Alumneille

Joonas Kuronen: Onnistunut hyppy Foodoran johtoon kesken pandemian

Kun rekrytoija kysyi Joonas Kurosen kiinnostusta Foodoran toimitusjohtajaksi, ei asiaa juuri tarvinnut miettiä. Hän on varsin tyytyväinen onnistuneeseen hyppyynsä nopeasti kasvavaan yritykseen kesken pandemian.
Joonas Kuronen

Mitä teet työksesi ja miksi? 

Olen Foodora Suomen toimitusjohtaja, eli vastaan yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Saan työskennellä nopeasti muuttuvalla ja äärimmäisen mielenkiintoisella toimialalla, sekä olla vastuussa yli sadan henkilön organisaation tuloksesta

Olin luultavasti Foodoran ensimmäisten asiakkaiden joukossa sen rantautuessa Suomeen vuonna 2015. Palvelu teki minuun heti vaikutuksen helppoudellaan ja nopeudellaan. Näin viisi vuotta myöhemmin on hienoa olla mukana kehittämässä palvelua, joka helpottaa ihmisten arkea, ja tarjoaa lisämyyntiä tuhansille ravintoloille. 

Miten sinusta tuli Foodoran toimitusjohtaja? Millainen on aiempi urapolkusi?

Tein diplomityöni suureen suomalaiseen pörssiyhtiöön, ja pian valmistumisen jälkeen siirryin liikkeenjohdon konsultiksi. Konsulttina innostuin kaikkein eniten työn vaihtelevuudesta: yhtenä hetkenä vedät robotiikkaan liittyvää yritysostoprojektia, seuraavana suunnittelet valtiotason turismistrategiaa. Neuvonantajana, ja varsinkin strategiakonsulttina, on kuitenkin usein hieman irrallaan todellisuudesta. Oma rooli jää helposti analyysien tekemiseen ja powerpointtien pyörittelyyn, ja toimeenpano jää muiden vastuulle.

Päätin viime vuonna, että en halua jatkaa konsultoinnissa osakkaaksi asti, ja aloin kartoittamaan muita vaihtoehtoja. Kun rekrytoija kysyi kiinnostustani Foodoran toimitusjohtajaksi, ei asiaa juuri tarvinnut miettiä. Yhtiö on nopean kasvun vaiheessa, ja toimitusjohtajan rooli yrityksessä hyvin operatiivinen. Vaihtelevat ja hektiset konsultointiprojektit ovat valmistaneet hyvin tähän nykyiseen ympäristöön, missä muutos on jatkuvaa ja nopeaa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia? 

Konsultoinnissa tuli aina hyvä fiilis kun sai vaikean projektin hoidettua kunnialla maaliin. Kenties suurin onnistumisen tunne tuli kuitenkin alkuvuodesta, työskennellessäni Lähi-idässä, jossa paine projektien onnistumiselle oli tietyllä tapaa vielä kovempi kuin Pohjoismaissa. Kyseisen projektin tavoitteena oli luoda uudelle elinkeinosektorille kasvustrategia, joka tyydyttäisi kaikkien sidosryhmien tarpeet. Projektien ohjausryhmässä oli useita valtion korkeimpia virkamiehiä, ministereitä, toimitusjohtajia ja hallitsijasuvun jäseniä - ja jokaisella oli vahva oma näkemys ja agenda. Moninaisten vaiheiden jälkeen maan kruununprinssi antoi hyväksyntänsä projektin lopputulemalle, ja samalla mittavalle investoinnille tähän uuteen sektoriin. Oli hienoa saada lähes seremoniallinen päätös vaikealle projektille.

Urani Foodoralla on vielä alkuvaiheessa, mutta olen tyytyväinen siihen, miten olen onnistunut hyppäämään mukaan nopeasti kasvavaan yritykseen kesken pandemian. On ollut hienoa huomata, miten olemme voineet tarjota palvelua entistä suuremmalle joukolle kuluttajia, sekä yhteistyöravintoloita, näinä vaikeina aikoina.

Mitkä ovat mielestäsi johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia?

Kenties eniten kunnioittamani esimieheni totesi kerran, että johtajalla on oikeastaan vain kaksi tehtävää: asettaa tiimille selkeät tavoitteet, ja huolehtia siitä, että tiimi pääsee tavoitteisiin. Mielestäni tämä on varsin hyvä ohjenuora. 

Jos tästä lähtee nostamaan ominaisuuksia esiin, niin ennen kaikkea analyyttiset taidot ja vuorovaikutustaidot tulevat mieleen, sekä tietty pragmaattisuus sen suhteen, että asiat saadaan tehtyä. Johtajan täytyy kyetä tekemään päätöksiä ja asettamaan yrityksen suunta tai tiimin tavoitteet usein varsin vajavaisen tiedon valossa. Nämä päätökset täytyy sitten kyetä kommunikoimaan mahdollisimman selkeästi ja motivoivasti tiimille.

Miten opiskelu Aallossa valmisti sinua työelämään?

Opiskelin pääaineenani strategista johtamista tuotantotalouden laitoksella, ja sivuaineena sovellettua matematiikkaa. Mietin opiskelujen aikana paljon sitä, onko tämä yhdistelmä tarpeeksi konkreettinen työelämää varten. Opinnot kuitenkin kehittivät äärettömän paljon analyyttisia taitoja ja kykyä pyörittää dataa, sekä ymmärtämään kokonaisuuksia ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Akateeminen vapaus kasvatti itsekuria ja hyviin arvosanoihin pyrkiminen asennetta hoitaa työt aina niin hyvin kuin mahdollista. Aloitin urani analyytikkona, ja kaikesta tästä oli todella paljon hyötyä.

Minkä neuvon antaisit itsellesi, jos opiskelisit nyt? Lähtisitkö opiskelemaan jotain kokonaan uutta alaa?

Lukion jälkeen minulle ei ollut mitenkään itsestään selvää mitä lähtisin opiskelemaan. Matematiikka ja kemia olivat kiinnostavia ja itselleni tietyllä tavalla helppoja aineita, joten silloinen TKK oli luonnollinen vaihtoehto. Aloitin opiskelemaan bioinformaatioteknologiaa, mutta ymmärsin parin vuoden jälkeen, että omat kiinnostukseni ovat muualla. Vaihdoin tuotantotalouden koulutusohjelmaan, mikä on varmasti ollut yksi itselleni tärkeimmistä päätöksistä. On mahtavaa, että suomalainen korkeakoulujärjestelmä mahdollistaa tällaisen suunnanvaihdon. Näin jälkikäteen lähtisin varmasti edelleenkin opiskelemaan samaa alaa. Ainoastaan kielten opiskeluun panostaisin enemmän, peruskoulusta yliopistoon asti.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Vuosi 2020 lähestyy loppuaan, eikä kukaan varmasti olisi osannut vuosi sitten arvata miten tämä vuosi menee. Olisin siis aika varovainen ennustusten kanssa. Uskoisin kuitenkin, että tulevaisuudessa tarvitaan lisää sopeutumiskykyä muutoksiin - niin yksilöiden, yritysten kuin julkisen sektorinkin tasolla. Mitä meidän toimialaamme tulee, niin vahvaa kasvua on varmasti vielä luvassa. Kotiinkuljetus varmasti arkipäiväistyy entisestään, ja se nähdään selkeämmin jokapäiväisenä palveluna, kuin itsensä hemmotteluna tai palkitsemisena. Näemme tulevaisuudessa jatkossa enemmän esimerkiksi pelkästään kuljetuksiin erikoistuneita ravintoloita, ja ylipäätänsä koko kuljetuspuoli otetaan varmasti vahvemmin huomioon uusia ravintoloita suunnitellessa. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu