Väitös, arkkitehtuuri, arkkitehti Tommy Lindgren

Väitöskirjan nimi: Vibrant figures. Visual tools as mediators within the actor networks of the development of the built environment

Väittelijä: Tommy Lindgren 
Vastaväittäjä: Prof. Albena Yaneva, Politecnico di Torino, Italia
Kustos: Prof. Antti Ahlava, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Arkkitehtuuripiirustuksia käytetään kaikkialla rakennushankkeissa: kilpailuissa, lupaprosesseissa, rakennustyömailla ja esittelyissä. Niitä käsitellään usein neutraaleina tiedon välittäjinä – ikään kuin ne vain näyttäisivät läpinäkyvästi arkkitehtien, tilaajien tai viranomaisten toiveet. Väitöskirja Vibrant figures: Visual tools as mediators within the actor networks of the development of the built environment haastaa tämän näkemyksen.

Väitöskirja tarkastelee arkkitehtuuripiirustuksia, visuaalisia suunnitteluvälineitä, aktiivisina osallistujina prosesseissa, joiden kautta ympäristöjämme suunnitellaan ja rakennetaan. Toimijaverkkoteoriaa hyödyntäen tutkimus tarkastelee, miten piirustukset vaikuttavat hankkeisiin ohjaamalla sitä, mistä voidaan keskustella, mitä voidaan vertailla, hyväksyä ja rakentaa. Tutkimus kysyy, miten rakennetun ympäristön tuottamista voidaan kuvata suhteiden verkostona ja miten visuaalisten välineiden vaikutuksia voidaan ymmärtää osana tätä verkostoa.

Tutkimus koostuu kolmesta artikkelista. Yksi jäljittää yhden piirustustyypin, volumetrisen diagrammin, historiaa. Toinen kehittää käsitteellisiä välineitä arkkitehtuuripiirustusten ymmärtämiseksi teknologisina mediaattoreina. Kolmas analysoi Helsingin Low2No-hanketta sen kunnianhimoisista kestävän kehityksen tavoitteista aina toteutumiseen Jätkäsaaren Airut-korttelina. Yhdessä artikkelit tarjoavat laajan näkökulman siihen, miten piirustukset toimivat arkkitehtuurin ja kaupunkikehittämisen prosesseissa.

Piirustukset koordinoivat muita toimijoita, ohjaavat tavoitteita, asettavat rajoja, mahdollistavat toimintaa ja toisinaan suuntaavat prosesseja uudelleen. Toisin sanoen, työkalujemme valinta voi tukea hankkeen tavoitteita, mutta se voi myös häiritä niitä. Väitöskirja osoittaa, että hankkeet voidaan ymmärtää muuttuvien asetelmien jatkumoina, joissa sekä inhimilliset että ei-inhimilliset toimijat – kuten suunnitelmat, diagrammit, lupa-asiakirjat ja rakennuspiirustukset – vaikuttavat tuloksiin.

Low2No-tapaus osoittaa tämän havainnon käytännöllisen merkityksen. Hanke alkoi vahvoilla kestävän kehityksen tavoitteilla, mutta ajautui ajan myötä kohti tavanomaisempaa lopputulosta. Väitöskirjassa esitetään, että tämän ajautumisen mahdollisti osittain se, miten keskeisiä asiakirjoja, kuten asemakaavaa ja kilpailundokumentteja, käytettiin – tai jätettiin käyttämättä – hankkeen alkuperäisten tavoitteiden turvaamiseksi. Esimerkiksi tämä havainto tuo uutta ymmärrystä kestävään kaupunkikehittämiseen: asiakirjat ja piirustukset eivät ole vain hallinnollisia välttämättömyyksiä, vaan mahdollisia liittolaisia tavoitteiden saavuttamiseksi rakennusprosessien ristiaallokossa.

Väitöskirja osallistuu arkkitehtuurin tutkimukseen laajentamalla piirustusten tarkastelua representation kysymyksistä niiden laajempaan rooliin kehittämisen verkostoissa. Se tarjoaa myös käsitteitä ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa käytännössä. Tulokset voivat auttaa arkkitehteja, suunnittelijoita, tilaajia, viranomaisia ja tutkijoita arvioimaan, palvelevatko kilpailuissa, sääntelyssä ja rakentamisessa käytetyt visuaaliset välineet todella hankkeelle asetettuja tavoitteita.

Tutkimus esittää, että kiinnittämällä tarkempaa huomiota visuaalisiin välineisiin voimme tunnistaa paikkoja, joissa hankkeita voidaan ohjata tehokkaammin – olipa tavoitteena kestävyys, selkeämpi sääntely, tarkoituksenmukaisemmat kilpailukäytännöt tai osallistavammat suunnitteluprosessit.
 

Avainsanat: toimijaverkkoteoria, mediaatio, visuaaliset suunnitteluvälineet, arkkitehtoniset piirustukset

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aalto-yliopiston riiputussivu

Yhteystiedot: tommy.lindgren@aalto.fi, +358503771428