Uutiset

Uusi aivokuvantamislaite mukautuu pään kokoon – signaalit voidaan mitata lähes yhtä tarkasti kallon päältä kuin sen sisäpuolelta

Pään kokoon mukautuvat, hermosolujen tuottamia magneettikenttiä mittaavat anturit mahdollistavat entistä tarkemman aivotoiminnan mittaamisen.
Uusien magneettikenttäantureiden etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä ja Mika Seppä.
Uusien magneettikenttäantureiden etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä ja Mika Seppä.

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät aivokuvantamislaitetta, jossa hyödynnetään uudenlaisia, pään pinnalle asetettavia magneettikenttäantureita. Anturien etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Lapsia tutkittaessa etäisyys pienenee vielä huomattavasti tätä enemmän.

”Nykyisissä kaupallisissa MEG-laitteissa anturisto ei mukaudu kuvattavan henkilön pään muotoon, vaan samaa suurikokoista anturikypärää käytetään sekä aikuisille että vastasyntyneille. Kun etäisyys aivojen pinnasta lähimpään anturiin on useita senttimetrejä, magneettikenttä vaimenee ja samalla tarkkuus aivojen aktivaatioiden paikantamisessa heikkenee”, kertoo professori Lauri Parkkonen ja jatkaa:

”Uudenlaiset anturit ovat pieniä, toimivat huoneenlämmössä ja ne voidaan asettaa suoraan koehenkilön tai potilaan pään pinnalle. Mittaustulosten tarkkuus lähestyy kallon sisäpuolelta tehtyjen mittauksien tarkkuutta.”

Mukana miljardihankkeessa

MEG:n avulla tutkijat mittaavat aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Näin he voivat pään ulkopuolelta tehtävillä mittauksilla selvittää, mitkä aivoalueet ovat aktiivisia eli missä tapahtuu vilkasta viestintää hermosolujen välillä.

Nykyisissä MEG-laitteissa käytetään suprajohtavuuteen perustuvia antureita, jotka edellyttävät toimiakseen erittäin matalia lämpötiloja. Laitteissa oleva nestemäinen helium pitää anturit kylminä, ja laitteet ovat tämän vuoksi suurikokoisia ja kalliita. Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät magneettikenttäanturit perustuvat suprajohtavuuden sijaan kvanttioptiikkaan ja niissä magneettikenttään reagoiva kaasu on lähes huoneenlämmössä.

Tuoreessa tutkimuksessaan Parkkonen ryhmineen vertasi pään pinnalle tulevaa magneettikenttäanturistoa tällä hetkellä käytössä olevan MEG-laitteen suprajohtaviin antureihin. Tutkimus toteutettiin näyttämällä koehenkilöille näköaivokuorta aktivoivia kuvia ja mittaamalla aivojen reaktiot kummallakin menetelmällä. Pään pinnalle asetetuilla antureilla mitatut aivosignaalit olivat suurempia ja keskimäärin parempilaatuisia, mikä johtui pienemmästä mittausetäisyydestä. Tutkimus myös osoitti, että uudet anturit pystyvät kuvantamaan aktivoituneen aivoalueen luotettavasti.

”Uudella anturistolla pystyttiin mittaamaan paremmin korkeataajuisia aivovasteita, jotka heijastelevat paikallista aktiivisuutta aivoissa”, sanoo tohtorikoulutettava Rasmus Zetter.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin myös ryhmän aikaisempia tutkimuksia. Niissä on muun muassa arvioitu tarkkojen tietokonemallien avulla, miten aivosignaalien voimakkuudet vaihtelevat eri mittausmenetelmillä. Ryhmä on myös kehittänyt kohdennusmenetelmän, jonka avulla antureiden sijainti suhteessa päähän ja aivoihin saadaan selvitettyä tarkasti.

”Pienemmän mittausetäisyyden ansiosta aivoalueet voidaan paikantaa ja erotella paremmin, kun antureita on tarpeeksi ja niiden paikat suhteessa aivoihin tiedetään tarkasti”, kertoo tohtorikoulutettava Joonas Iivanainen.

Tutkimus on pääosin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama. Parkkosen ryhmä on myös mukana Euroopan unionin Quantum Flagship -miljardihankkeen macQsimal-projektissa, jossa antureita kehitetään edelleen.

”Toistaiseksi anturit eivät ole vielä riittävän stabiileja ja herkkiä. Ne myös häiritsevät toisiaan, jos ne ovat liian lähekkäin. Lisäksi anturit valmistetaan käsityönä, mikä on kallista”, kertoo Parkkonen.

Parkkonen on kuitenkin luottavainen, koska teknologia kehittyy valtavaa vauhtia.

”Osan päästä kattavia MEG-mittauslaitteita voi valmistua jo melko pian. Koko pään kattava laite, jonka sadat magneettikenttäanturit toimivat luotettavasti, saadaan valmiiksi vasta vuosien kuluttua.”

Tällä hetkellä MEG-mittauslaitteita hyödynnetään erityisesti aivotutkimuksessa. Uusista mittauslaitteista voi olla hyötyä erityisesti epilepsian hoidon suunnittelussa. Uudet magneettikenttäanturit voivat parantaa aivojen epileptisten alueiden paikannusta ennen leikkausta.

”Uuden anturijärjestelmän avulla voidaan tarkemmin nähdä, mistä kohtaa aivoja epileptiset purkaukset saavat alkunsa, ja minkälainen epileptinen aivoalueiden verkosto on syntynyt”, Parkkonen sanoo.

Lisätietoa:

Lauri Parkkonen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 040 508 9712

Joonas Iivanainen
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
joonas.iivanainen@aalto.fi

Rasmus Zetter
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
[email protected]

Artikkeli: Potential of on‐scalp MEG: Robust detection of human visual gamma‐band responses

Erittäin herkkää anturiteknologiaa kehittävä macQsimal-projekti: Miniature Atomic Vapor-Cells Quantum Devices for Sensing and Metrology Applications

Aikaisempia artikkeleita:

Simulaatio signaalin ja kohinan suhteesta ja paikannustarkkuudesta

Kohdennussimulaatio antureiden paikoista

Kohdennuksen toteuttaminen optisella 3D-skannerilla

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.