Helena Sederholm
Associate Professor of Art Education
The group consists of members of faculty, and doctoral students doing artistic research focused on combinations of artistic thinking and scientific practices in biology.
The ASE group is led by Prof. Helena Sederholm who has recently co-edited peer-reviewed books on biological art (Art as We Don’t Know It, Aalto ARTS Books 2020) and avantgarde in Finland (Avantgarde Suomessa, SKS 2021), curated the Starry Skies of Art exhibition (2016) about art and astronomy with science writer Markus Hotakainen for the Serlachius Museum Gösta, accompanied by a book of the same name.
Lisätietoja tutkimusryhmästä
Associate Professor of Art Education
Väitöstyössään Taiteilijanäkökulma yhteisölliseen maisemansuojeluun Heino tutkii omaa kokemustaan taiteen mahdollistajana keskenään erilaisten taideprojektien ja useiden taiteilijoiden yhteisissä prosesseissa. Hän kysyy, miten yhdessä tehty taideteos syntyy, mitkä asiat mahdollistavat osallisuuden ja miten osallistaminen sopii menetelmäksi yhteisöllisessä maisemansuojelussa.
Materian intohimo – Affektiivisia kohtaamisia ympäristöllisessä performanssitaiteessa on väitöstutkimus, jossa tarkastellaan affektiteoreettisia ja kriittisen sekä uuden materialismin filosofisia asetelmia suhteessa tutkijan omaan taiteelliseen työhön eettis-esteettisten ilmastokysymyksiin paneutuvien ympäristöllisten performanssien parissa.
Trophic Verses – säkeitä ravintoketjulta on vuonna 2018 alkanut eri alojen rajoja koetteleva ja ylittävä taiteellinen tutkimus, joka käsittää media ja ympäristötaideinstallaatioita sekä maaperän elämän ja ravintokierron perustaa koskevan teoreettisen tutkimusosuuden.
Elävä materia ja haavoittuvuus biologisissa taiteissa käsittää Peveren kaksi feministiseen posthumanismiin perustavaa teoskokonaisuutta ”Wombs” (Kohdut) ja ”Semina Aeternitatis”. Keskeisiä käsitteitä tässä taiteellisessa tutkimuksessa ovat ei/elollinen, rajaton keho ja haavoittuvuus, joiden kautta tutkija luotaa inhimillisen ja ei-inhimillisen yhteenkietoutumia osoittaakseen ruumiillisuuden avoimen luonteen ympäristöön sulautuvana ja jatkuvasti muuntuvana.
Väitöstyössään Vandeput, taiteilijanimeltään Bartaku, jatkaa taiteellista työskentelyään Baroa belaobaran eli uudelleennimetyn marja-aronian kanssa. Tutkimus risteilee biologian, filosofian ja teknologian välimaastossa. Vandeput tarkastelee marjaperustaista valon ja energian tuotantoa sekä aroniamarjan suhdetta ihmiskehoon ja muihin lajeihin. Tutkimus materialisoituu valmisteilla olevan kirjan lisäksi interventioina, näyttelyinä, keskusteluina ja laboratoriotyössä.