Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma

Koulutuksen tavoite

Maisteriopinnoissa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan sekä visuaalisen kulttuurin ilmiöiden ja nykytaiteen toimintatapojen tuntemustaan. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan taidepedagogista toimintaa ottamalla huomioon yhteiskunnan ja elinympäristömme muutokset sekä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisen merkityksen. Hän perehtyy taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaan ja tunnistaa taiteellisen toiminnan sosiaalisen ja kulttuurisen muutospotentiaalin. Opiskelija oppii tarkastelemaan taidekasvatustoimintaa erilaisista teoreettisista ja filosofisista näkökulmista sekä hyödyntämään kehittyvän teknologian, erilaisten oppimisympäristöjen ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia työssään.  

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta valmistuu monipuoliset visuaaliset, taiteelliset ja pedagogiset valmiudet omaavia kuvataideopettajia, joilla on valmiudet toimia erilaisten oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajina ja alansa asiantuntijoina erilaissa yhteisöissä ja organisaatioissa, myös monialaisesti ja kansainvälisesti. Maisteriohjelmasta valmistuvilla on kyky toimia taideperustaisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäjinä ja aktiivisina yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä valmiudet hakeutua alan jatko-opintoihin. 

Lisätietoa opetuskielistä

Kuvataidekasvatuksen kandidaatin ja maisterin opinnoissa opetuskieli on suomi (ruotsi). Osa tutkintoihin sisältyvistä kursseista ja kurssimateriaaleista on englanninkielisiä. 

Uramahdollisuudet

Taiteen maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksessa antaa sinulle laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden. Voit myös suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille, esimerkiksi museoiden ja muiden taidelaitosten palvelukseen. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat työllistääitsensä koulutus- ja taidealan palveluiden tuottajana tai oppimateriaalien suunnittelijana. Koulutusohjelmasta valmistuneita toimii työelämässä mm. tehtävänimikkeillä kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taideopettaja, taidepedagogi, suunnittelijaopettaja, kouluttaja ja museolehtori.  

Pätevyys

Maisterintutkinto (120 op) antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden erityisesti peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin.Kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhdessä sisältävät opettajakelpoisuuteen vaadittavat kuvataiteen opetettavan aineen opinnot (väh.120 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Maisterintutkinnon antama opettajankelpoisuus koskee vain suomalaista koulujärjestelmää. 

Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004). 

Jatko-opintomahdollisuudet

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakeutua tohtorikoulutukseen ja suuntautua tutkijanuralle.

Koulutuksen sisältö

Opinnot kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tarjoavat sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristönmuutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin. Opiskelijana sinulta edellytetään taiteellisten perusvalmiuksien lisäksi uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä sekä pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden lisäksi opinnot tarjoavat sinulle mahdollisuuden monipuoliseen ammatilliseen verkostoitumiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 

Kuvataidekasvatuksen maisterin tutkinnon sisältö 

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa taiteellista toimintaa ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tarkastellaan suhteessa ekologisiin, eettisiin, yhteiskunnallisiin, teknologisiin sekä taiteiden- ja tieteidenvälisiin kysymyksiin, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opiskelulle on luonteenomaista ajankohtaisten monitieteisten näkökulmien yhdistäminen opiskelijan oman taiteellisen ja pedagogisen toiminnan kautta kehittyväänkokemustietoon.  

Maisteriopinnoissa syvennät taidekasvatusajatteluasi, visuaalisen kulttuurin tuntemustasi sekä valmiuksiasi toimia kuvataiteen opettajana. Opit suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kouluissa ja muissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa taidepedagogista toimintaa sekä toimimaan erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristenryhmien ohjaajana. Syvennät taidepedagogista ajatteluasi erilaisten filosofisten,teoreettisten ja tieteidenvälisten näkökulmien kautta ja perehdyt erilaistentaidepedagogisten traditioiden taustalla vaikuttaviintaide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Teoriaopintojen ja käytännön projektien kautta opit hyödyntämään nykytaiteen pedagogisia ulottuvuuksia sekä tuntemaan taidelaitosten pedagogisen toiminnan lähtökohtia ja käytäntöjä. Maisteriopinnoissa syvennät vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojasi sekä akateemisen viestinnän taitojasi.  

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät lukuvuosien 2018-2020 opinto-oppaasta.

Opintojen rakenne

Kuvataidekasvatuksen erillisessä maisteriohjelmassa opiskelijalle voidaan määrätä maisterintutkintoon kuuluvien 120 op:n lisäksi enintään 60 op täydentäviä opintoja, riippuen hänen pohjakoulutuksestaan. Näitä ovat kuvataideopettajan tutkintoon kuuluvat kandidaatintasoiset opettajan pedagogiset opinnot (25 op) sekä enintään 35 op kuvataiteen perusopintoja (ks. taulukko: Mahdolliset aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot).

Lisäksi maisteriohjelmaan hyväksytyn opiskelijan tulee suorittaa vaadittavat, erikseen määritellyt kieliopinnot (yht. 12 op), ellei niitä ole suoritettu aiemman alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) voidaan lukea hyväksi tutkintoon kokonaisuudessaan. Opiskelijan aiempia kandidaatin- ja maisterintasoisia opintoja voidaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella sisällyttää tutkintoon.

Maisteriopiskelija valitsee omaa suuntautumistaan tukevan syventymisalueen seuraavista: Taiteellinen toiminta ja tutkiminen, Taide, arki ja yhteiskunta, Taide, ympäristö ja kestävä tulevaisuus tai Taide, tiede ja teknologia. Osa maisteriohjelman syventävistä opinnoista voidaan toteuttaa yhdessä Taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien kanssa.

Opinnäytetyö

Maisterintutkintoon sisältyvä opinnäyte (30 op) voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman.Opinnäyteseminaari sekä taiteen ja taidekasvatuksen tutkimusopinnottukevat opinnäytteen tekemistä. Opinnäytteessä opiskelija osoittaa taidekasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä tuntemustaan sekä valmiuttaan tieteelliseen ja taiteelliseen ajatteluun. 

Kansainvälistyminen

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmalla on laaja ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyöverkosto. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin voi sisältyä kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja kursseja. Maisterintutkinnon valinnaisia opintoja toteutetaan yhteistyössätaiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. 

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kuvataidekasvatuksen opintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot järjestetään erillisessä maisteriohjelmassa yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Opetusharjoitteluiden järjestämisessä on mukana kouluja ja muita yhteistyötahoja eripuolilta Suomea.  

Aalto-yliopistossa opiskelijan on mahdollista yhdistää tutkintoonsa kolmen eri alan -taiteen, tekniikan ja talouden -opintoja. Yliopiston sisäisessä liikkuvuudessa opiskelija voi hakea opinto-oikeutta yksittäiselle kurssille tai laajempaan kokonaisuuteen (esimerkiksi sivuaine) Aalto-yliopiston toiseen korkeakouluun. 

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella opiskelija voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Valintamenettely ja hakukohdekohtaiset vaatimukset

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta sekä opetuskokemusta. Hakijoilta odotetaan laaja-alaista kiinnostusta kuvataidekasvatukseen ja alan kehittämiseen.

Arviointiperusteet

Valinnassa painotetaan taiteellista ja taidepedagogista ajattelua, alan työkokemusta ja vahvaa suuntautumista taidealalle. Hakijalta edellytetään sujuvaa suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan hakudokumenttien perusteella hakijan
•    portfolio ja motivaatiokirje
•    pohjakoulutukset
•    opetuskokemus
•    taide- ja taidepedagogisen alan suuntautuminen

Arviointi tapahtuu asteikolla 0-5.

Valinnan toisessa vaiheessa painotetaan edellä mainittujen lisäksi akateemisia vuorovaikutustaitoja, kriittistä ja tutkivaa ajattelua, opiskeluvalmiuksia sekä motivaatiota ja soveltuvuutta alalle.

Arvioinnin toisessa vaiheessa pisteytetään ennakkotehtävän ja valintakokeen perusteella hakijan
•    Akateemiset valmiudet
•    Motivaatio ja soveltuvuus alalle
•    Ryhmässä toimimisen valmiudet
•    Taiteelliset valmiudet

Kunkin tehtävän arviointi tapahtuu tehtävissä ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaan asteikolla 0-5. Arviointiin osallistuu koulutusohjelman asettama arviointiryhmä.

Ensimmäinen vaihe ja vaaditut hakudokumentit

Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa valintatoimikunta arvioi hakemukset hakudokumenttien perusteella. Hakukohteen hakuasiakirjoja koskevat vaatimukset on lueteltu alla. Huomioithan myös yleisissä hakuohjeissa kerrottavat hakuasiakirjoja koskevat vaatimukset. Lisää jokainen liite sähköiseen hakulomakkeeseen PDF-muodossa.

Portfolio

Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua).  Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan.

Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin.

CV

Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan ansioluettelo, josta käy ilmi henkilötiedot, koulutus, alaan liittyvä työkokemus, näyttely- ja julkaisutoiminta, palkinnot ja apurahat, opintomatkat ja luottamustehtävät.

Motivaatiokirje

Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmaan ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan maisteriohjelman opinnoissa.

Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä.

Muut hakemusasiakirjat

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma on tarkoitettu hakijoille, joilla on jo vähintään kandidaatin tutkinnon tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta. Liitä hakemukseesi työtodistukset opetuskokemuksestasi.

Hakemusasiakirjojen kieli

Hakudokumentit tulee palauttaa jollakin seuraavista kielistä: suomi tai ruotsi.

Toinen vaihe

Osa hakijoista kutsutaan toiseen vaiheeseen. Kutsu toiseen vaiheeseen lähetetään hakijalle viimeistään 7 päivää etukäteen.

Hakijat valitaan toiseen vaiheeseen eli valintakokeeseen hakemusdokumenttien perusteella. Valintakoe edellyttää hakijan henkilökohtaista läsnäoloa valintakoepäivänä.

Valintakoe sisältää ennakkoesseen, joka tuodaan mukana valintakokeeseen. Valintakoepäivän aikana hakija osallistuu haastatteluun, ryhmässä toimimisen taitoja testaavaan tilanteeseen sekä toteuttaa yhden tai useamman kuvallisen tehtävän.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset (SORA-lainsäädäntö)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaa.

Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin koulutusohjelman mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).