Argumenta-hanke: ModerninArvo

Laura Berger (Tutkija, Aalto-yliopisto)

Juhana Heikonen (Tutkija, Helsingin yliopisto)

Satu Huuhka (Kiertotalouden dosentti, Tampereen yliopisto)

Iida Kalakoski (Yliopistonlehtori, Arkkitehtuurin historia, Tampereen yliopisto)

Juhana Lahti (Erikoistutkija, Museovirasto)

Oskari Nokso-Koivisto (Projektipäällikkö, Taloustieteen laitos, Aalto-yliopisto)

Miia Perkkiö (Restaurointipäällikkö, Suomenlinna)

Liisa Ryynänen (Projektitutkija, Aalto-yliopisto)

Panu Savolainen (hankkeen vetäjä, apulaisprofessori, Arkkitehtuurin historia ja restaurointi, Aalto-yliopisto)

Antti Seppänen (MA, elokuvaohjaaja)

Anna Tolonen (FM, koordinaattori)

Kristo Vesikansa (Päätoimittaja, Arkkitehti-lehti)

Sonja Äärilä (ark.yo., diplomityöntekijä)

Rakennetun ympäristön elinkaari vaikuttaa merkittävästi kestävän ja hiilineutraalin yhteiskunnan  tavoitteiden toteutumiseen. Suomen rakennuskanta uusiutuu kuitenkin yhä nopeammin, ja tällä hetkellä  myös kaupunkien keskustoissa puretaan kiihtyvällä tahdilla yhä nuorempaa rakennuskantaa. Kysymys 1960- luvun ja sen jälkeisen rakennuskannan ylläpidosta, korjaamisesta ja purkamisesta sekä modernin  rakennusperinnön säilymisestä on ajankohtainen. Aihe on säännöllisesti esillä myös mediassa. 

Rakennuskannan elinkaari on monisyinen ilmiö, johon vaikuttavat taloudelliset, tekniset, toiminnalliset ja  kulttuuriperintöön liittyvät tekijät sekä kaupunkikehitys, kohteen sijainti ja omistussuhteet. Niiden rinnalla kysymys on yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja mielipiteistä, politiikasta ja taloudellisista  ohjauskeinoista. Olemassa oleva tutkimus ja uuden tutkimustiedon tarve koskee niin teknisten tieteiden,  humanististen tieteiden kuin yhteiskuntatieteidenkin aloja. Argumentit ovat tieteenalojen eroista ja menetelmistä johtuen hyvin erilaisia. 

Aihepiirin käsittely on kuitenkin yhä rajautunut lähinnä ongelman tunnistamiseen ja satunnaisiin esiin  nostamisiin, etenkin julkisessa keskustelussa. Modernin rakennuskannan purkamisesta käytävä keskustelua ei tällä hetkellä käydä riittävästi eri asiantuntijatahojen välisissä foorumeissa. Se ei myöskään ole riittävän  syvällistä tai ratkaisukeskeistä. Julkisuuden näkökulmasta keskustelua hallitsevat niin  auktoriteettinäkökulma kuin toisilla tahoilla korostunut tunnepitoisuuskin. Se ei myöskään tavoita riittävästi tulevia vaikuttajia, lapsia ja nuoria, ymmärrettävillä ja helposti lähestyttävillä tavoilla. 

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan  kohtalosta ja siihen liittyvistä näkökulmista. Tavoitteena on vuoropuhelu eri tieteenalojen välillä ja  julkisuudessa sekä keskustelun tekeminen ymmärrettävämmäksi yleisesti yhteiskunnassa ja poliittisessa  päätöksenteossa. 

Hanke tähtää julkisen keskustelun lisäämiseen ja syventämiseen. Tavoitteena on aikaansaada julkista  keskustelua aiheesta; hankkeessa selvitetään millä tavoin korjaamista tai purkamista perustellaan, miten  argumenttien ja päätösten taustalla oleva tieto rakentuu ja millä tavoin tekniset, toiminnalliset ja  taloudelliset näkökulmat kietoutuvat näkökulmiin rakennuskannan ja rakennusperinnön historiallisista ja  esteettisistä arvoista. Keskeisinä menetelminä ja välineinä hankkeessa ovat sosiaalinen media, yleisölle avoimet seminaarit sekä  dokumenttielokuva.

Tiedote 

Julkaisuvapaa 17.8.2021 

ModerninArvo-hankkeessa vaikutetaan keskusteluun modernin rakennuskannan kohtalosta  

Hiilineutraalin Suomen luomisessa keskeisin yksittäinen osa-alue on korjausrakentaminen. Yltyvä nuoren rakennuskannan ja alueiden purkaminen ja korvaaminen hiili-intensiivisellä rakentamisella on kestävyyden kannalta ongelmallista. ModerninArvo-hanke pyrkii löytämään eri alojen tutkijoiden välisellä keskustelulla ratkaisuja arkkitehtuurin yhä lyhyemmäksi muuttuvaan elinkaareen ja viime vuosikymmenten arkkitehtuurin korjaamiseen sekä uudelleenkäyttöön. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. 

Suomessa eletään 2020-luvulla maan historian merkittävimmän purkuaallon uhan alla. Niin merkittäviä julkisia rakennuksia kuin jopa kokonaisia asuinalueita ja toimistotaloja puretaan vetoamalla rakennuskannan soveltumattomuuteen uusiin käyttötarkoituksiin.  

Purkaminen ja uuden rakentaminen tuottaa merkittävästi hiilipäästöjä ja kuluttaa raaka-aineita, minkä vuoksi kysymys on merkittävimmästä yksittäisestä tekijästä hiilineutraalin Suomen luomisessa. Lisäksi monet 1900-luvun lopun asuinalueet, maisemat ja arkiset elinympäristöt ovat uhan alla. Niitä saatetaan joskus kaivata kuin 1960-luvulla hävitettyjä puukaupunkeja. 

ModerninArvo-hanke lähestyy maan historian laajimman purkuaallon monialaisesta näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan muutaman vuosikymmenen ikäisen rakennuskannan kohtaloa useiden eri alojen tutkijoiden ja vaikuttajien välisissä työpajoissa. Tavoitteena on ratkaisukeskeinen toiminta, sillä moderniin rakennusperintöön ja asuinalueisiin liittyvä tutkimus ja keskustelu on usein erittäin polarisoitunutta ja tarkastelee asioita yhden tieteenalan näkökulmista.  

Kaksivuotinen Aalto-yliopiston koordinoima hanke rahoitetaan Suomen kulttuurirahaston Argumenta-apurahalla. Vuosina 2021–2022 toteutettavia Argumenta-hankkeita yhdistää kestävyysteema, ja niissä tuotetaan tutkijoiden välisen keskustelun kautta uusia vastauksia ja johtopäätöksiä yhteiskunnallisesti haastaviin kysymyksiin ja viestitään tuloksista tieteen sisäpiiriä laajemmalle yleisölle. 

Hanketta vetävän apulaisprofessori Panu Savolaisen lisäksi työryhmässä on mukana tutkijoita ja alan toimijoita Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta sekä restaurointi- ja kulttuuriperintöorganisaatioista. Hankkeen työpajoihin ja muihin tilaisuuksiin kutsutaan tutkimusinstituutioiden lisäksi elinkeinoelämän sekä rakennusalan hallinnollisen ja lainsäädännöllisen sektorin toimijoita. Hankkeen työpajat suunnittelee Demos Helsinki. 

Hankkeen keskeisinä menetelminä ovat sosiaalinen media, yleisölle avoimet seminaarit ja hankkeen aikana kuvattava dokumenttielokuva. Asiantuntijoille järjestettävien työpajojen ja seminaarien lisäksi hanke järjestää seminaareja yleisölle sekä laatii päättäjille ja laajemmalle yleisölle suunnatun keskustelunavauksen. 

Facebook, Instagram & Twitter: @moderninarvo #moderninarvo 

Lisätietoja: 

Panu Savolainen                                                                                                    

Apulaisprofessori, FT, arkkitehti SAFA                                              

[email protected], +358 50 475 6727 

Yleisöseminaari, Tiedekulma 29.3.2022 klo 17-19

"Yhden roska on toisen aarre!"
Miten käy modernin arkkitehtuurimme?

Suomessa eletään 2020-luvulla maan historian merkittävimmän purkuaallon uhan alla. Niin merkittäviä julkisia rakennuksia kuin jopa kokonaisia asuinalueita ja toimistotaloja puretaan vetoamalla rakennuskannan soveltumattomuuteen uusiin käyttötarkoituksiin.

Purkaminen ja uuden rakentaminen tuottaa merkittävästi hiilipäästöjä ja kuluttaa raaka-aineita, minkä vuoksi kysymys on merkittävimmästä yksittäisestä tekijästä hiilineutraalin Suomen luomisessa. Lisäksi monet 1900-luvun lopun asuinalueet, maisemat ja arkiset elinympäristöt ovat uhan alla. Niitä saatetaan joskus kaivata kuin 1960-luvulla hävitettyjä puukaupunkeja.

Tilaisuudessa kuullaan kolme alustusta aihepiiriin vihkiytyneiltä arkkitehdeilta sekä paneelikeskustelu, johon osallistuu eri alojen asiantuntijoita. Tilaisuuden järjestää ModerninArvo-hanke, joka toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-rahoituksella.

Seminaarin ohjelma

17:00

Seminaarin avaus, Panu Savolainen

Palvelutilojen finansialisaatio: purettavista lähiostoskeskuksista kiinteistösijoittajien kauppakeskuksiin, Juhana Heikonen

Uutta, vanhaa ja lainattua - kierrätysosat nykyarkkitehtuurissa, Iida Kalakoski

Karviaistie 12 – helsinkiläisen 1970-luvun lähiökorttelin asuinrakennusten päivitys 2020-luvulle, Lassi Mustonen

18:00

Paneelikeskustelu (vetäjä: apulaisprofessori Panu Savolainen)

Keskustelemassa Noora Laak (arkkitehti, varavaltuutettu), Ella Lahtinen (kiertotalouden asiantuntija, Green Building Council Finland), Miisa Tähkänen (johtava asiantuntija, Green Building Council Finland) ja Eric Rawlins (ohjelmajohtaja, PARA-hanke)

Tapahtuman videotallenne on katsottavissa 13.4. asti Tiedekulman verkkosivuilla.