Kasvillisuuden, maaperän ja viherrakentamisen elinkaariarviointi

Tällä hetkellä kasvillisuuden, maaperän sekä maisemasuunnittelun ja -rakentamisen katekerrosten hiilensidonnan arvioimiseksi ei ole käytettävissä suoria menetelmiä tai alueellisia tietokantoja. Samoin tiedot näiden maisemaelementtien taimituotannon, rakentamisen ja ylläpidon ympäristövaikutuksista ovat niukat. Elinkaariarviointi (LCA) kehittyy jatkuvasti tutkimuksen myötä, ja sen soveltamisesta tulee Suomessa pakollista rakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Tämä korostaa tarvetta kehittää menetelmiä, jotka mahdollistavat kaupunkiviherympäristöjen arvioinnin ja tarjoavat kokonaisvaltaisen näkemyksen rakennetun ympäristön hiilivirroista. Elollisten organismien sisällyttäminen LCA-kehykseen merkitsee merkittävää metodologista muutosta, joka edellyttää tarkentamista ja menetelmällistä kehittämistä. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen LCA:n soveltuvuutta kaupunkiviherympäristöihin sekä arvioin menetelmällisiä ja tietopohjaisia kehitystarpeita, jotka tukevat hiilivirtojen kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Viimeisimmät julkaisut:

Moinel, C; Kuittinen, M. & Hautamäki, R. (2024). Estimating CO2 flows in urban parks: knowns and unknowns. Frontiers in Sustainable Cities, 6. https://doi.org/10.3389/frsc.2024.1452403