Uutiset

Tutustu digitaalisen arkiston aarteisiin

Aalto on ensimmäisenä yliopistona Suomessa digitoinut valtaosan opinnäytteistään 1960-luvulta lähtien.
Kuvassa on Otto Meurmanin tekemä mittauspiirustus ”Antiikin tyylimuotoja” vuodelta 1911. Piirroskuvassa on koristeellisia yksityiskohtia rakennusten seinistä ja pylväistä.
Arkkitehtuurin mittauspiirustukset ja opetuskuvat sekä korkeakoulujen historiaa dokumentoivat kuvat ovat arkiston kysytyintä aineistoa. Kuvassa Otto Meurmanin mittauspiirustus ”Antiikin tyylimuotoja” vuodelta 1911.

Suururakka on valmistunut. Iso osa Aalto-yliopiston ja sen kahden perustajakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun, kirjallisista opinnäytteistä on digitoitu. Mittavat aineistot ovat nyt helpommin käytettävissä ja arkistointitilaa on vapautunut muille kokoelmille.

Digitointihanke kesti kaksi vuotta ja sen toteuttivat  yhteistyössä arkistopalvelut, kirjasto ja IT-palvelut. Hanke koostui kahdesta kokonaisuudesta: korkeakoulujen kirjalliset opinnäytteet 1960-luvulta nykypäivään sekä arkiston historialliset kuva-, piirustus- ja diakokoelmat.

”Olemme ensimmäinen Suomen yliopistoista, jossa opinnäytteitä on digitalisoitu tässä laajuudessa”, sanoo asiakirjahallinnon päällikkö Susanna Kokkinen.

Digitoinnin myötä on saatu vapautettua lähes 2,5 hyllykilometriä tilaa.

Valtava määrä dataa

Opinnäytetyöt on tallennettu teknisesti pitkäaikaissäilytyskelpoisella tavalla, sillä niiden on säilyttävä pysyvästi käyttökelpoisina Kansallisarkiston määräyksestä.

”Jokainen työ on tallennettu varmuuden vuoksi kolmessa muodossa: pdf-, tiff- ja xml-tiedostona. Tämä on vaatinut valtavan määrän tallennustilaa, sillä yksi opinnäyte voi sisältää useita satoja megatavuja dataa. Yhteensä kaikki opinnäytteet vievät tallennustilaa satojen teratavujen verran.”

Opinnäytteiden alkuperäiset paperiversiot säilytetään toistaiseksi, kunnes digitoitujen kappaleiden laatu on saatu varmistettua. Tavoitteena on kuitenkin hävittää alkuperäiset paperikappaleet.

Julkaisulupa saatava tekijältä

Asiakkaan ei enää tarvitse tilata haluamaansa opinnäytetyötä arkistosta, vaan hän pääsee tutustumaan siihen Harald Herlin -oppimiskeskuksen asiakaspäätteiltä. Sähköisestä versiosta käyttäjä voi tehdä hakuja aiempaa helpommin, ja koneellisen tekstintunnistuksen avulla hakuja voi kohdentaa myös opinnäytteiden tekstisisältöihin.

Opinnäytteet eivät ole avoimesti verkon kautta saatavilla, sanoo Susanna Kokkinen.

”Vanhoista töistä julkaisulupia ei aikoinaan ole kerätty, ja luvan pyytäminen jälkikäteen jokaiselta tekijältä on mahdotonta. Kaikkien vuosikymmenten mittaan valmistuneiden nykyiset henkilö- ja yhteystiedot eivät ole meillä tiedossa. Asia on ratkaistu niin, että kaikki työt ovat nähtävissä oppimiskeskuksessa, jossa niihin voi tutustua Aaltodoc-tietojärjestelmän kautta.”

Arkistopalvelut kehittää yhteistyössä IT:n kanssa alumneille luotettavaa tapaa kirjautua oman opinnäytteen tietoihin.

”Näin tekijällä on halutessaan mahdollisuus tarkastaa digitoitu kappale ja myöntää sille julkaisuoikeus.”

Piirustukset ja kuvat ulos arkiston hyllyiltä

Kirjallisten opinnäytteiden lisäksi Aalto-yliopiston arkisto on digitoinut runsaat 175 000 opetukseen liittyvää diakuvaa, tuhansia paperivalokuvia, sekä oppilastöinä tehtyjä piirustuksia.

Tekijöiden nimien, julkaisuajankohdan, kuvien kohteen ja muiden tietojen kokoaminen näistä teoksista on ollut vaativa tehtävä.

”Joistain kuvista ei ole ollut juuri mitään kirjattua tietoa, mutta korkeakoulujen historiaan liittyvät kuvat tapahtumista ja henkilöistä ovat usein huolellisesti dokumentoituja”, sanoo Susanna Kokkinen.

Arkkitehtuuripiirroksessa on puutalon julkisivu ja sen yksityiskohtia

Arkkitehtuurin mittauspiirustukset ovat oma laaja arkistoaineistoryhmänsä. Mittakaavassa toteutettuja opiskelijoiden rakennuspiirustuksia on nyt digitoitu 5 000 kappaletta.

”Arkkitehtuurin koulutus aloitettiin Suomessa vuonna 1863 juuri meillä, eli Teknillisessä korkeakoulussa – silloisessa Polyteknillisessä koulussa – joten on hienoa, että historialliset piirustukset on nyt digitoitu ja dokumentoitu avoimeen käyttöön.”

Piirustukset ovat visuaalisesti ja teknisesti arvokas kokonaisuus. Kokoelmasta voi myös löytää harvinaisuuksia: jo purettuja tai nykyilmeeltään muuttuneita rakennuksia sekä sodassa tuhoutuneita tai rajan taakse jääneitä taloja.

Mittauspiirustukset ovat olleet digitaalisesti saatavilla jo runsaan vuoden verran, ja niitä on myös käytetty paljon. Viime vuonna kuva-aineistosta tehtiin noin 8 000 hakua verkossa, ja niihin liittyviä tietopalvelu- ja tutkimuspyyntöjä oli runsaat 100.

Aineistot ovat saatavilla kansallisen Finna-tietokannan kautta, eikä niiden käytöstä peritä maksua. Oppimiskeskus ja arkisto tarjoavat opastusta arkistojen ja tietokantojen käyttöön. 

Työ digitaalisten ja digitoitavien kokoelmien parissa jatkuu vielä useiden vuosien ajan, sillä vasta puolet kaikista Aallon arkiston kuvista on nyt digitoitu ja vielä pienempi osa julkaistu avoimesti saataville.

Tutustu arkiston Finna-tietokantaan.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mikkelin IB-ohjelma 35 vuotta
Yliopisto Julkaistu:

Mikkelin kampuksen alumnit juhlistivat International Business -ohjelman 35-vuotista olemassaoloa

Yli 200 BBA-/BScBA-ohjelman alumnia saapui juhliin Kauppakorkeakoululle Otaniemeen.
Metallikuutio, jota kädet koskettaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.
Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.