Uutiset

Uusi tapa valmistaa erittäin aktiivinen ja kestävä nanokatalyytti tarjoaa ratkaisuja energian varastointiin

Ympäristöystävällinen, yksinkertainen ja helppo valmistusprosessi avaa uusia mahdollisuuksia MOF-rakenteisiin perustuville nanokatalyyteille.
Nanocatalyst

Tutkijat ovat yksinkertaisen prosessin tuloksena saaneet aikaan poikkeuksellisen aktiivisen ja erittäin kestävän nanokatalyytin veden hapettumisreaktion tuottamiseksi.

Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi, jotta voidaan vastata kasvavan väestön tarpeisiin sekä minimoida ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Aurinkoenergiaa on saatavilla runsaasti, ja se on puhdasta mutta myös kausittaista. Tästä syystä tutkijat etsivät aktiivisesti erilaisia energian varastointiin liittyviä ratkaisuja.

Yksi lupaavimmista ratkaisuista on aurinkokennoilla tuotetun sähköenergian varastointi kemialliseen energiaan vettä hajottamalla. Kyseessä on kemiallinen reaktio, jossa vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Tutkijat ovat pyrkineet kehittämään uusia katalyyttejä, joilla voidaan helpottaa veden hapettumisreaktiota. Reaktiosta käytetään myös nimitystä hapentuottoreaktio (oxygen evolution reaction, OER).

Metalliorgaanisia runkorakenteita (metal-organic frameworks, MOF) on käytetty aiemmin lähtöaineina aktiivisten sähkökatalyyttien tuottamiseksi korkeassa lämpötilassa toteutettavan pyrolyysin avulla. Pyrolyysi voidaan kuitenkin toteuttaa vain suhteellisen korkeassa lämpötilassa (aina 600 °C:seen asti) reagoimattomassa ympäristössä, ja MOF-rakenteiden terminen vakaus on reaktion kannalta erittäin tärkeää. Prosessin käyttömahdollisuudet energiasovelluksissa ovat rajalliset erityisesti silloin, kun käytössä on termisesti epävakaita katalyytin tukiaineita.

Nyt Aalto-yliopiston ja Zewail City of Science and Technology -tutkimuslaitoksen (Egypti) tutkijat ovat suunnitelleet prosessin, joka on onnistuttu ensi kertaa toteuttamaan huoneenlämpötilassa ja jonka tuloksena on saatu aikaan poikkeuksellisen aktiivinen ja erittäin kestävä nanokatalyytti hapentuottoreaktion tuottamiseksi. 

”Prosessi käynnistetään vapauttamalla kontrolloidusti lähtöaineen aktiivinen ioni hajottamalla MOF-rakenteita emäksisessä aineessa. Tämän jälkeen lähtöaineioni saostetaan eristettyjen saarekkeiden, nanoklusterien, muotoon. Viimeisessä vaiheessa aktiivinen nanokatalyytti kiinnitetään sähkökemiallisesti elektrodin pintaan”, Aalto-yliopiston prosessori Mady Elbahri selittää.

”Nanokatalyytin kiinnittäminen elektrodin pintaan toteutetaan kerrostamalla hiukkasia elektrodin läheisyyteen sovelletussa sähkökentässä, jolloin sähkökemiallisesti kiinnittyvä katalyyttikerros muodostuu”, jatko-opiskelija A. Soliman täydentää.

Menetelmä voi osoittautua hyödylliseksi useissa katalyyttejä tai sensoreita käyttävissä sähkökemiallisissa prosesseissa ja muissa haastavissa sovelluksissa.

”Koska prosessi on ympäristöystävällinen, yksinkertainen ja helppo, ja MOF-rakenteiden lähtöaineet ovat kemiallisesti monipuolisia, MOF-rakenteisiin perustuviin nanokatalyytteihin liittyy entistä enemmän mahdollisuuksia”, Zewail City of Science and Technology -tutkimuslaitoksen professori M. AlKordi sanoo. 

Energian varastoinnin lisäksi prosessia voidaan soveltaa myös hiilinanoputkissa ja 2D-materiaaleissa, kuten metallisulfideissa sekä sähkökemiallisessa pinnan rekonstruoinnissa.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Chemical Communications –julkaisussa

Lisätietoja:

Mady Elbahri, professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
050 464 8990

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.