Tapahtumat

Public defence in Space Science and Technology, M.Sc.(Tech.) Henrik Kahanpää

The title of the thesis is On atmospheric pressure measurements and dust devils on planet Mars
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvan kontrastia on lisätty. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech

DI Henrik Kahanpää väittelee 5.1.2023 klo 12 Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa, elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella, salissa AS2, Maarintie 8, Espoo, sekä etäyhteydellä Zoomissa, jonne voi liittyä vapaasti: https://aalto.zoom.us/j/69407222231

Väitöskirjan nimi on "On atmospheric pressure measurements and dust devils on planet Mars".

Vastaväittäjä: Dr. Leslie K. Tamppari, Pasadena, California, USA
Kustos: Prof. Esa Kallio, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, elektroniikan ja nanotekniikan laitos

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/

Väitöstiedote:

Marsissa myrskyää, kun planeetta on radallaan lähimpänä Aurinkoa. Vaikka planeetan kaasukehän tiheys pinnalla on vain noin 2 % Maan ilmakehän pintatiheydestä, kykenee tuuli nostamaan mineraalipölyä kaasukehään. Toisaalta, Marsin kaasukehässä leijailee pölyä silloinkin, kun myrskyjä ei esiinny. Syyksi on arveltu pölypyörteiksi kutsututtuja pienen mittakaavan pyörretuulia. Henrik Kahanpään väitöskirjatyö ja siihen liittyvät tutkimukset kyseenalaistavat tämän käsityksen. Lisäksi työ osoittaa, että kaasukehän paine toisen taivaankappaleen pinnalla voidaan mitata noin 0.5 % tarkkuudella suomalaisen mittalitteen avulla.

Planeettojen kaasukehien mallinnus on noussut merkittäväksi tutkimusaiheeksi kahdesta syystä. Ensinnäkin ilmastonmuutoksen uhka on lisännyt tarvetta mallintaa oman planeettamme ilmastoa. Toiseksi oman aurinkokuntamme ulkopuolelta löytyneiden eksoplaneettojen olosuhteiden arvioiminen edellyttää ymmärrystä planeettojen kaasukehien yleisistä prosesseista.

Vuosina 2008 ja 2012 Marsiin laskeutuneet NASAn luotaimet Phoenix ja Curiosity on varustettu Suomen Ilmatieteen laitoksen toimittamilla barometrisen paineen mittalaitteilla, jotka perustuvat suomalaisen Vaisala Oyj:n tekniikkaan. Väitöskirjatyössä selvitetään näiden laitteiden mittauksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja kehitetään menetelmiä niiden kumoamiseksi. Tuloksia on hyödynnetty NASAn Perseverance -mönkijän vastaavan painemittalaitteen kehityksessä. Phoenix-luotaimen korjattujen painemittauksien vertailu NASAn Viking-laskeutujien mittauksiin paljastaa, että Marsin ilmastossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia 1970-luvun ja vuoden 2008 välisenä aikana.

Pölypyörteet ovat konvektiivisia pyörretuulia, joita muodostuu kaasukehää lämpimämmän maaperän ylle. Marsissa pölypyörteet voivat olla halkaisijaltaan yli kilometrin kokoisia ja yli 10 kilometriä korkeita, mutta yleensä paljon pienempiä. Kaasukehän mallintaminen edellyttää näiden sääilmiöiden tuntemusta, sillä ne voivat nostaa planeetan pinnalta pölyä, joka vaikuttaa kaasukehän virtauksiin. Väitöskirjatyössä etsitään konvektiivisten pyörretuulien aiheuttamia signaaleja Curiosity-mönkijän säämittauksista. Tulokset osoittavat, että Marsissa vain harvat näistä pyörretuulista ovat kyllin voimakkaita nostaakseen pölyä. Uusimpien tutkimusten mukaan näyttääkin siltä, että muutkin pienen mittakaavan sääilmiöt, kuten rinnetuulet, voivat merkittävästi vaikuttaa Marsin kaasukehän pölyisyyteen.

Väittelijän esitelmä pidetään suomeksi, väitöstapahtuman kieli on englanti.

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti [email protected]
Puhelinnumero 050 571 3746

 

Sähkötekniikan korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/53

Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu