Puolueettomuus ja esteellisyysohjeet yliopistossa
Ohje päivitetty:
- 3.3.2021 (sivutoimia ja sidonnaisuuksia koskeva linkki)
- 6.8.2021 (tenure track: viittaus erilliseen ohjeeseen poistettu)
Päivitykset ohjeeseen hyväksytään lakipalveluissa.
Yleisen oikeustajun vaatima käsittelyn ja päätöksenteon puolueettomuus on tärkeimpiä oikeudenmukaisen kohtelun ja päätöksenteon hyväksyttävyyden edellytyksiä. Puolueettomuutta edellyttää hyvän hallinnon periaatteisiin lukeutuva objektiviteettiperiaate. Yliopiston toiminnassa on noudatettava objektiviteettiperiaatetta konkretisoivia esteellisyys- tai jääviyssäännöksiä, jotta tehtävät päätökset ja toiminta ovat lainmukaisia.
Jokainen vastaa itse siitä, ettei käsittele (valmistele tai päätä) asiaa esteellisenä. Eturistiriitatilanteet aiheuttavat yleensä esteellisyyden. Akateemisissa yhteyksissä tutkimusyhteistyö ja yhteisjulkaisut synnyttävät usein esteellisyystilanteen. Vaikka laissa puhutaan virkamiehen vastuusta, merkitystä ei ole sillä, että yliopiston henkilöstö ei ole virkasuhteessa.
Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan yliopiston kaikkeen toimintaan. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi rekrytointimenettelyä, tenure track-prosessia, tutkimusrahoituksen ja apurahojen tai muiden etuuksien myöntämistä, opintoasioita koskevaa päätöksentekoa, hankintojen ja sopimuksien tekemistä ja tutkimusprojektien päätöksentekoa. Esteellisyyssäännökset soveltuvat siis myös kun kyse ei ole yliopiston julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai virallisten hallintopäätösten tekemisestä.
Esteellisyyden tunnistaminen esteellisyysperusteiden avulla
On tärkeää tunnistaa ja estää ennalta esteellisyystilanteiden synty. Esteellisyyttä arvioidaan ulkopuolisen näkökulmasta, joten omalla käsityksellä siitä, kuinka puolueettomana on mahdollista pysyä esteellisyystilanteesta huolimatta, ei ole merkitystä. Esteellisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan. Laissa kuvatut esteellisyysperusteet ja esimerkit niistä yliopistokontekstissa on koottu seuraavaan taulukkoon:
| Hallintolain mukaan yliopiston työntekijä on esteellinen |
ESIMERKKITILANTEET YLIOPISTOSSA |
|
1) jos hän tai hänen läheisensä* on asianosainen eli esimerkiksi hakemuksen tehnyt tai muu henkilö, jolle päätöksestä on etua tai haittaa (asianosaisjäävi) * Läheisellä tarkoitetaan 1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; 3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia. |
Asianosainen on se, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. • Yliopiston opettaja ei voi arvostella lapsensa tai lapsensa puolison opintosuorituksia. • Tutkija ei voi osallistua tutkimusrahoituksen myöntämistä koskevan asian käsittelyyn, jos hän itse tai hänen läheisensä on hakemuksen tekijä. • Henkilö ei voi päättää hänen läheiselleen tehtävästä työsopimuksesta tai tutkinnonsuoritusoikeudesta. • Oman läheisen työtuntimerkintöjä ei saa kuitata. • Henkilö ei voi osallistua päätöksentekoon oman läheisensä palkkausasiassa. Henkilö ei voi järjestää läheiselleen työtilaa taikka muita etuisuuksia. |
|
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (edustusjäävi) |
• Henkilö, joka edustaa tai jonka läheinen edustaa esimerkiksi hakemuksen jättänyttä opiskelijaa tai tutkijaa, ei voi osallistua opiskelijaa tai tutkijaa koskevaan päätöksentekoon. • Monijäsenisissä toimielimissä lakisääteinen jonkin henkilöryhmän edustamien ei rajoita kyseisten ryhmien edustajia tuomasta esille edustettavan ryhmän näkemyksiä ja kannanottoja. |
|
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen (intressijäävi) |
Hyödyn tai vahingon on yleisen elämänkokemuksen mukaisesti oltava todennäköinen. Hyöty tai vahinko voi olla oikeudellista tai taloudellista, mutta sen on oltava vähäistä suurempaa. • Toimintarakenteen muutosta valmisteleva henkilö voi olla esteellinen, jos tulos voisi olennaisesti vaikuttaa hänen tai hänen läheisensä asemaan. • Yksikön tai tutkimusryhmän/hankkeen tehdessä hankintoja tulee varmistaa, ettei hankinnasta ole päättämässä ja sopimuksia allekirjoittamassa henkilöitä, joilla on sidonnaisuuksia hankittavien tavaroiden tai palveluiden tuottajaan. |
|
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi) |
• Yleensä esimiessuhde ei aiheuta jääviyttä, mutta asiaa on harkittava tapauskohtaisesti. • Toimeksiantosuhteessa syntynyt lojaalisuus perustaa jääviyden, kun toimeksiantosuhteella ja käsiteltävällä asialla on yhteys. Esimerkiksi yhteistyösopimuksessa yliopiston edustaja ei voi olla antamassa toimeksiantoja tai tilauksia yhteistyökumppanille, johon hänellä on sidonnaisuuksia. • Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa tilanteessa, jossa yliopiston työntekijällä on sivutoimi. |
|
5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi) |
Hyöty tai vahinko on luonteeltaan erityistä, esimerkiksi taloudellisesti tuntuvaa tai muuten merkityksellistä. Hankinnoissa ja tutkimus- ja opetusyhteistyösopimuksissa sekä luovutettaessa yliopiston omaisuutta on huolehdittava, että valmistelu ja päätöksiä tekevät henkilöt eivät ole lain mainitsemissa asemissa toisella osapuolella. |
|
6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan (ohjaus- ja valvontajäävi) |
|
|
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (ns. yleislausekejäävi) |
• Esimerkiksi läheiset ystävyyssuhteet, perhesiteet ja julkiset vihamielisyydet taikka yleisesti tiedossa olevat vahvat ennakkokäsitykset voivat aiheuttaa esteellisyyden. • Tutkimusyhteistyö kuten yhteinen tutkimusprojekti tai yhteinen julkaisu tai opinnäytteen ohjaaminen voivat aiheuttaa esteellisyyden. • Tavanomainen tieteellinen erimielisyys tai samassa työyhteisössä työskentely eivät pääsääntöisesti aiheuta esteellisyyttä. • Pelkkä jonkun tuntema epäluottamus tai tyytymättömyys ei aiheuta esteellisyyttä, vaan luottamuksen vaarantumiselle on oltava erityinen syy; sen on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. |
Toimintaohjeet ja esteellisyyden arviointi
Oma ilmoitus. Tärkein keino esteellisyyden havaitsemiseksi ja toteamiseksi on henkilön oma ilmoitus ja arvio sidonnaisuuksistaan ja puolueettomuuttaan mahdollisesti vaarantavista asioista. Jos sinulla on tietoa siitä, että päätettävänä olevasta asiasta voisi olla taloudellista tai muuta hyötyä tai haittaa sinulle, läheisellesi tai ystävällesi taikka yhteisöille joihin sinulla on sidonnaisuuksia, sinun tulee joko jäävätä itsesi päätöksenteosta tai pyytää esteellisyysasiasta tehtäväksi päätös. Jääväämistä ei tule tehdä varalta taikka hankalien päätösasioiden välttämiseksi, vaan tapauskohtaisesti harkiten.
Epäselvässä tilanteessa kannattaa aina tuoda mahdollinen esteellisyyskysymys keskusteluun esimerkiksi esimiehen kanssa taikka toimielimen kuten komitean tai neuvoston kokouksessa. Jos toimit esittelijänä tai toimielimen puheenjohtajana, on hyvä käytäntö myös tyypillisimmissä päätöksentekovaiheissa ja asiantuntijoista päätettäessä nimenomaisesti tiedustella mahdollisista esteellisyyksistä ja sidonnaisuuksista: näin varmistetaan, että kukin havahtuu pohtimaan omia sidonnaisuuksiaan asiaan tai henkilöihin jo valmisteluvaiheessa.
Esteellisyyttä koskevat muiden ilmoitukset. Jos esteellisyysväitteen tekee asianosainen tai muu ulkopuolinen, on asia aina selvitettävä ja esteellisyydestä annettava päätös ennen asian ratkaisemista.
Esteellisyydestä päättäminen. Esteelliseksi väitetty päätöksen valmistelija tai tekijä tekee viipymättä itse ratkaisun esteellisyydestään, eikä tuosta päätöksestä voi erikseen valittaa ennen kuin itse päätettävä asia on ratkaistu. Jos esteellisyyttä aiheuttavaa seikkaa ei todeta, voi sama henkilö jatkaa esteellisyysväitteestä riippumatta valmistelua ja päätöksentekoa.
Monijäseninen toimielin, kuten akateemisten asiain komitea, koulutusneuvosto tai lautakunta, päättää jäsenensä, esittelijän ja muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Esteellisyysasia käsitellään toimielimelle esitetyn väitteen tai ilmoituksen johdosta tai toimielimen, sen jäsenen tai esittelijän omasta aloitteesta. Henkilö, jota väitetään esteelliseksi, ei saa osallistua esteellisyyttä koskevan päätöksen tekemiseen, mutta toimielimen pitää kuitenkin kuulla hänen näkemyksensä esteellisyysasiasta ennen päätöksen tekemistä.
Esteellisyydestä päätetään ennen asian käsittelemistä ja siitä käytävää keskustelua.
Esteellisyyttä koskeva päätös on syytä selkeästi kirjata pöytäkirjaan ja jos joku poistuu oma-aloitteisesti kokouksesta esteellisyyssyistä, myös tällöin merkitään pöytäkirjaan esteellisyys poistumissyyksi. Pöytäkirjan tarkistaminen on keskeinen keino, mikäli jälkikäteen tulee varmennettavaksi päätöksenteon puolueettomuus.
Kielto osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Esteellinen henkilö ei saa osallistua päätöksen tekemiseen, tai sen valmisteluun ja käsittelyvaiheisiin kuten selvitykseen, asiantuntijamenettelyyn ja kuulemiseen. Esteellinen henkilö ei voi delegoida päätöksentekovaltaa taikka nimetä päätöksentekijöitä tai valmistelijoita tehtäviin. Esteellinen henkilö ei saa olla läsnä toimielimen kokouksessa asiaa käsiteltäessä tai edes kuunnella käytävää keskustelua. Esteellinen ei voi toimia päätöksen esittelijänä, päätöksen tekijänä taikka sen toimeenpanijana. Pöytäkirjanpito tai sihteerinä toimiminen on myös asian käsittelyyn osallistumista, joten esteellinen henkilö ei voi toimia näissä tehtävissä. Vain teknisluontoiset valmisteluun liittyvät tehtävät kuten asiakirjojen kopiointi tai postittaminen voi tulla kysymykseen.
Esteellinen henkilö saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa. Kiireellisyys tarkoittaa sitä, että asia tulee ratkaista välittömästi esimerkiksi asianosaisten oikeusturvan ja oikeuksien toteuttamiseksi. Vaikka asia on kiireinenkin, tulee silti selvittää, voidaanko asiaa saada käsittelemään esteetön henkilö. Yliopistossa tulee harvoin tilanteita, jotka olisivat lain tarkoittamalla tavalla kiireisiä.
Sijainen tai varajäsen esteellisen henkilön tilalla. Esteellisen henkilön tilalle on lain mukaan viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Esteellisyyskysymykset on syytä ottaa esiin mahdollisimman varhain ja ennakoiden, sillä esteellisyysasian ratkaisemisen ei ole tarkoitettu viivästyttävän päätöksentekoa. Näin varmistetaan myös, että esteellisyys ei vaikuta päätöksen valmisteluun. Varahenkilöiden nimeäminen päätöksiä tekeville henkilöille mahdollisten esteellisyystilanteiden varalle etukäteen on usein hyvää ennakointia. Jos toimielimen jäsen katsoo olevansa esteellinen, on hyvä käytäntö ottaa asia esiin ennen kokousta esimerkiksi puheenjohtajan kanssa ja harkita varajäsenen kutsumista paikalle ainakin sen asian käsittelyn ajaksi, jota esteellisyys koskee. Näin varmistutaan toimielimen toimivaltaisesta kokoonpanosta.
- Julkaistu:
- Päivitetty: