Uutiset

Puolet elokuva- ja tv-alalle valmistuvista naisista katoaa alalta – tutkimusryhmä selvitti, miten tasa-arvon paradoksi ratkaistaan

Arvostava ja avoin johtamiskulttuuri, palkka-avoimuus ja täydennyskoulutus ovat avain tasa-arvon lisäämiseen ja osaajapulaan, sanovat tutkijat.
Elokuvan tekijöitä työssään, etualalla sinipipoinen nainen radiopuhelin kädessä ja kuvausryhmä taustalla
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Audiovisuaalisella alalla Suomessa on tasa-arvon paradoksi: alalle koulutetaan naisia ja miehiä yhtä paljon, mutta puolet alalle valmistuneista naisista katoaa muille aloille tai työelämän ulkopuolelle. Samaan aikaan ala kärsii vakavasta osaajapulasta.
 
Vuonna 2017 #metoo-liike nosti AV-alan syrjivän työkulttuurin laajaan julkiseen keskusteluun, mutta millainen on alan työkulttuuri tämän päivän Suomessa? 

Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset sekä alan ammattilaisten havainnot osoittavat, että naisille on tarjolla selvästi vähemmän ammattia vastaavia työtilaisuuksia kuin miehille. Tilastokeskuksen työelämätutkimuksen (2019), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksen (2020) sekä Aalto-yliopiston ja Women in Film & Television Finland ry:n yhteisen Action!-hankkeen toteuttaman kyselyn (2020) löydöksissä toistuvat samat teemat: sukupuoli- ja ikäsyrjintä, suljetut verkostot ja suljettu työnhaku. 

”Alalla vallitsee vakava naistekijöihin kohdistuva arvostusongelma – ja sen myötä työn ja sen tekijöiden kohtaanto-ongelma. Audiovisuaalisen alan on vihdoin siirryttävä 2020-luvulle myös tasa-arvon suhteen. Se edellyttää aktiivista puuttumista epäkohtiin, muutoksia tapaan työskennellä ja rohkeita päätöksiä monimuotoisuuden eteen”, sanoo Action!-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta. 

Toukokuussa päättyvä Action!-hanke on kolme vuotta selvittänyt sukupuolten välisen tasa-arvon nykytilaa AV-alalla ja pyrkinyt edistämään sitä. 

Tasa-arvo huomioitava alan kasvusopimuksessa

Tasa-arvo-ongelman taustalla vaikuttaa julkisen rahoituksen riittämättömyys ja vinoutunut jakautuminen.  
 
Alan tekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti vuonna 2019, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtaavat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Selvityksen mukaan naisten hankesuunnitelmilla on korkeampi kynnys päästä kehittelyyn saakka. Lisäksi ehdotettuihin aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin ja jopa elokuvantekijän persoonaan kohdistetaan usein vähättelevää puhetta. 

Kuva Unto Rautio
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Business Finlandin, eri ministeriöiden ja alan ammattilaisten yhteistyönä rakennetaan parhaillaan AV-alan kasvusopimusta, jossa julkinen sektori ja audiovisuaalisen alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Nyt siis etsitään kuumeisesti ratkaisuja muun muassa alan kasvua hidastavaan osaajapulaan. Kasvusopimuksen on määrä valmistua elokuussa 2022. 
 
”Mielestämme nopein tapa parantaa tilannetta on panostaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Siksi kasvusopimukseen on kirjattava kolme tavoiteltavaa muutosta, jotka koskevat työkulttuuria, päätöksentekoa ja osaamisen kehittämistä”, sanoo hankkeen projektitutkija Nina Maskulin

Action!-hankkeen loppupäätelmissä ehdotetaan, että tuotantojen, jotka saavat merkittävää julkista rahoitusta on vastineeksi kerättävä tietoa sukupuolivaikutuksista sekä noudatettava palkka-avoimuutta — onhan Suomi sitoutunut edistämään tasa-arvoista työelämää kansallisesti, EU-tasolla sekä osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaa.

”On ymmärrettävä, että tasa-arvoinen ja arvostava työkulttuuri on keskeinen osa vastuullista liiketoimintaa ja alan tulevaisuuden menestystekijä”, painottaa Kirsi Reinola.

Action!-hankkeen ratkaisuehdotuksia audiovisuaalisen alan tasa-arvo-ongelmien
ja osaajapulan korjaamiseksi: 

  • Alan työkulttuuri kaipaa nykyistä avoimempaa suhtautumista monimuotoisuuteen ja laaja-alaisempaa yhteistyötä. Tarvitaan myös avoimuutta ja tietoa tehtävistä, projekteista, palkoista ja sopimuksista.  
  • Julkisen rahoituksen sukupuolivaikutuksia tulee aktiivisesti seurata, raportoida ja arvioida, niistä on saatava vertailtavaa tilastotietoa. Tarvitaan myös enemmän tasa-arvo- ja moninaisuustietoa sekä niille mittaristo. 
  • Tarvitaan yksityistä ja julkista rahoitusta osaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen: luovien osaajien tutkintokoulutusta on rahoitettava alan kehitystavoitteiden mukaisesti ja osaajapoolin kasvua tuettava täydennyskoulutuksella. Erityisesti johtamistaitoihin alalla kaivataan täydennyskoulutusta. 

Yhteystiedot:   

Kirsi Reinola, Action!-hankkeen projektipäällikkö, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0504782605 

Nina Maskulin, Action!-hankkeen projektitutkija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0504762268 

Action! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen ja Women in Film and Television Finland (WIFT Finland) ry:n yhteishanke.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.