Tutkimushanke selvittää rakennetun ympäristön esteettömyyden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita
Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisuutta määritellään siinä ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimus sisältää syrjintäkiellon ja määrittelee esteettömyyden vammaisen henkilön itsenäisen elämän edellytyksenä. Se tarkoittaa yhdenvertaista pääsyä kaikkiin rakennettuihin ulkoalueisiin ja rakennuksiin. YK:n sopimus velvoittaa valtioita kehittämään esteettömyyden vähimmäisstandardeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.
Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä on osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toteutusta ja esimerkki vähimmäisstandardeista, joihin sopimus velvoittaa. Asetuksessa tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia rakennuksen ja sen tontin esteettömyydestä. Yleisten ulkoalueiden esteettömyydestä ei kuitenkaan ole lakia tarkentavaa asetusta.
Rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ei ole olemassa kokonaisnäkemystä. Asuinrakennuskannan esteettömyydestä on tehty selvityksiä, mutta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen esteettömyydestä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Tarvitaan siis lisää tietoa esteettömyyslainsäädännön ja ohjauksen tarpeista, jotta YK:n vammaissopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimukseen kuuluu tilastojen avulla tehtävä tarkastelu rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta Suomessa. Hankkeessa verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin esimerkkeihin rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Kansainvälisen vertailun suorittaa kanadalainen Inclusive Design Research Center.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa, ja tulokset julkaistaan marraskuussa 2021. Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen johdolla. Työryhmään kuuluu myös esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta.
Lisätietoja:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi
Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Arkkitehtitoimisto Åkerblom, p. 050 384 1667
satu.wareakerblom@gmail.com
Niina Kilpelä, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, niina.kilpela@ym.fi
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – AaltoQ20 kouluttaa tulevaisuuden kvanttiosaajat
AaltoQ20 on maailmallakin harvinainen ja Suomessa täysin ainutlaatuinen huipputason kvanttitietokone, jolla paitsi koulutetaan tulevaisuuden osaajia, myös tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja kehitetään uutta teknologiaa.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja
Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.