Aalto-käsikirja

Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt

Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt suomeksi.

Aalto-yliopiston hallitus 21.3.2016, 16.9.2016, 14.6.2018 ja 13.9.2023

Rekisteröity säätiörekisteriin, Patentti- ja rekisterihallitus 4.10.2016, 5.10.2018 ja 16.10.2023

1 § Säätiön nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Aalto-korkeakoulusäätiö sr (ruotsiksi Stiftelsen för Aalto-högskolan sr, englanniksi Aalto University Foundation sr) ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Säätiön tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin säädettävällä tavalla edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Säätiö on itsenäinen, monialainen tiede- ja taideyhteisö, joka toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla sekä niihin läheisesti liittyvillä aloilla. Säätiö toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan ja kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön kanssa sekä edistää tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Säätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia.

Säätiön piirissä on tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan toimimalla yliopistolain tarkoittamana Aalto-yliopistona, joka hoitaa tieteen, taiteen ja opetuksen yliopistollisia tehtäviä tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla sekä niihin läheisesti liittyvillä aloilla yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Säätiön pääyksikköjä ovat korkeakoulut, jotka vastaavat akateemiseen toimintaansa liittyvistä asioista säätiön hallituksen hyväksymän strategian ja toimintalinjausten puitteissa itsenäisesti. Aalto-yliopiston perustamisvaiheessa pääyksiköt ovat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.

Säätiö noudattaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti korkeatasoisen yliopistotoiminnan eettisiä periaatteita, hyvää hallintotapaa ja turvaa sisäisessä hallinnossaan opetuksen, tutkimuksen ja taiteen vapauden edellyttämän akateemisen itsehallinnon ja siihen olennaisesti kuuluvan professorikunnan riippumattomuuden.

Säätiö voi jakaa apurahoja ja avustuksia yliopiston tehtäviin kuuluvan tieteen, taiteen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseksi.

Säätiöllä on oikeus ylläpitää koulutus- ja tutkimuspalveluja, valmennus- ja konsultointipalveluja, täydennyskoulutusta, maksullista palvelutoimintaa, yrityshautomotoimintaa, kirjastopalveluja, tutkimuksen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen liittyviä tehtäviä sekä muuta yliopistoja koskevan lainsäädännön mahdollistamaa toimintaa, joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteuttamista.

Säätiö voi harjoittaa toimintaansa ja omistaa omaisuutta sekä Suomessa että ulkomailla.

4 § Säätiön pääoma

Säätiön peruspääoman muodostaa säätiön perustajien 25.6.2008 allekirjoittamalla säädekirjalla luovuttama 280 miljoonan euron suuruinen peruspääoma.

Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia sekä muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Testamenttina ja lahjoituksina saatuja varoja on hoidettava ja käytettävä lahjoittajien antamien määräysten mukaan. Tarkempien määräysten puuttuessa säätiön hallitus päättää saatujen varojen käytöstä.

Säätiöllä on yhteisiä sekä ala- ja korkeakoulukohtaisia rahastoja, joiden käytöstä on voimassa mitä säätiön hallitus näiden sääntöjen rajoissa erikseen määrää.

Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta ja liiketoiminta.

5 § Säätiön organisaatio

Säätiön toimielimet ovat hallitus, hallituksen valitsema rehtori, joka on samalla säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja ja akateemisten asiain komitea, joka toimii Aalto-yliopiston yhteisenä monijäsenisenä hallintoelimenä.

Säätiön hallinnosta ja organisaatiosta määrätään yksityiskohtaisemmin hallituksen vahvistamassa johtosäännössä.

6 § Säätiön hallitus

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien kuuluu seitsemän (7) jäsentä.

Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallintoelimen jäsen. Hallituksen jäsen ei saa olla säätiön välitön edunsaaja tai opetusministeriön virkamies. Hallituksen jäsenen, joka edellä mainitusta syystä on menettänyt kelpoisuutensa, on erottava.

Akateemisten asiain komitea nimittää säätiön hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat Suomen valtiota lukuun ottamatta ovat asettaneet ehdolle. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden.

Kun valittavaksi tulee perustajien ehdolle asetettava hallituksen jäsen, on akateemisten asiain komitean puheenjohtajan ilmoitettava siitä vähintään kolmea kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista perustajille Suomen valtiota lukuun ottamatta. Näiden perustajien tulee ilmoittaa asettamansa ehdokkaat akateemisten asian komitean puheenjohtajalle vähintään kahta kuukautta ennen hallituksen jäsenen toimikauden alkamista. Mikäli perustajat eivät ilmoita ehdokkaitansa, asettaa heidät ja nimeää akateemisten asiain komitea.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Säätiön hallituksen jäsenyys voi yhtenä tai useampana jaksona jatkua enintään yhdeksän (9) kalenterivuotta. 

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi (2) vuotta. Entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita tehtävään uudelleen. Puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana eivät voi toimia yliopiston professorit, muuhun opetus- ja tutkimushenkilöstöön sekä muuhun henkilöstöön kuuluvat eivätkä opiskelijat.

Hallitus voi vahvistamallaan johtosäännöllä tai erillispäätöksillä siirtää toimeenpanovaltaansa rehtorille, muille toimielimille tai säätiön palveluksessa oleville henkilöille.

Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä.

7 § Hallituksen kokous

Hallituksen kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa kuitenkin arpa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet jäsenistä osallistuu kokoukseen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai rehtorin kutsusta, joka toimitetaan hallituksen jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu kokoukseen on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Kokouksessa pidettävän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi kokouksessa läsnä olevaa jäsentä.

Rehtori toimii hallituksen esittelijänä.

8 § Hallituksen tehtävät

Hallitus päättää säätiön strategiasta, säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin johtamaan säätiön toimintaa.

Lisäksi hallituksen tehtävänä on:

  1. määritellä rehtorin tehtävät näiden sääntöjen puitteissa,
  2. valita korkeakoulujen johtajat rehtorin esityksestä,
  3. perustaa ja lakkauttaa säätiön opetus- ja tutkimusyksiköt,
  4. päättää säätiön vuotuisesta toimintasuunnitelmasta ja
  5. talousarviosta,
  6. vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös,
  7. antaa säätiön toimintavuodesta kertomus akateemisten asiain komitealle sekä
  8. päättää johtosäännöstä ja muista vastaavista määräyksistä.

9 § Rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on:

  1. johtaa Aalto-yliopiston toimintaa,
  2. vastata Aalto-yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta,
  3. vastata siitä, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty,
  4. vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä,
  5. vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei toisin määrätä,
  6. päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

Rehtori saa ryhtyä Aalto-yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.

Aalto-yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Rehtori tai hänen määräämänsä toimii akateemisten asiain komitean puheenjohtajana.

10 § Akateemisten asiain komitean tehtävät

Akateemisten asiain komitean tehtävänä on:

  1. päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista,
  2. päättää opiskelijoiden valintaperusteista,
  3. päättää opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä muista yleisistä säännöistä,
  4. asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet sekä
  5. määrätä niiden puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet; sekä
  6. valita hallituksen jäsenet ja päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta.

Akateemisten asiain komiteaan kuuluu enintään 50 jäsentä ja siinä ovat edustettuina ainoastaan yliopistoyhteisön ryhmät:

  1. yliopiston professorit,
  2. muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja
  3. opiskelijat.

Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet komitean koko jäsenmäärästä. Komitean jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä.

Akateemisten asiain komitean muista kuin 1 momentissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä.

11 § Tilinpäätös

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava tilintarkastajille huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien lausunto on annettava säätiön hallitukselle toukokuun 15. päivään mennessä.

Säätiön on ilmoitettava tilinpäätös tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäviksi rekisteriviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennökset mainituista asiakirjoista.

12 § Tilintarkastajat

Säätiön hallitus valitsee kutakin tilikautta varten tilintarkastusyhteisön tai vaihtoehtoisesti kaksi KHT-tilintarkastajaa.

13 § Edustamisoikeudet

Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori, joka on samalla säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle oikeuden säätiön edustamiseen. 

14 § Muut määräykset

Säätiön toteuttaessa lailla annettua julkista hallintotehtävää sovelletaan hallintolakia. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan Aalto-yliopiston toiminnassa yliopistolain 30 §:n mukaisesti.  Aalto-yliopiston toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään lain 4 § 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Säätiön toiminnassa noudatetaan, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa lainsäädännössä säädetään.

15 § Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen

Säätiön hallituksen pitäessä näiden sääntöjen muuttamista tarpeellisena tai harkitessa säätiön purkamista asia käsitellään hallituksen kokouksessa ja tehdyn ehdotuksen tulee saada vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Säätiö puretaan, mikäli lainsäädäntöä muutetaan siten, että säätiölle ei anneta yliopistolaissa säädettyjä julkisia tehtäviä tai siltä poistetaan nämä tehtävät.

Säätiön tullessa puretuksi tai lakkautetuksi luovutetaan sen omaisuus sellaiseen tarkoitukseen, joka läheisesti liittyy säätiön harjoittamaan toimintaan kuitenkin siten, että valtion säätiölle lahjoittama pääoma luovutetaan kokonaisuudessaan käyttämättömine tuottoineen takaisin valtiolle käytettäväksi eduskunnan päättämällä tavalla.

16 § Siirtymäsäännökset

Aalto-korkeakoulusäätiö huolehtii yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun toimielinten kanssa Aalto-yliopiston järjestäytymisestä 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä sekä yliopistojen yhteisten toimintojen järjestämisestä. Näiden yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat 1.8.2009 jälkeen Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen ja päättää hallituksen jäsenten erovuorosta niin, että neljä jäsentä on erovuorossa 31.12.2010 ja kolme 31.12.2012.

Sääntöjen 6 § 6 momentin säännöstä sovelletaan 31.12.2012 erovuorossa oleviin hallituksen jäseniin.  Erovuorossa 31.12.2010 oleviin hallituksen jäseniin säännöstä sovelletaan siten, että jäsenistä kaksi on erovuorossa 31.12.2013 ja kaksi on erovuorossa 31.12.2014 sen mukaan kuin yliopiston akateemisten asiain komitea päättää. Säätiön hallituksen jäsenyyden jatkumista koskeva rajoitus lasketaan alkavaksi 1.1.2010 lukien.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty: