompaan välittymiseen, sosiaalisten vihjeiden puutteeseen ja visuaaliseen epätasalaatuisuuteen. Kolmannen osatutkimuksen tulokset korostavat, että paikan ennakkotuntemuksella on merkitystä 3D-geovisualisointien kokemiseen vaikuttavana seikkana, niin välittyneen läsnäolotunteen (sense of presence) kuin paikkatunteen (sense of place) kannalta. Visuaalinen realismi voi vahvistaa 3D-geovisualisointien viestinnällistä tehokkuutta, mutta visualisoinnin havainnoijan aiemmalla paikkatuntemuksella voi olla samankaltainen vaikutus.

Näin ollen 3D-geovisualisointien suunnittelun ja hyödyntämisen kannalta merkitystä on paitsi kaupunkitilan sosiaalisen luonteen välittymisellä mutta myös visualisoinnin havainnoijan aiemmilla kokemuksilla. Keskeinen huomio on, että 3D-geovisualisointeihin perustuvat kaupunkiympäristön arviointimenetelmät ovat tiedontuotannon mahdollisuuksiltaan erilaisia, mutta erilaiset menetelmät tukevat toinen toisiaan.

Vastaväittäjä: Professori Robert Newell, Royal Roads -yliopisto, Kanada

Valvoja: Professori (Assistant Professor) Matti T. Vaaja, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos

Väittelijän yhteystiedot: Kaisa Jaalama, [email protected], puh. 040 828 9201

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (sali A2, Otakaari 1). 

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja