Uutiset

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon -uutuusteos kohdistaa katseen elokuvantekijä Antti Peippoon

Aalto ARTS Booksin vuoden ensimmäinen julkaisu "Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon" kohdistaa katseen kameran taakse. Antti Peippo (1934–1989) oli omaäänisten dokumenttielokuvien mestari ja Risto Jarvan luottokuvaaja.
Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo kirjan kuvistusta
Antti Peippo kuvaamassa Helsingin kauppatorilla Kaupungissa on tulevaisuus (1967) -elokuvaa. Lasse Naukkarinen (vas.) kamera-assistenttina. (Filminor Oy / KAVI)

Tammikuussa julkaistavan teoksen kirjoittajat ovat suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoita. Moniääniset tekstit valottavat monipuolista elokuvantekijää, ja kirjassa pääsee ääneen myös Antti Peippo itse. Arkistokuvat värittävät Peipon elämää kameran takana, ja kuvituksena on myös Peipon omaa kuvataidetta.

Kuvataiteilijasta luottokuvaajaksi

Peippo tuli tunnetuksi omaperäisenä ja visionäärisenä kuvaajana, joka hän nautti suurta arvostusta elokuva-alalla sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen vahvuutensa oli kuvallisessa kerronnassa, ja tie elokuvantekijäksi kulkikin kuvataiteen kautta. Vain 16-vuotiaana Peippo pääsi sisään Kuvataideakatemiaan. Nuori ja lupaava taiteilija jatkoi opintojaan myös Pariisissa 1950-luvulla, mutta innostuttuaan elokuvasta hän siirtyi Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen laitokselle.

Peipolla oli merkittävä rooli suomalaisen uuden aallon elokuvissa, ja hänestä tuli Risto Jarvan luottokuvaaja (mm. Jäniksen vuosi ja Loma). Hänen kuvaustapansa muistutti taideteosten sommitelmia. Häntä pidetäänkin kuvailmaisun mestarina: hän osasi kuvata suuria tunteita ilman sanoja. 

Essee-elokuvan mestari

Kuvaajan työn ohella Peippo alkoi tehdä omia lyhytelokuvia, joita syntyi kaiken kaikkiaan 14 (mm. Sivullisena Suomessa, Graniittipoika). Elokuvat asettuvat osaksi eurooppalaista essee-elokuvaa Alain Resnaisin ja Chris Markerin jäljissä. Peipon elokuvien lähtökohtana oli usein kansallinen historia, myös muistin ja identiteetin teemoja hän käsitteli toistuvasti. Sanotaan, että hänen elokuvansa ovat monikerroksisia, joskus arvoituksellisia ja tiedostamattomaan sukeltavia.

Vaikka Peipon teoksissa voi nähdä taiteilijan oman elämän vaikutuksen, ne ylsivät universaalille tasolle kuvaten sotaa ja sen seurauksia. Peipon vanhemmat olivat Ateneumin käyneitä piirustuksen opettajia. Isä kaatui sodassa, kun Peippo oli alle kymmenvuotias, ja vain muutama päivä sen jälkeen hänen veljensä jäi auton alle ja kuoli. Lapsuuden traumat seurasivat Peippoa läpi elämän ja olivat keskeisessä roolissa hänen tuotannossaan.

Rankkojakin aiheita kuvanneet elokuvat eivät kuitenkaan nousseet suuren yleisön suosioon. Kun yleisön odotukset olivat Jarvan rakastettujen komedioiden jatkossa, Peipon ainoaksi jäänyt pitkä näytelmäelokuva, Ihmemies (1979), sai vaisun vastaanoton. Kuitenkin hänen elokuviensa  omaperäinen muoto ja mestarillinen kuvailmaisu puhuttelevat edelleen, vuosikymmenten jälkeen.

Aalto-yliopiston Elokuva- ja lavastustaiteen osastolla Peippo muistetaan omaperäisenä opettajana. Kirja juhlistaa myös 60-vuotiasta Elokuva- ja lavastustaiteen osastoa.

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon -kirjan kansi

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen ja elokuvanäytöksiin!

Kirjan julkistamistilaisuus on tiistaina 28.1. klo 14.00 Cinema Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki).

Tilaisuudessa esitetään viisi Peipon elokuvaa. Lippuja näytöksiin myy Docpoint.

Graniittipoika (1979, 10 min. S, 35 mm)
Seinien silmät (1981, 9 min. S, DCP)
Sivullisena Suomessa (1983, 24 min. S, 35 mm)
Sijainen (1989, 24 min. S, 35 mm)
Antti Peippo – Turisti (Eero Tammi ja Juha-Veli Äkräs, 2019, 8 min. S, DCP)

18.2. Cinema Orion esittää Peipon ainoan pitkän fiktioelokuvan Ihmemies (1979). Se on omaperäinen komediallinen tieteiselokuva, jonka pääosissa Antti Litja, Saara Pakkasvirta, Martti Pennanen ja Maija Karhi.

Näytösten yhteydessä asiantuntija- ja tekijävieraat keskustelevat elokuvista.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.
Nautakarjaa laitumella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien kasvatus laidunmaille auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä.
Malleja kävelemässä catwalkilla hienoissa ja taiteellisissa muotiasuissa, joissa on dramaattisia, tilavia muotoiluja.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Minerva Skyttä voitti Global Creative Graduate Showcase 2024 -palkinnon Formal/Couture -kategoriassa

Aalto-yliopiston muodin, vaatetuksen ja tekstiilisuunnittelun maisteriopiskelija Minerva Skyttä on voittanut Global Creative Graduate Showcase 2024 -kilpailun Formal / Couture -kategorian. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä WGSN, Coloron ja Google Arts & Culturen kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.