Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt

Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt suomeksi ja ruotsiksi.

Aalto-yliopiston hallitus 21.3.2016, 16.9.2016 ja 14.6.2018

Rekisteröity säätiörekisteriin, Patentti- ja rekisterihallitus 4.10.2016 ja 5.10.2018

Aalto University Foundation’s Constitution in English

 

1 § Säätiön nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Aalto-korkeakoulusäätiö sr (ruotsiksi Stiftelsen för Aalto-högskolan sr, englanniksi Aalto University Foundation sr) ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Säätiön tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin säädettävällä tavalla edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Säätiö on itsenäinen, monialainen tiede- ja taideyhteisö, joka toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla sekä niihin läheisesti liittyvillä aloilla. Säätiö toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan ja kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön kanssa sekä edistää tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Säätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia.

Säätiön piirissä on tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan toimimalla yliopistolain tarkoittamana Aalto-yliopistona, joka hoitaa tieteen, taiteen ja opetuksen yliopistollisia tehtäviä tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla sekä niihin läheisesti liittyvillä aloilla yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Säätiön pääyksikköjä ovat korkeakoulut, jotka vastaavat akateemiseen toimintaansa liittyvistä asioista säätiön hallituksen hyväksymän strategian ja toimintalinjausten puitteissa itsenäisesti. Aalto-yliopiston perustamisvaiheessa pääyksiköt ovat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.

Säätiö noudattaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti korkeatasoisen yliopistotoiminnan eettisiä periaatteita, hyvää hallintotapaa ja turvaa sisäisessä hallinnossaan opetuksen, tutkimuksen ja taiteen vapauden edellyttämän akateemisen itsehallinnon ja siihen olennaisesti kuuluvan professorikunnan riippumattomuuden.

Säätiö voi jakaa apurahoja ja avustuksia yliopiston tehtäviin kuuluvan tieteen, taiteen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseksi.

Säätiöllä on oikeus ylläpitää koulutus- ja tutkimuspalveluja, valmennus- ja konsultointipalveluja, täydennyskoulutusta, maksullista palvelutoimintaa, yrityshautomotoimintaa, kirjastopalveluja, tutkimuksen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen liittyviä tehtäviä sekä muuta yliopistoja koskevan lainsäädännön mahdollistamaa toimintaa, joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteuttamista.

Säätiö voi harjoittaa toimintaansa ja omistaa omaisuutta sekä Suomessa että ulkomailla.

4 § Säätiön pääoma

Säätiön peruspääoman muodostaa säätiön perustajien 25.6.2008 allekirjoittamalla säädekirjalla luovuttama 280 miljoonan euron suuruinen peruspääoma.

Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia sekä muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Testamenttina ja lahjoituksina saatuja varoja on hoidettava ja käytettävä lahjoittajien antamien määräysten mukaan. Tarkempien määräysten puuttuessa säätiön hallitus päättää saatujen varojen käytöstä.

Säätiöllä on yhteisiä sekä ala- ja korkeakoulukohtaisia rahastoja, joiden käytöstä on voimassa mitä säätiön hallitus näiden sääntöjen rajoissa erikseen määrää.

Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta ja liiketoiminta.

5 § Säätiön organisaatio

Säätiön toimielimet ovat hallitus, hallituksen valitsema rehtori, joka on samalla säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja ja akateemisten asiain komitea, joka toimii Aalto-yliopiston yhteisenä monijäsenisenä hallintoelimenä.

Säätiön hallinnosta ja organisaatiosta määrätään yksityiskohtaisemmin hallituksen vahvistamassa johtosäännössä.

6 § Säätiön hallitus

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien kuuluu seitsemän (7) jäsentä.

Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallintoelimen jäsen. Hallituksen jäsen ei saa olla säätiön välitön edunsaaja tai opetusministeriön virkamies. Hallituksen jäsenen, joka edellä mainitusta syystä on menettänyt kelpoisuutensa, on erottava.

Akateemisten asiain komitea nimittää säätiön hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat Suomen valtiota lukuun ottamatta ovat asettaneet ehdolle. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden.

Kun valittavaksi tulee perustajien ehdolle asetettava hallituksen jäsen, on akateemisten asiain komitean puheenjohtajan ilmoitettava siitä vähintään kolmea kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista perustajille Suomen valtiota lukuun ottamatta. Näiden perustajien tulee ilmoittaa asettamansa ehdokkaat akateemisten asian komitean puheenjohtajalle vähintään kahta kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista. Mikäli perustajat eivät ilmoita ehdokkaitansa, asettaa heidät ja nimeää akateemisten asiain komitea.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Säätiön hallituksen jäsenyys voi yhtenä tai useampana jaksona jatkua enintään yhdeksän (9) kalenterivuotta.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi (2) vuotta. Entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita tehtävään uudelleen. Puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana eivät voi toimia yliopiston professorit, muuhun opetus- ja tutkimushenkilöstöön sekä muuhun henkilöstöön kuuluvat eivätkä opiskelijat.

Hallitus voi vahvistamallaan johtosäännöllä tai erillispäätöksillä siirtää toimeenpanovaltaansa rehtorille, muille toimielimille tai säätiön palveluksessa oleville henkilöille.

Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä.

7 § Hallituksen kokous

Hallituksen kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa kuitenkin arpa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet jäsenistä osallistuu kokoukseen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai rehtorin kutsusta, joka toimitetaan hallituksen jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu kokoukseen on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Kokouksessa pidettävän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi kokouksessa läsnä olevaa jäsentä.

Rehtori toimii hallituksen esittelijänä.

8 § Hallituksen tehtävät

Hallitus päättää säätiön strategiasta, säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin johtamaan säätiön toimintaa.

Lisäksi hallituksen tehtävänä on:
1) määritellä rehtorin tehtävät näiden sääntöjen puitteissa,
2) valita korkeakoulujen johtajat rehtorin esityksestä,
3) perustaa ja lakkauttaa säätiön opetus- ja tutkimusyksiköt,
4) päättää säätiön vuotuisesta toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta,
5) vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös,
6) antaa säätiön toimintavuodesta kertomus akateemisten asiain komitealle sekä
7) päättää johtosäännöstä ja muista vastaavista määräyksistä.

 9 § Rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on:
1) johtaa Aalto-yliopiston toimintaa,
2) vastata Aalto-yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta,
3) vastata siitä, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty,
4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä,
5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei toisin määrätä,
6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

Rehtori saa ryhtyä Aalto-yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.

Aalto-yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Rehtori tai hänen määräämänsä toimii akateemisten asiain komitean puheenjohtajana.

10 § Akateemisten asiain komitean tehtävät

Akateemisten asiain komitean tehtävänä on:
1) päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista,
2) päättää opiskelijoiden valintaperusteista,
3) päättää opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä muista yleisistä säännöistä,
4) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet sekä
5) määrätä niiden puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet; sekä
6) valita hallituksen jäsenet ja päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta.

Akateemisten asiain komiteaan kuuluu enintään 50 jäsentä ja siinä ovat edustettuina ainoastaan yliopistoyhteisön ryhmät:
1) yliopiston professorit,
2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja
3) opiskelijat.

Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet komitean koko jäsenmäärästä. Komitean jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä.

Akateemisten asiain komitean muista kuin 1 momentissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä.

11 § Tilinpäätös

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava tilintarkastajille huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien lausunto on annettava säätiön hallitukselle toukokuun 15. päivään mennessä.

Säätiön on ilmoitettava tilinpäätös tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäviksi rekisteriviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennökset mainituista asiakirjoista.

12 § Tilintarkastajat

Säätiön hallitus valitsee kutakin tilikautta varten kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla KHT-tilintarkastajia tai KHT-yhteisö.

13 § Edustamisoikeudet

Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori, joka on samalla säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle oikeuden säätiön edustamiseen.

14 § Muut määräykset

Säätiön toteuttaessa lailla annettua julkista hallintotehtävää sovelletaan hallintolakia. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan Aalto-yliopiston toiminnassa yliopistolain 30 §:n mukaisesti.  Aalto-yliopiston toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään lain 4 § 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Säätiön toiminnassa noudatetaan, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa lainsäädännössä säädetään.

15 § Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen

Säätiön hallituksen pitäessä näiden sääntöjen muuttamista tarpeellisena tai harkitessa säätiön purkamista asia käsitellään hallituksen kokouksessa ja tehdyn ehdotuksen tulee saada vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Säätiö puretaan, mikäli lainsäädäntöä muutetaan siten, että säätiölle ei anneta yliopistolaissa säädettyjä julkisia tehtäviä tai siltä poistetaan nämä tehtävät.

Säätiön tullessa puretuksi tai lakkautetuksi luovutetaan sen omaisuus sellaiseen tarkoitukseen, joka läheisesti liittyy säätiön harjoittamaan toimintaan kuitenkin siten, että valtion säätiölle lahjoittama pääoma luovutetaan kokonaisuudessaan käyttämättömine tuottoineen takaisin valtiolle käytettäväksi eduskunnan päättämällä tavalla.

16 § Siirtymäsäännökset

Aalto-korkeakoulusäätiö huolehtii yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun toimielinten kanssa Aalto-yliopiston järjestäytymisestä 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä sekä yliopistojen yhteisten toimintojen järjestämisestä. Näiden yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat 1.8.2009 jälkeen Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen ja päättää hallituksen jäsenten erovuorosta niin, että neljä jäsentä on erovuorossa 31.12.2010 ja kolme 31.12.2012.

Sääntöjen 6 § 6 momentin säännöstä sovelletaan 31.12.2012 erovuorossa oleviin hallituksen jäseniin.  Erovuorossa 31.12.2010 oleviin hallituksen jäseniin säännöstä sovelletaan siten, että jäsenistä kaksi on erovuorossa 31.12.2013 ja kaksi on erovuorossa 31.12.2014 sen mukaan kuin yliopiston akateemisten asiain komitea päättää. Säätiön hallituksen jäsenyyden jatkumista koskeva rajoitus lasketaan alkavaksi 1.1.2010 lukien.

Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt 5.10.2018 (pdf)

 

Stadgar för stiftelsen för Aalto-högskolan

Aalto-universitetets styrelse 21.3.2016, 16.9.2016 och 14.6.2018

Registrerad i stiftelseregistret, Patent- och registerstyrelsen 5.10.2018

 

1 § Stiftelsens namn och hemort

Stiftelsens namn är Stiftelsen för Aalto-högskolan sr (på finska Aalto-korkeakoulusäätiö sr, på engelska Aalto University Foundation sr) och dess hemort är Helsingfors.

2 § Stiftelsens syfte

Stiftelsens syfte är att på det sätt som närmare stadgas i lagstiftningen som gäller universiteten främja den fria forskningen och den vetenskapliga och konstnärliga bildningen, att meddela på forskning grundad högsta undervisning och att fostra de studerande till att tjäna fosterlandet och mänskligheten.  Stiftelsen är en självständig, mångdisciplinär vetenskaps- och konstgemenskap med verksamhet inom teknik, handelsvetenskap och konstindustri samt relaterade områden.  Stiftelsen samverkar med samhället i övrigt och med den internationella vetenskaps- och konstgemenskapen samt främjar forskningens och den konstnärliga verksamhetens genomslagskraft i samhället.

Stiftelsen har som nationell specialuppgift att genom högklassig forskning och undervisning stödja Finlands framgångar, på ett positivt sätt bygga upp det finska samhället, dess ekonomi, teknik, konst, konstindustri, internationalitet och konkurrensförmåga samt främja mänsklighetens och miljöns välbefinnande.

Inom stiftelsen råder vetenskaplig och konstnärlig frihet samt undervisningsfrihet.

3 § Uppfyllande av syftet

Stiftelsen uppfyller sitt syfte genom att i enlighet med universitetslagen verka som Aalto-universitetet, som utför vetenskapliga, konstnärliga och undervisningsmässiga akademiska uppgifter inom teknik, handelsvetenskap och konstindustri samt relaterade områden, på det sätt som närmare fastställs i lagstiftningen som gäller universiteten.

Stiftelsens huvudsakliga enheter är högskolorna, som självständigt ansvarar för frågor som gäller den akademiska verksamheten inom ramen för den strategi och de riktlinjer som godkänts av stiftelsens styrelse.  Huvudenheterna vid Aalto-universitetets grundande är Helsingfors handelshögskola, Konstindustriella högskolan och Tekniska högskolan.

Stiftelsen följer de etiska principerna för internationellt högklassig universitetsverksamhet och god administrativ praxis i all verksamhet, samt tryggar genom intern förvaltning det akademiska självbestämmande som krävs för fristående undervisning, forskning och konst, vilket som en väsentlig del inbegriper professorskollegiets självständighet.

Stiftelsen kan dela ut stipendier och bidrag för att understöda verksamhet som hör till universitetets uppgifter inom vetenskap, konst och undervisning samt genomslagskraft i samhället.

Stiftelsen har rätt att tillhandahålla undervisnings- och forskningstjänster, utbildnings- och konsulttjänster, fortbildning, avgiftsbelagd serviceverksamhet, företagskuvöser, bibliotekstjänster, verksamhet som anknyter till utnyttjande och kommersialisering av forskning samt annan verksamhet som möjliggörs av lagstiftningen som gäller universiteten och som direkt främjar uppfyllandet av stiftelsens syfte eller av samhälleliga uppgifter.

Stiftelsen kan bedriva sin verksamhet och äga egendom såväl i Finland som utomlands.

4 § Stiftelsens kapital

Stiftelsens grundkapital utgörs av de 280 miljoner euro som överläts genom stiftelseurkunden som undertecknades av grundarna den 25.6.2008.

Stiftelsen har rätt att ta emot testamenten och andra donationer samt på annat i lagen om stiftelser godkänt sätt öka sina tillgångar.  De testamenterade eller donerade medlen ska förvaltas och användas enligt givarens anvisningar.  Om närmare anvisningar saknas avgör styrelsen hur medlen ska användas.

Stiftelsen har såväl gemensamma som bransch- och högskolespecifika fonder, vilkas användning styrs av det som fastställs av styrelsen inom ramen för dessa stadgar.

Stiftelsens medelsförvaltning ska vara planmässig.  Medelsförvaltningen omfattar förutom förvaltning av medel som används för stiftelsens verksamhet också stiftelsens placeringsverksamhet och affärsverksamhet.

5 § Stiftelsens organisation  

Stiftelsens förvaltningsorgan är styrelsen, en av styrelsen vald rektor, som samtidigt är den verkställande direktör som avses i stiftelselagen samt kommittén för akademiska ärenden, som fungerar som det gemensamma kollegiala förvaltningsorganet vid Aalto-universitetet.

Om stiftelsens styrelse och organisation stadgas mer detaljerat i den av styrelsen godkända instruktionen.

6 § Stiftelsens styrelse

Stiftelsens förvaltas och representeras av en styrelse som består av sju (7) medlemmar medräknat ordföranden och vice ordföranden.

Styrelsen ska på ett mångsidigt sätt företräda nationell och internationell sakkunskap på högsta nivå i de vetenskaper och konstarter som hör till stiftelsens verksamhetsområde och inom samhälls- och näringslivet.

Universitetets rektor, prorektor, en föreståndare för en fakultet eller annan enhet som är direkt underställd styrelsen eller en medlem av det kollegiala förvaltningsorganet får inte vara styrelsemedlem.  Styrelsemedlemmar får inte vara direkta förmånstagare till stiftelsen eller tjänstemän på undervisnings- och kulturministeriet. Styrelsemedlemmar som mist sin behörighet på ovan nämnda grunder måste avgå.

Kommittén för akademiska ärenden utnämner styrelsemedlemmarna efter att ha hört stiftelse-universitetets grundare.  Tre av medlemmarna ska utses bland de kandidater som grundarna, med undantag av finska staten, ställer upp som kandidater Dessa kandidater ska vara minst två gånger fler än antalet platser som ska fyllas.

När en styrelsemedlem som förs fram av stiftelseuniversitetets grundare ska väljas bör ordföranden för kommittén för akademiska ärenden informera grundarna, med undantag av finska staten, om det minst tre månader innan mandattiden för styrelsemedlemmen börjar. Stiftelsens grundare ska meddela sina kandidater till ordföranden för kommittén för akademiska ärenden minst två månader innan styrelsemedlemmens mandattid börjar. Om grundarna inte meddelar någon kandidat väljs de ut och utnämns av kommittén för akademiska ärenden.

Mandattiden för en styrelsemedlem är tre (3) kalenderår.  Om en styrelsemedlem avgår ska en ny medlem väljas till återstoden av mandattiden. Medlemskap i stiftelsens styrelse kan högst uppgå till nio (9) kalenderår under en eller flera perioder. 

Styrelsen väljer internt en ordförande och en vice ordförande, vilkas mandattid är två (2) kalenderår.  Den föregående ordföranden eller vice ordföranden kan återväljas.  Universitetets professorer, annan undervisnings- och forskningspersonal, övrig personal eller studerande kan inte väljas till ordförande eller vice ordförande.

Styrelsen kan genom den fastställda instruktionen eller genom ett separat beslut överföra den verkställande makten till rektorn, övriga förvaltningsorgan eller personer anställda av stiftelsen.

Styrelsemedlemmarna är berättigade till en rimlig ersättning.

7 § Styrelsens möte

Varje styrelsemedlem har en röst.  Vid lika röstetal gäller ordförandens åsikt, val med lika röstetal avgörs dock genom lottning.

Styrelsen är beslutför då ordföranden eller vice ordföranden samt mer än hälften av medlemmarna deltar i mötet.

Styrelsen sammankallas av ordföranden, vice ordföranden eller rektorn och kallelser skickas till de adresser som meddelats av styrelsemedlemmarna.  Möteskallelser bör skickas till styrelsemedlemmarna minst sju dagar före mötet.

Två medlemmar som deltar i mötet väljs till protokolljusterare.

Rektorn fungerar som föredragande i styrelsen.

 8 § Styrelsens uppgifter

Styrelsen beslutar om stiftelsens strategi, frågor som gäller stiftelsens verksamhet och ekonomi samt andra planer av större betydelse.  Styrelsen väljer en rektor som leder stiftelsens verksamhet.

Styrelsens har dessutom till uppgift att:
1) inom ramen för stadgarna fastställa rektorns uppgifter,
2) utifrån rektorns förslag välja högskolornas ledare,
3) grunda och lägga ned stiftelsens undervisnings- och forskningsenheter,
4) besluta om universitetets årliga verksamhetsplan och budget,
5) fastställa stiftelsens verksamhetsberättelse och bokslut,
6) överlåta stiftelsens verksamhetsberättelse till kommittén för akademiska ärenden, samt
7) besluta om instruktionen och motsvarande föreskrifter.

9 § Rektors uppgifter

Rektorn har till uppgift att:
1) leda Aalto-universitetets verksamhet,
2) svara för att universitetets uppgifter sköts ekonomiskt, effektivt och på ett resultatrikt sätt,
3) svara för att universitetets bokföring är lagenlig och att medelsförvaltningen är ordnad på ett betryggande sätt,
4) svara för beredningen och föredragningen av ärenden som behandlas i styrelsen,
5) svara för verkställigheten av styrelsens beslut om inte annat bestäms i instruktionen,
6) besluta om anställning och uppsägning av personal.

Rektorn får vidta åtgärder som med beaktande av Aalto-universitetets uppgifter är av stor be-tydelse endast med styrelsens bemyndigande eller om styrelsens beslut inte kan inväntas utan väsentlig olägenhet för universitetets verksamhet.  I det senare fallet ska styrelsen informeras om åtgärderna så snart som möjligt.

Rektorn kan överföra anställandet av personal eller något annat ärende som hör till rektorns behörighet för avgörande till något annat organ eller någon annan person vid universitetet.  Rektorn har rätt att närvara och yttra sig vid universitetets samtliga organs sammanträden.

Aalto-universitetet kan ha prorektorer enligt vad som bestäms i instruktionen.

Rektorn eller en person utsedd av rektorn fungerar som ordförande för kommittén för akademiska ärenden.

10 § Uppgifter för kommittén för akademiska ärenden

Kommittén för akademiska ärenden har till uppgift att:
1) besluta om undervisningsplaner och examensfordringar,
2) besluta om grunderna för antagningen av studerande, 
3) besluta om övriga allmänna regler som gäller undervisning och forskning,
4) tillsätta nödvändiga nämnder för behandling av examens-, bedömnings- och rättelsefrågor eller andra förvaltningsorgan och 
5) utse deras ordförande, medlemmar och suppleanter, samt
6) välja styrelsemedlemmar och besluta om mandattiden för styrelsen och styrelsemedlemmar.

Kommittén för akademiska ärenden består av högst 50 medlemmar där endast följande akademiska grupper finns representerade:
1) universitetets professorer
2) annan undervisnings- och forskningspersonal samt övrig personal och
3) de studerande.

Medlemmarna från varje grupp ska utgöra färre än hälften av det totala antalet medlemmar i kommittén.  Kommittémedlemmarna utses av respektive grupp vid universitetet.

Bestämmelser om uppgifter utöver de som fastställs i första momentet, antalet medlemmar och val av medlemmar återfinns även i universitetets instruktion.

11 § Bokslut

Stiftelsens räkenskapsperiod är ett kalenderår.  Bokslutet och den av styrelsen utarbetade verksamhetsberättelsen bör tillställas revisorerna senast i slutet av april.  Revisorsberättelsen bör tillställas stiftelsens styrelse senast den 15 maj.

Stiftelsen ska göra registeranmälan om bokslutet inklusive specifikationer till balansräkningen, verksamhetsberättelsen och revisionsberättelsen (årsrapport) till registermyndigheten inom sex månader från räkenskapsperiodens utgång. Kopior av de nämnda handlingarna ska fogas till anmälan.

12 § Revisorer

Stiftelsens styrelse utser före början av nästföljande räkenskapsperiod två revisorer, som bör vara CGR-revisorer eller en CGR-sammanslutning.

13 § Rätten att företräda stiftelsen

Stiftelsen företräds av styrelseordföranden och rektorn, som samtidigt är den verkställande direktör  som avses i stiftelselagen, var för sig ensam. Dessutom kan styrelsen bevilja en namngiven person rätten att företräda styrelsen.

14 § Övriga bestämmelser

När stiftelsen sköter lagstadgade offentliga förvaltningsuppgifter ska förvaltningslagen tillämpas.  Förvaltningslagens bestämmelser om jäv tillämpas i Aalto-universitetets verksamhet i enlighet med 30 § universitetslagen.   På verksamheten i Aalto-universitetet tillämpas det som i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet föreskrivs om offentligheten i de myndigheters verksamhet som avses i lagens 4 § 1 moment.

Stiftelsens verksamhet följer det som stadgas i lagstiftningen om jämställdhet mellan män och kvinnor.

15 § Ändring av stadgarna och nedläggning av verksamheten

Om stiftelsens styrelse anser det nödvändigt att ändra dessa stadgar eller överväger att upplösa stiftelsen bör frågan behandlas på ett styrelsemöte och förslaget bör få minst två tredjedelars majoritet vid omröstning.

Stiftelsen upplöses om lagstiftningen ändras så, att stiftelsen inte längre tilldelas sådana offentliga uppgifter som avses i universitetslagen eller om dessa uppgifter tas ifrån stiftelsen.

Om stiftelsen upplöser sig eller upplöses ska dess egendom överlåtas till ett ändamål som är nära förknippat med stiftelsens verksamhet, men dock på så sätt att det kapital som staten donerat till stiftelsen i sin helhet inklusive oanvänd avkastning återlämnas till staten för att användas på det sätt som riksdagen beslutar.

16 § Övergångsbestämmelser

Stiftelsen för Aalto-högskolan ansvarar tillsammans med förvaltningsorganen vid Helsingfors handelshögskola, Konstindustriella högskolan och Tekniska högskolan för att Aalto-universitetet organiseras före den 1 januari 2010 och för ordnandet av universitetens gemen-samma verksamheter.  Styrelserna för universiteten som slås samman utser efter den 1.8.2009 en styrelse för stiftelsen för Aaltohögskolan och beslutar om styrelsemedlemmarnas turer att avgå så, att fyra medlemmar avgår den 31.12.2010 och tre den 31.12.2012.

På de styrelsemedlemmar som står i tur att avgå den 31.12.2012 tillämpas 6 § 6 momentet i stadgarna.  På de styrelsemedlemmar som står i tur att avgå den 31.12.2010 tillämpas bestämmelsen så, att två medlemmar står i tur att avgå den 31.12.2013 och två den 31.12.2014 enligt det som beslutas av universitetets kommitté för akademiska ärenden.  Begränsningen som gäller medlemskapstiden i stiftelsens styrelse anses gälla den 1.1.2010.

Stadgar för stiftelsen för Aalto-högskolan 5.10.2018 (pdf)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu