Koulutustarjonta

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma

Opinnot kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tarjoavat sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristönmuutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin. Opiskelijana sinulta edellytetään taiteellisten perusvalmiuksien lisäksi uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä sekä pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden lisäksi opinnot tarjoavat sinulle mahdollisuuden monipuoliseen ammatilliseen verkostoitumiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
kuvis_ma

Tutkinto:

Taiteen maisteri

Hakuaika:

1.12.2020 – 4.1.2021

Opetuskieli:

suomi
ruotsi

Kesto:

2 vuotta, täysipäiväinen

Hakukelpoisuus:

Soveltuva alempi korkeakoulututkinto

Koulutusala:

Taiteiden ala

Laajuus:

120 opintopistettä

Korkeakoulu:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Hakuaika alkaa 1.12.2020 09:00 (UTC+2)

Haku maisterikoulutuksiin

Koulutuksen tavoite

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on suomalaisen taidekasvatuksen keskeinen toimija, jolla on näkyvä rooli myös alan kansainvälisellä kentällä. Kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuu vuosittain noin 30 taiteen maisteria. Maisterin tutkinto antaa opiskelijalle kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden, valmiudet toimia kuvataiteen opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä taiteen kentällä ja muilla yhteiskunnan sektoreilla sekä osallistua tieteenalansa kansainväliseen keskusteluun.

Aalto-yliopisto tarjoaa kaksi erilaista väylää kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin: yhdistetyn kandidaatti- ja maisteriohjelman sekä erillisen maisteriohjelman, ns. muuntokoulutuksen. Erillisen maisteriohjelman hakijoilta edellytetään muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettua vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta sekä opetuskokemusta. Pohjakoulutuksesta riippuen opiskelijalta voidaan edellyttää 120 op:n maisterin tutkinnon lisäksi enintään 60 op kuvataiteen ja pedagogiikan täydentäviä opintoja (ks. Tutkinnon rakenne).

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä. Opinnoissa kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä lähestytään kasvatuksen, pedagogiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista, yhdistäen ajankohtaisia teoreettisia ja poikkitieteellisiä näkökulmia taiteelliseen ja pedagogiseen kokemustietoon. Opinnot korostavat yhteisöllisyyttä sekä luovaa suhdetta digitaalisiin oppimisympäristöihin ja ilmaisuvälineisiin.

Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakeutua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtoriohjelmaan.

Erillisen maisteriohjelman sisällöt, tavoitteet ja toimintaympäristö vastaavat pääpiirteissään Aalto ARTSin kuvataidekasvatuksen pääaineen kandidaatti- ja maisteriohjelmien muodostamaa kokonaisuutta.

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman osaamistavoitteet 

Maisteriohjelmassa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan, visuaalisen kulttuurin ilmiöiden ja nykytaiteen toimintatapojen tuntemustaan, tutkimusvalmiuksiaan sekä valmiuksiaan toimia taidekasvatustehtävissä koulu- ja muissa ympäristöissä. Hän perehtyy taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaan ja oppii tunnistamaan taiteellisen toiminnan sosiaalisen ja kulttuurisen muutospotentiaalin. Opiskelija oppii tarkastelemaan taidekasvatustoimintaa erilaisista teoreettisista ja filosofisista näkökulmista käsin sekä hyödyntämään työskentelyssään kehittyvän teknologian, erilaisten oppimisympäristöjen ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia.  

Lisätietoa opetuskielistä

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Osa maisteriopintoihin sisältyvistä opinnoista ja kurssimateriaaleista on englanninkielisiä.

Uramahdollisuudet

Taiteen maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksessa antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille, kuten taidelaitosten palvelukseen, ja he voivat työllistää itsensä koulutus- ja taidealan palveluiden ja oppimateriaalien tuottajana. Kuvataidekasvatuksen maistereiksi valmistuneita toimii työelämässä mm. tehtävänimikkeillä kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taideopettaja, taidepedagogi, suunnittelijaopettaja, kouluttaja, museolehtori ja yrittäjä.  

Pätevyys

Kuvataidekasvatuksessa suoritettu maisterin tutkinto sisältää opettajakelpoisuuteen vaadittavat kuvataiteen opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Tutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden erityisesti peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin. Opettajakelpoisuus koskee vain suomalaista koulujärjestelmää. 

Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004). 

Jatko-opintomahdollisuudet

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakeutua tohtorikoulutukseen ja suuntautua tutkijanuralle.

Koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman opinnot koostuvat kuvataidekasvatuksen yhteisistä aineopinnoista, syventävistä opinnoista, opettajan pedagogisista opinnoista sekä mahdollisista täydentävistä opinnoista. Opinnot laajentavat taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemustasi ja taidepedagogista ajatteluasi sekä antavat valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen.

Syventävät opinnot muodostuvat neljästä teemakokonaisuudesta, joita ovat Taiteellinen toiminta ja tutkiminen, Taide, arki ja yhteiskunta, Taide, ympäristö ja kestävä tulevaisuus tai Taide, tiede ja teknologia. Syventävissä opinnoissa taiteellista toimintaa ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tarkastellaan suhteessa ekologisiin, eettisiin, yhteiskunnallisiin, teknologisiin sekä taiteiden- ja tieteidenvälisiin kysymyksiin, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.  Opit hyödyntämään nykytaiteen pedagogisia ulottuvuuksia ja perehdyt taidelaitosten pedagogisen toiminnan lähtökohtiin ja käytäntöihin. Osa syventävistä opinnoista toteutetaan yhdessä Taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien kanssa.

Opettajan pedagogisissa opinnoissa syvennät pedagogisia ja akateemisia vuorovaikutus- ja viestintätaitojasi sekä valmiuksiasi toimia kuvataiteen opettajana. Opit ymmärtämään opetuksen suunnittelun ja arvioinnin kysymyksistä teoriassa ja käytännössä ja ohjaamaan taidetoimintaa kouluissa, erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen yhteisöjen parissa sekä monialaisissa konteksteissa. Ajankohtaisten teoreettisten, filosofisten ja taiteidenvälisten näkökulmien kautta opit tarkastelemaan kriittisesti taidekasvatuksen traditioiden taustalla vaikuttavia taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiä sekä taiteellisen toiminnan yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä.

Opintojen rakenne

Kuvataidekasvatuksen erillisen maisteriohjelman opiskelijalta voidaan edellyttää pohjakoulutuksesta riippuen maisterin tutkintoon sisältyvien 120 op:n lisäksi täydentävinä opintoina enintään 25 op opettajan pedagogisia opintoja sekä enintään 35 op kuvataiteen perusopintoja (ks. erillisen maisteriohjelman tutkintorakenne: Mahdolliset aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot).

Opiskelijan tulee suorittaa erikseen määritellyt kieliopinnot (yht. 12 op), elleivät ne ole sisältyneet aiempaan korkeakoulututkintoon. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sisällytetään tutkintoon kokonaisuudessaan. Opiskelijan aiempia kandidaatti- ja maisteritasoisia opintoja voidaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) perusteella sisällyttää tutkintoon.

Maisteriopiskelija valitsee omaa suuntautumistaan tukevan syventymisalueen seuraavista: Taiteellinen toiminta ja tutkiminen, Taide, arki ja yhteiskunta, Taide, ympäristö ja kestävä tulevaisuus tai Taide, tiede ja teknologia.

Lisätietoa kuvataidekasvatuksen erillisen maisteriohjelman rakenteesta ja opinnoista lukuvuosien 2020-2022 opinto-oppaassa.

Opinnäytetyö

Tutkintoon sisältyvä opinnäyte (30 op) voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman. Opinnäyteseminaari sekä taiteen ja taidekasvatuksen tutkimusopinnot tukevat opinnäytteen tekemistä. Opinnäytteessä opiskelija osoittaa taidekasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä tuntemustaan sekä valmiuttaan kriittiseen tieteelliseen, taiteelliseen ja pedagogiseen ajatteluun. 

Kansainvälistyminen

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmalla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Valinnaisia opintoja toteutetaan yhteistyössä taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. Maisterin tutkintoon on mahdollista sisällyttää opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja sekä kansainvälisiä työharjoittelujaksoja.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden laajaan ammatilliseen verkostoitumiseen. Opintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kuvataidekasvatuksen erillisen maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.

Aalto-yliopistossa opiskelijan on mahdollista yhdistää tutkintoonsa kolmen eri alan - taiteen, tekniikan ja talouden - opintoja. Yliopiston sisäisessä liikkuvuudessa opiskelija voi hakea opinto-oikeutta yksittäiselle kurssille tai laajempaan kokonaisuuteen  Aalto-yliopiston toiseen korkeakouluun. 

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella opiskelija voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. 

Valintamenettely ja hakukohdekohtaiset vaatimukset

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta sekä opetuskokemusta. Hakijoilta odotetaan laaja-alaista kiinnostusta kuvataidekasvatukseen ja alan kehittämiseen.

Arviointiperusteet

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma

I Vaihe

Taiteellinen ja/tai designtoiminta 1

Arvioinnin kohde

Taiteellinen ja taidepedagoginen toiminta

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta sekä opetuskokemusta. Hakijoilta odotetaan laaja-alaista kiinnostusta kuvataidekasvatukseen ja alan kehittämiseen.

Kompetenssien osoittamisen tapa

Portfolio

 

Motivaatiokirje arvioidaan osana portfoliota.

Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua).  Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan.

 

Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan maisteriohjelman opinnoissa.

Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä.

 

Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin.

 

Muu osaaminen 1

Arvioinnin kohde

Taiteellinen ja taidepedagoginen suuntautuminen

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Toiminta taiteen, visuaalisen kulttuurin ja taidepedagogiikan kentällä

- näyttelyt, palkinnot, apurahat, julkaisut, toiminta visuaalisen kulttuurin kentällä (esim. muotoilu, media), suunnittelu- ja koulutustehtävät, projektiluontoinen taidekasvatustyö, kuratointi, tuottaminen jne.

- taide-, kulttuuri- ja kasvatusalan täydennyskoulutus, erilliset kurssit ja yliopistoarvosanat

Kompetenssien osoittamisen tapa

Curriculum vitae

 

Muu osaaminen 2

Arvioinnin kohde

Opetuskokemus

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Taidealan opetustyö ja/tai

Muu opetustyö, esimerkiksi luokanopettaja, muu aineenopettaja tai varhaiskasvatuksen opettaja

Kompetenssien osoittamisen tapa

Opetustyötä koskevat työtodistukset, selvitys opetuskokemuksesta, cv

 

Aiemmat opinnot

Arvioinnin kohde

Aiempien opintojen sisältö ja määrä suhteessa hakukohteen

vaatimuksiin/sisältöön

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Taide- ja/tai kasvatusalan tutkinnot

Kompetenssien osoittamisen tapa

Tutkintotodistukset taide- ja/tai kasvatusalan tutkinnoista. 

 

II Vaihe

Soveltuvuus 1

Arvioinnin kohde

Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio, toisen vaiheen tehtävien arviointi,

muut ohjelman etukäteen määrittelemät kohteet

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Kyky analysoida ja sanallistaa aineiston merkityksiä taidekasvatuksen näkökulmasta, kriittinen ja tutkiva ajattelu.

 

Kompetenssien osoittamisen tapa

Ennakkomateriaaliin perustuva esseesuoritus, joka tuodaan mukana valintakokeeseen.

 

Soveltuvuus 2

Arvioinnin kohde

Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio ja sitoutuminen opintoihin

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Kyky arvioida, reflektoida ja sanallistaa omaa työskentelyä valintakoetilanteessa.

Soveltuvuus opintoihin ja alalle, motivaatio.

Kompetenssien osoittamisen tapa

Haastattelu

 

Soveltuvuus 3

Arvioinnin kohde

Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio, toisen vaiheen tehtävien arviointi

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Ryhmässä toimimisen valmiudet

 

Kompetenssien osoittamisen tapa

Ryhmätehtävä

 

Taiteellinen ja/tai designtoiminta 2

Arvioinnin kohde

Taiteelliset ja/tai suunnittelun näytöt sekä tehtävät

Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset

Kyky välittää ajatuksia taiteellisen työskentelyn keinoin.

 

Kompetenssien osoittamisen tapa

Kuvallinen tehtävä

 

Valintamenettely

Valintamenettely koostuu kahdesta vaiheesta niiden hakijoiden osalta, jotka täyttävät valinnan yleisen hakukelpoisuuden ehdot. 

I Vaihe

Hakemukset arvioidaan I vaiheessa seuraavien kriteereiden perusteella:

  • Taiteellinen ja/tai designtoiminta
  • Muu osaaminen
  • Aiemmat opinnot

Vain ne hakemukset, jotka täyttävät vaatimukset/jotka saavat parhaimmat pisteet I vaiheessa, kutsutaan valinnan II vaiheeseen.

Osa hakijoista kutsutaan hakemusten perusteella valintaprosessin toiseen vaiheeseen eli yksipäiväiseen valintakokeeseen. Valintakoe edellyttää hakijan henkilökohtaista läsnäoloa.

II Vaihe

Arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin II vaiheessa

  • Taiteellinen ja/tai designtoiminta
  • Soveltuvuus

Valintakoe sisältää ennakkoesseen, joka tuodaan mukana valintakokeeseen. Valintakoepäivän aikana hakija osallistuu haastatteluun, ryhmässä toimimisen taitoja testaavaan tilanteeseen sekä toteuttaa yhden tai useamman kuvallisen tehtävän.

Lopullinen päätös valinnoista tehdään II vaiheen arvioinnin perusteella.

Hakukohdekohtaiset liitteet

Hakukohteen vaatimat hakudokumentit on lueteltu alla. Huomioithan myös Aalto-yliopiston yleisissä hakuohjeissa kerrottavat hakuasiakirjoja koskevat vaatimukset (https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-maisterikoulutuksiin).

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta.

Portfolio

Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua).  Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan.

Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin.

Tiedoston maksimikoko on 1.0 GB. Tiedostonimen tulee olla muodossa Portfolio-sukunimi-etunimi.pdf. Jos portfoliossasi on salasanasuojattuja videolinkkejä, merkitse salasana(t) portfolioon. Jos et liitä portfoliota hakulomakkeelle määräaikaan mennessä, hakemus hylätään.

CV

Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan ansioluettelo, josta käy ilmi henkilötiedot, koulutus, alaan liittyvä työkokemus, näyttely- ja julkaisutoiminta, palkinnot ja apurahat, opintomatkat ja luottamustehtävät.

Hakija lataa CV:n yhtenä pdf-tiedostona hakujärjestelmään ennen hakemuksen lähettämistä.

Motivaatiokirje

Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan maisteriohjelman opinnoissa.

Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä.

Muut

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma on tarkoitettu hakijoille, joilla on jo vähintään kandidaatin tutkinnon tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta. Liitä hakemukseesi työtodistukset opetuskokemuksestasi.

Hakudokumenttien kieli

Hakudokumentit tulee palauttaa joko suomen- tai ruotsinkielisinä.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset (SORA-lainsäädäntö)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaa.

Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin koulutusohjelman mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Hakuaika alkaa 1.12.2020 09:00 (UTC+2)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu