Lämmitysenergian kohtuuhintaisuus on keskeistä kylmän ilmaston maissa. Joskus kansalaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, syystä tai toisesta, päästä käyttämään riittävän kohtuuhintaisia energiapalveluita ja -infrastruktuureja, mikä voi tuottaa energiaköyhyyttä. Viime vuosina Suomen ja muiden pohjoismaiden kaikki keskeiset energiainfrastruktuurit ovat olleet huomattavien yhteiskunnallisten, teknisten muutosten ja markkinapaineiden alla ja haastaneet illuusion halvan energian maasta. Suomessa asuu kymmeniä tuhansia pienituloisia kotitalouksia, joille lämmityskustannukset ovat valtava rasite. Monet heistä asuvat harvaan asutuilla maaseutualueilla, missä energian saatavuuskysymykset ovat täysin erilaiset kuin kaupunkien keskustoissa.
Energian säästöä, kulutusjoustoa vai kylmässä värjöttelyä? Pohjoismaisen energiaköyhyyden tunnistaminen, kartoittaminen ja mittaaminen (EP-Nordic, 2024–2028) on akatemiatutkija Sini Nummisen käynnistämä ja Suomen Akatemian rahoittama hanke, joka tutkii energiahaavoittuvuuden dynamiikkaa ja sen syitä ja seurauksia. Pohjoismaista energiaköyhyyttä ei ole juuri tutkittu, vaikka useita riskitekijöitä on tunnistettu jo kauan aikaa sitten. Näitä ovat muun muassa sähkön laajamittainen käyttö lämmitykseen, kylmä ilmasto ja vanheneva rakennuskanta. Suomi ei myöskään, poikkeuksena monista muista Euroopan maista, ole energiamarkkinapolitiikassa juurikaan huomioinut energiaköyhyyden ehkäisemistä tai lieventämistä, vaan sosiaaliturvan on oletettu olevan riittävän kattava ja huolehtivan myös energiaköyhyyden seurauksista. Mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan haastavat tämän oletuksen.
Hanke ja menetelmät
EP-Nordic koostuu viidestä työpaketista (TP). TP1 tunnistaa ja analysoi energiahaavoittuvuuden aiheuttajia Pohjoismaiden kontekstissa. Haastattelemme yhteiskunnallisia toimijoita ja asiantuntijoita, joilla on oleellista tietoa energiaköyhyyden seurauksista haavoittuville väestönosille. Tutkimme myös muutoksia keskeisissä lämmitysenergiainfrastruktuureissa, joita Suomessa ovat etenkin sähkönjakeluverkot, kaukolämpöverkot (jotka Suomessa pääasiassa lämmitetään puuhakkeella) ja polttopuiden jakelun verkosto, ja näiden muutosten vaikutusta kohtuullisen energian saatavuuteen.
TP2:ssa analysoimme tilastotietokantoja ja kyselyaineistoja ja mittaamme energiaköyhyyden esiintyvyyttä. TP3:ssa tutkimme joidenkin energiahaavoittuvien ryhmien kokemuksia ja elinoloja. Näitä ovat muun muassa sähköllä lämmittävät kotitaloudet, maahanmuuttajataustaiset perheet, lapsiperheet ja ikäihmiset maaseudulla. TP4:ssä haastattelemme ihmisiä, jotka olivat suunnitelleet muuttoa energiakriisin aikana, ja tutkimme, miten aikomukset, kyvyt ja muuttaminen liittyvät energiahaavoittuvuuteen. TP5 pyrkii tuottamaan hyödyllisiä työkaluja energiaköyhyyden tunnistamiseksi Pohjoismaissa.
EP-Nordic toimii osana Kestävän muotoilun tutkimusryhmä NODUS:ta Aalto-yliopistossa. EP-Nordicin yhteistyötahoja ovat Malmön yliopisto, Stockholm Environment Institute, TNO (Alankomaat), Aalborgin yliopiston rakennetun ympäristön laitos, Oslon yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, LUT School of Engineering Sciences, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.
Työskenteletkö energiahaavoittuvien suomalaisten kanssa? Voisimmeko haastatella sinua?
Työskenteletkö haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten kanssa tai energiaköyhyyden kannalta oleellisella sektorilla (esim. energiamarkkinat, rakennusala, energiapolitiikka, sosiaalipolitiikka, kiinteistöala, sosiaalityö, kunnat)? Tavoitatko taloudellisessa ahdingossa eläviä tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä? Onko sinulla henkilökohtaista kokemusta energiaköyhyydestä ja sen seurauksista? Tiedätkö jonkun, jolla on tietoa pohjoismaisesta energiahaavoittuvuudesta? Miten mielestäsi energiaköyhyyttä voitaisiin määritellä? Lähetäthän meille sähköpostia – haluaisimme haastatella sinua. Haastattelu kestää 30–60 minuuttia.
Opiskelijoille
Haluaisitko tehdä näiden teemojen parissa opiskeluprojektin tai opinnäytetyön (esim. maisterintutkielman)? Meillä on lukuisia ideoita tutkimusaiheiksi ja voimme toimia ensimmäisenä tai toisena ohjaajana opinnäytetyölle. Voit myös ehdottaa omia ideoitasi. Voit myös hakea korkeakoulun tohtoriohjelmaan. Ota kuitenkin huomioon, että ohjelma on hyvin kilpailtu ja edellyttää oman rahoituksen hakemista.
Tutkijat
- Akatemiatutkija Sini Numminen
- Tohtoritutkija Jenni E. Viitala
- Tutkimusapulainen Eija Valkealahti
- Associate Professor Mikko Jalas
Yhteyshenkilö
Sini Numminen, firstname.lastname@aalto.fi
Kirjallisuutta
Numminen, S., Jalas, M., Ruggiero, S., & Värä, A. (2025). Shifting toward dynamic pricing of electricity: What did we learn from the 2021–2024 energy crises? Smart Energy, 20, 100210. https://doi.org/10.1016/j.segy.2025.100210
Vahnberg, J., & von Platten, J. (2025). Energy poverty, power and capital: Moving beyond descriptive theories through the Swedish institutional case. Energy Research & Social Science, 125, 104100. https://doi.org/10.1016/j.erss.2025.104100
Numminen, S., Kajoskoski, T., Kaltampanidis, Y., & Jalas, M. (2024). Energy vulnerability of detached home owners in Finland: An explorative study. Energy and Buildings, 310, 114082. https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2024.114082
Numminen, S. & Kajoskoski, T. (2024). Energiaköyhyyden mittaamisen haasteet: kuinka tunnistaa haavoittuvat kotitaloudet Suomen kontekstissa? ORSI-hanke. https://ecowelfare.fi/2024/05/28/energiakoyhyyden-mittaamisen-haasteet-kuinka-tunnistaa-haavoittuvat-kotitaloudet-suomen-kontekstissa/
Madsen, L. V., Hansen, A. R., Nielsen, R. S., & Gram-Hanssen, K. (2024). The links and entanglements of energy vulnerability: Unpacking the consequences of the energy crisis in Denmark. Energy Research & Social Science, 118, 103784. https://doi.org/10.1016/j.erss.2024.103784
Mulder, P., Dalla Longa, F., & Straver, K. (2023). Energy poverty in the Netherlands at the national and local level: A multi-dimensional spatial analysis. Energy Research & Social Science, 96, 102892. https://doi.org/10.1016/j.erss.2022.102892
Jalas, M., & Numminen, S. (2022). Prime-time access for whom? Rhythms fairness and the dynamic pricing of infrastructure services. Local Environment, 0(0), 1–17. https://doi.org/10.1080/13549839.2022.2040468
Bredvold, T. L., & Inderberg, T. H. J. (2022). Shockingly cold and electricity-dependent in a rich context: Energy poor households in Norway. Energy Research & Social Science, 91, 102745. https://doi.org/10.1016/j.erss.2022.102745
