Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Mitä minä muotoilen? Yhteistyö- ja oppimiskokemuksia

Pirjo Kääriäinen_photo: Veera Konsti
Pirjo Kääriäinen laboratoriossaan. Kuva: Veera Konsti

Mitä tulee mieleesi, kun kuulet sanan muotoilu? Hyvin suunniteltu tuoli, luksuslaukku tai ehkä kaunis lasiesine? Tai kenties käyttäjäystävällinen sovellus tai sujuva asiakaskokemus pankissasi? Mobiililaitteen muotoilusuunnittelu? Kiehtova graafinen muotoilu? Muotoilu on kaikkea sitä ja paljon muuta. Muotoilulle on monia määritelmiä. Muotoilun perusolemus ja mahdollisuudet jäävät kuitenkin usein hämärän peittoon. Jopa minun kaltaiselleni kokeneelle muotoilijalle voi joskus olla melko haastavaa selittää, miksi muotoilulla todella on merkitystä ja miksi se kannattaa sisällyttää lähes kaikkeen.

Muotoilu ymmärretään usein joidenkin konkreettisten esineiden tai tilojen luomiseksi. Ja kyllä, tuotteiden kuten tekstiilien, huonekalujen, pakkausten, mobiililaitteiden, keittiövälineiden ja koneiden tarve onkin jatkuvaa. Useimmissa tapauksissa nämä tuotteet ovat ammattilaisten suunnittelemia. Heidät on koulutettu yhdistämään työssään toiminnalliset, visuaaliset, taloudelliset ja ekologiset näkökohdat. Joskus muotoilu rinnastetaan edelleen stilisointiin, ja muotoilijoiden panosta kaivataan vasta sitten, kun lopullista muotoa, väriä tai brändäystä suunnitellaan. Sitä ennen on kuitenkin ehditty tehdä kaikki tärkeimmät käyttäjäkokemukseen ja tuotteen elinkaareen liittyvät päätökset, ja muotoilijan vaikutus lopputulokseen on rajallinen.

Viime vuosina muotoilu on laajentunut, ja siitä on tullut aineetonta. Muotoilua ja palvelumuotoilua käytetään nyt laajasti strategisina välineinä, joilla kehitetään parempia palveluja, parannetaan asiakaskokemusta ja luodaan uusia liiketoimintakonsepteja. Muotoilu on osoittautunut arvokkaaksi voimavaraksi. Se auttaa ymmärtämään yhteiskunnan monimutkaisia ja monitahoisia ongelmia ja pyrkii ratkaisemaan ne kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, luovuudella, omaperäisellä ajattelulla ja empatialla.

Minulta kysytään usein, mitä tuotteita muotoilen, ja yksinkertainen vastaus on: en mitään.

Pirjo Kääriäinen

Minulta kysytään usein, mitä tuotteita muotoilen, ja yksinkertainen vastaus on: en mitään. Olen strategi ja fasilitoija tieteenalojen välillä. Vuodesta 2011 lähtien minulla on ollut ainutlaatuinen tilaisuus ohjata Aalto-yliopistossa muotoilun ja tieteen välistä monialaista CHEMARTS-yhteistyötä, jossa on erikoistuttu biopohjaisiin materiaaleihin. Olemme muun muassa olleet mukana kehittämässä uusia, kestäviä selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen tuotanto- ja kierrätysmenetelmiä, ja ryhmämme on tutkinut bioteknologiaan perustuvaa tekstiilituotantoa. CHEMARTS on ollut mainio tapa tutkia, miten tieteenalojen välinen yhteistyö voidaan käytännössä järjestää ja mikä on muotoilun merkitys materiaalitutkimuksen yhteydessä. Tämä yhteistyö on epäilemättä työntänyt minut pois mukavuusalueeltani ja haastanut minut muotoilijana ja opettajana. 

CHEMARTS-yhteistyössä muotoilulla näyttää olevan kolme keskeistä tehtävää. Ensinnäkin muotoilijat voivat auttaa tutkijoita suuntaamaan tutkimustansa jo varhaisessa vaiheessa kohti mahdollisia tulevia sovelluksia. Toiseksi muotoilijat voivat auttaa nopeuttamaan tutkimusprosessia tai jopa löytämään siihen täysin uusia suuntia käytännön kokeilujen ja prototyyppien avulla. Kolmas tärkeä tehtävä on viestintä ja se, miten prosessi ja tulokset esitetään erilaisille yleisöille, erityisesti omien kupliemme ulkopuolella.

Meidän on tartuttava ilmastonmuutokseen ja ympäristöongelmiin ottamalla käyttöön uusia ajattelu-, muotoilu- ja toimintatapoja. Muotoilijoilla on tässä tärkeä tehtävä kestävän kehityksen asiantuntijoina ja edustajina. Kun muotoilijat sitoutuvat kokonaisvaltaisiin, järjestelmällisiin ja kokeellisiin työskentelytapoihin, kykyyn tunnistaa käyttäjien tarpeita ja rohkeuteen toimia, he voivat olla todellisia muutoksentekijöitä. Muotoilulla on ehdottomasti merkitystä – yliopistomaailmassa, yhteiskunnassa ja arjessa.

Pirjo Kääriäinen
Pirjo Kääriäinen on muotoilun ja materiaalitieteiden liitoskohdassa työskentelevä Aalto-yliopiston professori (Professor of Practice of Design driven fibre innovation), muotoiluammattilainen ja fasilitoija. Hän on johtanut kemian tekniikan ja muotoilun välistä monialaista CHEMARTS-yhteistyötä Aalto-yliopistossa vuodesta 2011 lähtien keskittyen erityisesti biopohjaisten materiaalien tutkimukseen. Hän etsii jatkuvasti uusia tapoja yhdistää muotoilu tieteeseen, teknologiaan ja liiketoimintaan.

Kirjoitus on osa Aalto-yliopiston blogisarjaa Creativity Unfolded, jossa pohditaan luovuuden, designin, teknologian ja median eri ulottuvuuksia. Lue lisää osoitteessa: https://medium.com/creativity-unfolded (Blogia julkaistaan englanniksi)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu