Digitaalisten hyödykkeiden liiketoiminta- ja ansaintamallit eivät ole yrityksille tuttuja. Etenkin pk-sektorilla kokemuksen ja näkemyksen puute digitaalisten hyödykkeiden mahdollisuuksista hidastaa näiden käyttöönottoa.
Yritysten kulttuuri ja päätöksenteon toimintamallit eivät vielä tue nopeaa ja kokeilevaa digitaalisten hyödykkeiden avaamista ja jakamista.
Innovaatiopolitiikan tulisi keskittyä luomaan avoimia ja jaettuja digitaalisia hyödykkeitä sinne, missä niitä ei synny itsestään tai syntyy puutteellisesti. Tämä voi tapahtua regulaation, rahallisen tuen tai aktiivisen toimijuuden kautta.
Digitaalisten alustojen kehityksen alkuvaiheessa yritysten osallistumiskynnystä nostavat kolme tekijää: luottamuspula, alustatalouden osaamisvaje ja suljetut ICT-järjestelmät.
Nykyiset datamarkkinat eivät kannusta datan jakamiseen. Tilanteen taustalla on neljä syytä: datan arvon määrittely on vaikeaa, yhteistyökäytännöt ovat rajoittavia, lainsäädäntö on puutteellinen tai rajoittava sekä yrityksissä ei ole osaamista datapohjaisesta liiketoiminnasta.
Innovointi tapahtuu kasvavassa määrin alustojen ja digitaalisten arkkitehtuurien ympärille muodostuvissa verkostoissa. Valmistavan teollisuuden yritykset eivät vielä hyödynnä innovaatiotoiminnassaan digitaalisten verkostojen tuomia etuja.
Tämä politiikkasuositus keskittyy alustatalouden innovointihaasteisiin valmistavassa teollisuudessa. Esitämme raportissa neljä valmistavan teollisuuden innovointihaastetta nykytilanteessa ja keskeiset syyt niiden takana. Tuomme esille innovaatiopolitiikkaan liittyviä suosituksia, joiden avulla alustatalouden kehitystä ja kasvua on mahdollista kiihdyttää valmistavassa teollisuudessa. Haasteet ja suositukset on johdettu Business Finlandin rahoittaman Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushankkeen tuloksista.