”Tutkijoiden pitäisi kilpailla Netflixin, Spotifyn ja Youtuben kanssa”

Maisteriopiskelija Ali Salloum sai lukiossa olleessaan kunniamaininnan kansallisessa kirjoituskilpailussa, johon oli osallistunut johtamista käsittelevällä esseellään. Arvostelulautakunta oli varma yhdestä asiasta: Salloum olisi tulevaisuuden Eero Heinäluoma.

Life Science Technologies -koulutusohjelmassa opiskeleva ja tietotekniikan laitoksella tutkimusapulaisena työskentelevä Salloum on aina ollut kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Hän toimi vuosia muun muassa Vantaan nuorisovaltuustossa, viimeiset puolitoista vuotta puheenjohtajana.

Nyt kuuden vuoden takainen muisto ja vertaus demarien konkaripoliitikkoon kuitenkin naurattavat. Poliitikon urasta Salloum ei haaveile ainakaan enää. Asioihin ja ilmiöihin voi vaikuttaa muutenkin – esimerkiksi tutkimuksen kautta.

”Koen, että tutkijoilla olisi velvollisuus ja vastuu vaikuttaa asioihin, koska olemme etuoikeutettuja. Meillä on ollut aikaa, resursseja, osaamista ja tuuriakin, kun olemme päässeet jonkun tietyn erikoisosaamisen ytimeen”, Salloum sanoo.

Salloum on syntynyt 1990-luvun puolivälissä ­– samaan aikaan, kun matkapuhelimet alkoivat yleistyä. Hänen lapsuudessaan suomalaiset käyttivät IRC-gallerian ja MySpacen kaltaisia ensimmäisiä sosiaalisen median palveluita, ja Facebookin käyttö alkoi yleistyä hänen ollessaan noin kymmenvuotias.

Salloumin mielestä siitä, miten tiedeviestintä tavoittaa nuoret ja saa heidät innostumaan tutkimuksesta, pitäisi keskustella enemmän. ”Tutkijoiden, akateemisuuden ja koulutuksen pitäisi kilpailla Netflixin, Spotifyn ja Youtuben kanssa.”

Tutkija voi helposti jakaa tietoa netissä sekä yleistajuistaa sitä eri kanavissa ja esimerkiksi blogikirjoitusten kautta. Salloumin mielestä todellinen vaikuttaminen kuitenkin vaatii esimerkiksi tubettajia, jotka tekevät yleistajuistettuja videoita tieteestä, tutkimusartikkeleista ja -tuloksista.

Sellaisia Youtube-kanavia on olemassa – esimerkiksi tieteestä ja koulutuksesta helposti ymmärrettävällä tavalla kertova Veritasium, jota pitää kanadalainen, fysiikasta tohtoriksi väitellyt Derek Muller. Hänen kanavallaan on yli kuusi miljoonaa tilaajaa. Vastaavia suomalaistilejä Salloum ei osaa nimetä.

Moni tutkija käyttää Twitteriä, mutta Salloumin mielestä se on tietyllä tapaa huono alusta. Palvelua käyttävät aktiivisesti akateemikkojen ohella esimerkiksi poliitikot ja toimittajat. ”Siellä ollaan tietyn kuplan sisällä, eikä sisältö saavuta laajempaa yleisöä.”

Yksinkertaiset yhtälöt ovat riittämättömiä monimutkaisten ilmiöiden mallintamisessa

Apulaisprofessori Mikko Kivelän tutkimusryhmässä työskentelevä Salloum oli viime keväänä mukana oikeusministeriön tilaamassa ELEBOT-hankkeessa. Hän tutki Twitterissä toimivia botteja ja niiden yrityksiä vaikuttaa Suomen eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin.

Hanketta varten Salloum ja tutkimusapulainen Tuomas Takko keräsivät dataa Twitteristä molempien vaalien alla. Hankkeen loppuraportti julkaistiin heinäkuun alussa. Tulosten perusteella bottien yritykset vaikuttaa vaaleihin jäivät Suomessa vähäisiksi. Niiden tviitit saivat vähän huomiota Suomessa olevilta Twitter-käyttäjiltä.

Salloum on aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta, ja projektin aihe tuntui tärkeältä ja merkitykselliseltä. ”Ensimmäistä kertaa pääsin hyödyntämään niitä insinöörityökaluja, joita olen oppinut yliopistovuosien aikana, yhteiskunnalliseen ilmiöön. Se oli tosi kiinnostavaa.”

Mielenkiintoista oli myös olla mukana tutkimusprojektissa sen suunnittelusta loppuraportin kirjoittamiseen saakka. Toisin kuin etenkin kandivaiheen kursseilla käytetyissä esimerkeissä, oikeasta elämästä kerätty data oli puutteellista ja syy-seuraussuhteet vähemmän suoraviivaisia.

Aalto-yliopisto oli Vantaalla asuneelle Salloumille luonteva valinta lukion jälkeen: ainoa teknillinen korkeakoulu pääkaupunkiseudulla ja hänen sanojensa mukaisesti Suomen paras. ”Aallolla on tosi hyvä brändi. Se tunnetaan sekä Suomessa että maailmalla.”

Salloumin pääaine on Complex Systems. Siinä keskeisessä roolissa ovat nimensä mukaisesti monimutkaiset ilmiöt ja niiden tutkiminen. Opinnoissa oppii datankäsittelytyökalujen käyttöä, matematiikkaa ja ylipäätään monimutkaisten ilmiöiden mallintamista. Niitä voi myöhemmin soveltaa monella alalla.

”Yksinkertaiset yhtälöt tai triviaalit mallinnukset eivät enää riitä. Pitää osata koneoppimista ja kaaosteoriaa, jotta voi mallintaa monimutkaisia ilmiöitä ja pilkkoa ne pienempiin ongelmiin.”

Esiintyminen ja kansainvälisyys kiinnostavat

Salloumin kätilöäiti ja mekaanikkoisä ovat aina kannustaneet lapsiaan opiskelemaan ja arvostaneet koulutusta. ”Jos äiti ei osannut auttaa minua läksyissä, menimme naapuriin. Äiti kysyi naapurilta, voisitko auttaa. Hän halusi aina, että löydän vastaukset kysymyksiin.”

Koulussa matematiikka ja äidinkieli olivat Salloumin lempiaineita. Lisäksi hän piti esiintymisestä: hän harrasti lapsena teatterikerhoa, valitsi yläasteella valinnaisaineekseen ilmaisutaidon ja juonsi vapaaehtoisena koulun tapahtumia.

Siitä on apua yliopistomaailmassa. Opiskelukaverit tietävät, että kun pitää esitellä ryhmätyö, Ali on vapaaehtoinen puhumaan yleisölle. Kun Mikko Kivelä kysyi, haluaisiko Salloum tulla mukaan esittelemään ELEBOT-hankkeen tutkimustuloksia oikeusministeriöön, hän yllättyi: hänelle oli itsestään selvää osallistua. ”Kun on pienestä asti tykännyt esiintyä ja päässyt harjoittelemaan sitä lavalla, se on kantautunut tähän päivään asti. Olen hyvin itsevarma, kun esiinnyn.”

Salloum oli kandiopintojensa aikana vaihdossa Singaporessa. Keväällä 2020 hän lähtee vaihto-opiskelijaksi Lissaboniin. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaisi asua jonkin aikaa toisessa Pohjoismaassa ja tehdä töitä vaikkapa koulutusviennin parissa niin, että voisi toimia linkkinä Suomen ja jonkun toisen valtion välillä.

Yhteiskunnalliset asiat ovat edelleen lähellä sydäntä. Salloum toivoo voivansa inspiroida ihmisiä ajattelemaan ja ymmärtämään, miten paljon maailmassa on tutkittavaa ja miten harvat asiat ovat yksinkertaisia.

Hänen mielestään ihmiskunnan täytyy eteenpäin päästäkseen saada hyvät työkalut tarkastella maailmaa. Sitä varten pitää ymmärtää syy-seuraussuhteita, sosio-ekonomisia tekijöitä ja ilmiöiden monimutkaisuutta. Käytännössä tietynlaiset matemaattiset ja loogiset päättelytaidot ovat välttämättömiä. Kun ihminen, ryhmä tai kansa toimii tietyllä tavalla, täytyy ymmärtää, mitkä sosio-ekonomiset syyt vaikuttavat taustalla.

Lisäksi on tärkeää sisäistää, että asiasta kuin asiasta voi oppia enemmän kuin jo tietää. Tiede auttaa tässä kaikessa. ”Minua harmittaa tosi paljon, kun jotkut ihmiset ovat tosi kyynisiä ja luovuttaneita maailman suhteen ja ajattelevat, ettei maailmaa voi korjata. Olen täysin sellaista ajattelua vastaan.”

Lue lisää Complex Systems -pääaineen opinnoista: "Matematiikka toimii siltana eri tieteenalojen välillä"