Uutiset

Helteet tekevät kodeista jopa hengenvaarallisia pätsejä – nyt tutkijat selvittävät tulevaisuuden jäähdytystarpeita

Hellekesä voi aiheuttaa jopa 400 suomalaisen ennenaikaisen kuoleman, ja ilmastonmuutoksen myötä helteet pahenevat ja yleistyvät entisestään. Tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötiloja ja niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen – sekä etsii tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytyskeinoja.
Kuva puisesta lämpömittaista, joka näyttää yli 30 asteen lämpötilaa.
Jo nykyisinä hellekesinä sisälämpötilat nousevat uusissa rakennuksissa epämukavan ja jopa vaarallisen korkeiksi, sanoo Risto Kosonen. Kuva: Pixabay

Rakennusmääräysten mukaan uudet asuinrakennukset pitää Suomessa suunnitella niin, että 27 asteen lämpötilaa ei ylitetä enempää kuin 150 astetuntia kesän aikana. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa, eli esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on yhtä kuin 10 astetuntia.

Suunnittelupöydällä kaikki voi näyttää hyvältä, mutta asukkaille voi silti tulla hikiset oltavat, tietää Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.

”Suunnittelussa käytetään keskiarvokesän lämpötiloja 30 vuoden ajalta, ei hellekesän lämpötiloja. Siksi jo nykyisinä hellekesinä sisälämpötilat nousevat uusissa rakennuksissa epämukavan ja jopa vaarallisen korkeiksi”, hän ennustaa.

Kosonen on ryhmineen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoite on selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten sisälämpötiloihin ja ihmisten lämpöviihtyvyyteen. Mukana ovat myös THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet muun muassa kenttämittauksia, joissa he analysoivat 8 500 helsinkiläisasunnon lämpötiloja. Mukana on dataa sekä viime kesältä että vuoden 2018 kesältä, jotka olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Lisäksi tutkijat laskevat Ilmatieteen laitoksen tekemien skenaarioiden avulla, miten kuumiksi ilman jäähdytystä olevat asuinrakennukset ja hoitolaitokset voivat tulla tulevaisuuden ilmastossa.

Asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta. Ikääntyneillä raja on 30 astetta. Kososen mukaan nykyiset rajat ovat liian korkeat – ja ylittyvät jo nykyisin hellekesinä.

Jälkikäteen asennettu ilmalämpöpumppu ei ole kovin kalliskaan, ja sen käyttämä sähköenergia on luokkaa 50–150 euroa vuodessa.

Risto Kosonen

Liiallinen kuumuus ei tee sisätiloista vain epämukavia vaan myös terveydelle vaarallisia. Tilastojen mukaan hellekesinä kuolee ennenaikaisesti 350–400 suomalaista, mikä on enemmän kuin tulipaloissa menehtyy vuodessa.

Korkea ikä ja perussairaudet lisäävät kuumuuden vaarallisuutta. Siksi hankkeessa tutkitaan laboratorio-oloissa, miten lämpötilan nouseminen vaikuttaa ikääntyneiden koehenkilöiden fysiologiaan ja viihtyvyyden kokemukseen.

Koehenkilöt testaavat myös helposti käyttöön otettavia ja edullisia paikallisia jäähdytysratkaisuja kuten tuulettimia ja puhallintakkeja. Kososen mukaan ne vaikuttavat toimivan hyvin päiväsaikaan, mutta yöllä nukuttaessa niiden käyttäminen ei ole yhtä tehokasta ja mukavaa.

”Silloin koneellinen jäähdytys on oikeastaan ainoa ratkaisu, jolla huonelämpötilaa pystytään hallitsemaan. Jälkikäteen asennettu ilmalämpöpumppu ei ole kovin kalliskaan, ja sen käyttämä sähköenergia on luokkaa 50–150 euroa vuodessa”, hän sanoo.

Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Sen yksi tärkeimmistä tavoitteista on tarjota luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kosonen uskoo vahvasti, että lämpöviihtyvyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, kun ilmaston lämpenemisen seurauksena hellejaksot yleistyvät selvästi.

”Ihminen viettää kuitenkin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa.”

Tutkimus: Lämpöpumppu on hyvin kannattava ilman investointitukeakin

Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.

Lue lisää
Seteleitä kuvituskuva
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Feedback controlled hydrogels. Picture: Ikkala lab / Aalto University and Priimägi lab / Tampere University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Aalto-yliopiston opiskelijat Joensuun torilla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Road Show valloitti Itä-Suomen!

Aalto-yliopisto jalkautui viikon kestävälle lukiokiertueelle, Aalto Road Showlle, Itä-Suomeen viikolla 44.
Opiskelijat tutkimassa aurinkopaneelia.
Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:
Andrea Sand
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.