Uutiset

Puolet elokuva- ja tv-alalle valmistuvista naisista katoaa alalta – tutkimusryhmä selvitti, miten tasa-arvon paradoksi ratkaistaan

Arvostava ja avoin johtamiskulttuuri, palkka-avoimuus ja täydennyskoulutus ovat avain tasa-arvon lisäämiseen ja osaajapulaan, sanovat tutkijat.
Elokuvan tekijöitä työssään, etualalla sinipipoinen nainen radiopuhelin kädessä ja kuvausryhmä taustalla
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Audiovisuaalisella alalla Suomessa on tasa-arvon paradoksi: alalle koulutetaan naisia ja miehiä yhtä paljon, mutta puolet alalle valmistuneista naisista katoaa muille aloille tai työelämän ulkopuolelle. Samaan aikaan ala kärsii vakavasta osaajapulasta.
 
Vuonna 2017 #metoo-liike nosti AV-alan syrjivän työkulttuurin laajaan julkiseen keskusteluun, mutta millainen on alan työkulttuuri tämän päivän Suomessa? 

Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset sekä alan ammattilaisten havainnot osoittavat, että naisille on tarjolla selvästi vähemmän ammattia vastaavia työtilaisuuksia kuin miehille. Tilastokeskuksen työelämätutkimuksen (2019), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksen (2020) sekä Aalto-yliopiston ja Women in Film & Television Finland ry:n yhteisen Action!-hankkeen toteuttaman kyselyn (2020) löydöksissä toistuvat samat teemat: sukupuoli- ja ikäsyrjintä, suljetut verkostot ja suljettu työnhaku. 

”Alalla vallitsee vakava naistekijöihin kohdistuva arvostusongelma – ja sen myötä työn ja sen tekijöiden kohtaanto-ongelma. Audiovisuaalisen alan on vihdoin siirryttävä 2020-luvulle myös tasa-arvon suhteen. Se edellyttää aktiivista puuttumista epäkohtiin, muutoksia tapaan työskennellä ja rohkeita päätöksiä monimuotoisuuden eteen”, sanoo Action!-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta. 

Toukokuussa päättyvä Action!-hanke on kolme vuotta selvittänyt sukupuolten välisen tasa-arvon nykytilaa AV-alalla ja pyrkinyt edistämään sitä. 

Tasa-arvo huomioitava alan kasvusopimuksessa

Tasa-arvo-ongelman taustalla vaikuttaa julkisen rahoituksen riittämättömyys ja vinoutunut jakautuminen.  
 
Alan tekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti vuonna 2019, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtaavat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Selvityksen mukaan naisten hankesuunnitelmilla on korkeampi kynnys päästä kehittelyyn saakka. Lisäksi ehdotettuihin aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin ja jopa elokuvantekijän persoonaan kohdistetaan usein vähättelevää puhetta. 

Kuva Unto Rautio
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Business Finlandin, eri ministeriöiden ja alan ammattilaisten yhteistyönä rakennetaan parhaillaan AV-alan kasvusopimusta, jossa julkinen sektori ja audiovisuaalisen alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Nyt siis etsitään kuumeisesti ratkaisuja muun muassa alan kasvua hidastavaan osaajapulaan. Kasvusopimuksen on määrä valmistua elokuussa 2022. 
 
”Mielestämme nopein tapa parantaa tilannetta on panostaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Siksi kasvusopimukseen on kirjattava kolme tavoiteltavaa muutosta, jotka koskevat työkulttuuria, päätöksentekoa ja osaamisen kehittämistä”, sanoo hankkeen projektitutkija Nina Maskulin

Action!-hankkeen loppupäätelmissä ehdotetaan, että tuotantojen, jotka saavat merkittävää julkista rahoitusta on vastineeksi kerättävä tietoa sukupuolivaikutuksista sekä noudatettava palkka-avoimuutta — onhan Suomi sitoutunut edistämään tasa-arvoista työelämää kansallisesti, EU-tasolla sekä osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaa.

”On ymmärrettävä, että tasa-arvoinen ja arvostava työkulttuuri on keskeinen osa vastuullista liiketoimintaa ja alan tulevaisuuden menestystekijä”, painottaa Kirsi Reinola.

Action!-hankkeen ratkaisuehdotuksia audiovisuaalisen alan tasa-arvo-ongelmien
ja osaajapulan korjaamiseksi: 

  • Alan työkulttuuri kaipaa nykyistä avoimempaa suhtautumista monimuotoisuuteen ja laaja-alaisempaa yhteistyötä. Tarvitaan myös avoimuutta ja tietoa tehtävistä, projekteista, palkoista ja sopimuksista.  
  • Julkisen rahoituksen sukupuolivaikutuksia tulee aktiivisesti seurata, raportoida ja arvioida, niistä on saatava vertailtavaa tilastotietoa. Tarvitaan myös enemmän tasa-arvo- ja moninaisuustietoa sekä niille mittaristo. 
  • Tarvitaan yksityistä ja julkista rahoitusta osaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen: luovien osaajien tutkintokoulutusta on rahoitettava alan kehitystavoitteiden mukaisesti ja osaajapoolin kasvua tuettava täydennyskoulutuksella. Erityisesti johtamistaitoihin alalla kaivataan täydennyskoulutusta. 

Yhteystiedot:   

Kirsi Reinola, Action!-hankkeen projektipäällikkö, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0504782605 

Nina Maskulin, Action!-hankkeen projektitutkija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0504762268 

Action! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen ja Women in Film and Television Finland (WIFT Finland) ry:n yhteishanke.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Feedback controlled hydrogels. Picture: Ikkala lab / Aalto University and Priimägi lab / Tampere University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Aalto-yliopiston opiskelijat Joensuun torilla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Road Show valloitti Itä-Suomen!

Aalto-yliopisto jalkautui viikon kestävälle lukiokiertueelle, Aalto Road Showlle, Itä-Suomeen viikolla 44.
Opiskelijat tutkimassa aurinkopaneelia.
Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:
Andrea Sand
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.