Uutiset

Yhden kerrostaloasunnon rakentamisessa syntyy 26 kilogrammaa kalvomuovijätettä – uusi, ilmainen työkalu auttaa kierrätyksen järjestämisessä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät ensi kertaa Suomessa, miten paljon kalvomuovia syntyy kerrostalojen rakentamisessa. Kun jätteen määrä eri rakennusvaiheissa tunnetaan, kierrätyskin saadaan toimimaan, sanovat tutkijat.
Vihreä jätesäiliö, joka on täynnä kirkasta kalvomuovijätettä.
Rakennuksilla syntyvä muovijäte koostuu yleensä eri muovilaaduista, kuten kalvomuoveista, PE-muovista ja styroksista. Kierrätys uusioraaka-aineena vaatii eri muovilaatujen erottamista toisistaan. Kuva: Krishna Chauhan

Kipsilevyt, keittiökaapit, eristevilla, parkettilattia – valtava määrä rakennustarvikkeita tulee työmaalle kalvomuoviin pakattuna.

”Tähän asti kalvomuovi on päätynyt lähinnä energiajätteeseen eli poltettavaksi. Se on sekajätteeseen heittämistä parempi – muttei ympäristön kannalta paras ratkaisu”, sanoo Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Antti Peltokorpi.

Hän selvitti väitöskirjatutkija Krishna Chauhan kanssa ympäristöministeriön tilaamassa tutkimuksessa, miten paljon kalvomuovia syntyy keskimäärin kerrostaloasuntojen rakentamisessa.  Suomessa tarkkaa tietoa kalvomuovijätteen määrästä ei ole aiemmin ollut saatavana, mikä on vaikeuttanut kierrätyksen järjestämistä rakennustyömailla.

Tutkimuksessa oli mukana kolme betonielementeistä rakennettavaa kohdetta sekä verrokkina yksi puukerrostalotyömaa. Työmailla oli järjestetty kalvomuovijätteen erilliskeräys. Tutkimusta varten kirjattiin ylös keräysastioiden tyhjennysajat ja jätteen paino sekä havainnoitiin tietoa siitä, miten paljon joukossa oli värillistä muovia tai likaista muovia.

Betonielementtikerrostaloissa kalvomuovijätettä syntyi keskimäärin 0,33 kilogrammaa per bruttoneliö. Asuntoa kohti se tarkoittaa noin 26,2 kilogrammaa. Puukerrostalo tuotti 3,4 kertaa betonikohdetta enemmän kalvomuovijätettä. Tämä johtuu siitä, että puukerrostaloissa myös ulkoseinäelementit pitää suojata kuljetuksen aikana. Verrokkitalossa jokainen puuelementti oli suojattu erikseen. Jos vain jokainen puuelementtinippu suojataan, kalvomuovia kuluu 0,7 kertaa enemmän kuin betonikohteessa.

Likaisen ja värillisen kalvomuovin osuus oli arviolta 15–30 prosenttia kokonaismäärästä. Sekä lika että muovin värillisyys voivat vaikeuttaa materiaalin jatkojalostamista, Peltokorpi sanoo.

”Kun eri värejä päätyy kierrätysmuovimassaan, tuloksena on harmaata kierrätysmuovia. Värillisiä muoveja käytetään eniten brändäyksen takia, mutta siihen kannattaisi miettiä parempia vaihtoehtoja.”

Astiat oikeaan paikkaan ja aikaan

Tutkijat kehittivät tulosten pohjalta mallinnustyökalun, jonka avulla rakennuttaja tai pääurakoitsija voi etukäteen arvioida, miten paljon kalvomuovijätettä syntyy ja missä rakentamisen vaiheissa. Näin kierrätysastioita on oikea määrä oikeissa paikoissa, oikealla hetkellä. Kalvomuovijätettä syntyy eniten sisävalmistusvaiheessa, etenkin kalusteista, ikkunoista ja ovista, laatoituksesta, alakatoista ja suojauksista.

Toimiva logistiikka ei kuitenkaan vielä riitä, Peltokorpi korostaa.

”Pääurakoitsijan rooli on todella tärkeä. Pitää miettiä, miten koko työmaaorganisaatio, johon kuuluu usein paljon alihankkijoita, saadaan sitoutettua erilliskeräykseen.”

Taloudellinen porkkana kalvomuovin kierrätykseen on pieni. Kalvomuovista ei tarvitse maksaa jätemaksua, toisin kuin esimerkiksi sekajätteestä. Toisaalta uusien kierrätysastioiden hankkimisesta voi tulla kuluja. Motivaatiota voi vähentää myös kalvomuovijätteen vaatimaton osuus rakennustyömaan jätevuoresta.

Rakenteilla oleva kolmekerroksinen kerrostalo, jonka edessä paljon vihreiät jäteastioita.
Yhdestä kerrostalosta voi tulla 2 000 kilogrammaa kalvomuovijätettä – ja satakertaisesti muuta jätettä, kuten betonia ja puuta. Kuva: Krishna Chauhan

”Yhdestä kerrostalosta voi tulla 2 000 kilogrammaa kalvomuovijätettä – ja satakertaisesti muuta jätettä, kuten betonia ja puuta”, Peltokorpi sanoo ja korostaa, että suora taloudellinen hyöty ei ole ainoa motivaattori. Moni rakennuttaja voi vaatia urakoitsijalta esimerkiksi ympäristösertifikaatteja.

Yhä useampi yritys on myös mukana rakennusalan green deal -sopimuksessa, jonka yksi keskeinen tavoite on tehostaa muovien kierrätystä rakentamisessa.

Kierrätystä voitaisiin tehostaa myös digitaalisen tuotetiedon tehokkaammalla käytöllä.

”Materiaalitoimituksissa voisi olla tieto siitä, paljonko pakkaukseen ja suojaukseen on käytetty kalvomuovia”, Peltokorpi sanoo.

Kalvomuovilaskuri (kalvomuovi.fi)

Tutkimuksen loppuraportti (muovitiekartta.fi)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Photo collage of some of the actions funded by the Sustainability Action Booster grant
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto rahoittaa opiskelijoiden kestävyystoimia kymmenillä tuhansilla vuodessa - "Tällaista emme ole nähneet muualla"

Aalto-yliopiston Sustainability Action Booster on apuraha, joka tukee opiskelijoiden ideoimia kestävän kehityksen projekteja kampuksella ja sen ulkopuolella.
Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Pöydällä kipsimallin tekovälineitä
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Käsikirja johdattaa keramiikan maailmaan

Keramiikan käsikirja johdattaa lukijan kaikkiin saven kanssa työskentelyyn liittyviin aiheisiin tekstien, kuvien, kuvituksien, animaatioiden ja videoiden avulla.