Vuosi 2018: materiaalivallankumous, talousnobelisteja ja opiskelijoiden huimia taideprojekteja

Slushissa esiteltiin muun muassa bakteeriselluloosan mahdollisuuksia. Kuva: Aleksi Poutanen

Tammikuussa Aalto-yliopisto ja Andritz Oy solmivat sopimuksen uuden biotuoteteknologian viemisestä globaaleille markkinoille. Teknologian avulla mikrokiteistä selluloosaa voidaan valmistaa ekologisesti ja edullisesti esimerkiksi tuotantoeläinten superruoaksi. Kerroimme myös uudesta kotihoidon toimintamallista, jonka tutkijamme ovat kehittäneet yhdessä terveydenhoidon asiantuntijoiden ja kaupunkien kanssa. Malli on sekä parantanut palveluita että keventänyt hoitajien työtaakkaa.

Helmikuussa jututimme kampuksellamme avatun kasvuyrityskeskus A Gridin vetäjää Leigh Ewiniä, joka on kotiutunut uuteen kotimaahansa mainiosti – kiitos suomalaisen startup-kulttuurin. Uutisoimme myös tutkijoidemme löytämästä uudesta kvanttihiukkasesta sekä innovaatiosta, joka voi vähentää merkittävästi avosydänleikkausten komplikaatioita.

Maaliskuussa kerroimme, miten rutiiniohjelmointi voi jäädä historiaan, kun jättimäisten tietojärjestelmien suunnittelu voidaan automatisoida tekoälyn avulla. Tekoäly voi myös helpottaa erityisryhmien, kuten vapinaa sairastavien tai muistisairaiden, älypuhelinten käyttöä yksilöimällä käyttöliittymiä kunkin ryhmän tarpeisiin sopiviksi.

Huhtikuussa katsoimme tulevaisuuteen ja kysyimme: entä jos palvelutalot korvattaisiin mummonmökeillä? Tai entä jos kosketusnäyttö taipuisi mihin tahansa. Tulevaisuutta rakentavista aaltolaisista kertova juttu- ja videosarja saavutti suuren suosion, ja se voitti myös parhaan yliopistoviestinnän palkinnon Sevillassa järjestetyssä Euprio-konferenssissa. Huhtikuussa kerroimme myös tutkijoidemme luomasta Bosen-Einsteinin kondensaatista ja maapalloakin suuremmasta teleskoopistasekä Kysy tutkijalta! -viikosta, jonka aikana eturivin digitietäjät tarjosivat tunnin ilmaisia Skype-keskusteluja kaikille halukkaille.

Toukokuussa vietettiin jälleen Aalto Festivalia yli 60 tapahtuman voimin ja Aallon muotinäytös houkutteli taas muodin kärkinimiä Suomeen.

Kesäkuussa uutisoimme tutkijoidemme löytämästä uudesta lupaavasta materiaalista, jota voidaan käyttää kvanttitietokoneen peruspalikoiden rakennusaineena ja heinäkuussa kvanttibiteistä rakennetusta lämpöventtiilistä.

Elokuussa Aalto täytti Flow-festivaalin opiskelijoiden huimilla taideprojekteilla seinämaalauksista elokuviin, videoihin, työpajoihin ja arkkitehtuuriin. Aalto ja VTT allekirjoittivat myös sopimuksen Suomen Akatemian lippulaivahankkeeksi valitusta FinnCERES-innovaatioekosysteemistä, jonka tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa metsäteollisuuden arvo uusien biomassaa hyödyntävien tuotteiden avulla. Kerroimme myös tutkijoidemme kehittämästä uudesta, avointa satelliittidataa hyödyntävästä seurantamenetelmästä, joka voi auttaa sademetsien suojelussa.

Syyskuussa rehtori Ilkka Niemelä korosti lukuvuoden avajaispuheessaan yliopistojen roolia elinikäisen oppimisen mahdollistajina. Avajaispäivänä juhlistettiin myös upeaa Väre-rakennusta, joka kokoaa ensimmäistä kertaa kaikki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitokset saman katon alle. Maailman ensimmäiset, talvivalonkin nappaavat pikimustat aurinkopaneelit selvisivät teollisuuden tulikokeesta ja tutkijat osoittivat, että vihapuhetta tunnistavat tekoälysovellukset menevät sekaisin ”rakkaudesta”.

Lokakuussa vietettiin uuden taloustieteen tutkijakoulun ja tutkimusyksikön Helsinki GSE:n avajaisia, joissa puhuivat muun muassa talouden nobelistit Bengt Holmström ja Jean Tirole. Kerroimme myös, että Suomi lähtee vetämään Euroopan akkualan kierrätyksen tutkimusta Aallon ja Outotecin johdolla, ja että Aallon johtama yhteiseurooppalainen hanke sai 10 miljoonan euron rahoituksen uusien aivotutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen. EU panostaa miljardeja euroja kvanttifysiikan ja –teknologian tutkimukseen, ja Aalto on mukana kolmessa rahoitetussa hankkeessa. Lokakuussa Otaniemessä vietettiin myös hurjan suosion saanutta Shaking up Tech -tapahtumaa, jonka tavoitteena on houkutella lukioikäisiä naisia tekniikan pariin.

Marraskuussa paljastimme, että Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa tehtyyn ekologiseen Ioncell-pukuun. Joukko opiskelijoitamme suunnitteli Uuteen lastensairaalaan luonnon inspiroiman, miellyttävän ja rauhoittavan äänimaailman, ja päärakennuksemme Dipoli täyttyi koodareista Euroopan suurimmaksi kasvaneessa hackathon-tapahtumassa Junctionissa. Kerroimme myös tutkijoidemme tekemästä sovelluksesta, joka visualisoi vesipulan maailmankartalle ja auttaa jokaista arvioimaan vedenkulutuksensa kestävyyttä.

Joulukuussa Aallon materiaalivallankumoukselliset valtasivat Slushin. Tutkijat esittelivät vieraille muun muassa kierrätyskuituja, bakteerien tekemiä laastareita, luonnon väriaineita ja 3D-tulostettavia implantteja. Joulukuussa päättyi myös Aallon juhlavuoden satelliitin Suomi 100:n yli vuoden kestänyt odotus – onnistuneeseen laukaisuun!