Tervetuloa älytekstiilien maailmaan!

Teknologiat muuttavat maailmaamme jatkuvasti digitaalisemmaksi. Mutta oletko koskaan pohtinut, miksi juuri näytöistä on tullut vakiintunut portti digivaltakuntaan? Eikö vuorovaikutuksemme teknologian kanssa pitäisi olla vähän hienovaraisempaa ja käyttöliittymät inhimillisempiä?

Me tarvitsemme enemmän käyttöliittymiä, jotka houkuttelevat koskemaan ja tutkimaan. Tarvitsemme siis älytekstiilejä, e-tekstiilejä tai päälle puettavaa elektroniikkaa – tekstiilejä, jotka voivat toimia siltanamme fyysisen ja digitaalisen maailman välillä.   

Tekstiilinkaltaiset, sähköä johtavat materiaalit kehittyvät nykyään nopeasti ja mahdollistavat elektronisten komponenttien integroimisen entistä hienovaraisemmin ja huomaamattomammin erilaisiin rakenteisiin. Erilaisia, uusia toimintoja kuten valoja, ääntä, lämpö-, liike- ja paikannustunnistimia, toiminnan tunnistusantureita ja jopa kemiallisia antureita voidaan nykyään upottaa tekstiilimateriaaleihin. Omassa työssäni tekstiilisuunnittelijana tutkin uusia tapoja integroida elektroniikka- ja anturirakenteita kudottuihin kankaisiin ja tekstiileihin.

Älytekstiileillä saattaa tulevaisuudessa olla tärkeä tehtävä esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden aloilla. Siitä huolimatta, että uudet toiminnot parantavat merkittävästi tekstiilien käyttömahdollisuuksia, uskon että tietyt tekstiilien perusominaisuudet säilyttävät arvonsa. Käyttäjät tulevat jatkossakin arvostamaan sitä, miltä tavarat ja tuotteet tuntuvat sekä näyttävät. Ja niiden on tietenkin sovittava käyttötarkoitukseensa.

Tarkastellaan esimerkkinä kehittämääni vuorovaikutteista käsinukkea.

Vuorovaikutteinen käsinukke on tarkoitettu tarinankerronnan tueksi, vahvistamaan lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Pehmeässä tekstiilikäsinukessa on kaksi kerrosta: sisempi anturihansikas, joka on suunniteltu havaitsemaan käyttäjän sormenliikkeet, ja kudottu ulkokerros, jonka rakenteeseen on sulautettu kosketukseen reagoiva käyttöliittymä.

Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten sähköiset komponentit voidaan sisällyttää nuken tekstiilisuunnitteluun. Haluan myös ymmärtää paremmin, miten perinteisen tekstiilisuunnittelun muuttujia – ulkonäköä ja tuntumaa — voidaan hyödyntää käyttöliittymässä ja käyttäjäkokemuksen suunnittelussa. Mikä rooli on kankaan kuvioilla? Miten voimme houkutella vuorovaikutukseen käsinuken ulkokerroksen visuaalisilla vihjeillä? Miten eri rakenteilla ja materiaalin tunnulla voidaan tukea käyttäjäkokemusta? 

Oma lähestymistapani älytekstiileihin on kokonaisvaltainen. Haluan suunnitella kudottuja e-tekstiilejä, joissa yhdistyvät saumattomasti käyttöliittymäsuunnittelu, kuviointi sekä anturirakenteen ja tekstiilisommittelun suunnittelu. Vaikka sähkötekniikan ja vuorovaikutussuunnittelun kaltaiset alat tuovatkin uutta e-tekstiilien suunnitteluprosessiin, on kehityksen siitä huolimatta perustuttava tekstiilirakenteiden, tekniikoiden ja materiaalien syvälliseen ymmärtämiseen.

Emmi Pouta

Tekstiiliosaamista ja teknologiaa työssään yhdistävä tekstiilisuunnittelija Emmi Pouta haluaa rikkoa tekstiilien käyttömahdollisuuksien rajoja. Hän on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtoriopiskelija.

Kirjoitus on osa Aalto-yliopiston blogisarjaa Creativity Unfolded, jossa pohditaan luovuuden, designin, teknologian ja median eri ulottuvuuksia. Lue lisää osoitteessa: https://medium.com/creativity-unfolded (Blogia julkaistaan englanniksi)