Avoimiin julkaisumalleihin siirryttävä ripeästi
Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. "Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva", sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.
Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. "Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja", Laakso jatkaa.
Päällekkäiset kustannukset minimoitava
Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.
Kansalliskirjaston FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.
Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus
Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.
Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.
Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen
Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:
Avoin julkaiseminen (Aalto-yliopisto) http://libguides.aalto.fi/avoinjulkaiseminen
Kansallinen avoimen julkaisemisen ohjesivusto: openaccess.aalto.fi (in English)
Avoin tiede ja tutkimus -hanke: http://avointiede.fi/
Lisätietoja:
vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, [email protected]
apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, [email protected]
FinELibin verkkosivut: https://www.kiwi.fi/display/finelib
FinELib Twitterissä: https://twitter.com/FinELibpalvelu
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia

Alumni Riikka Davidkin: Vaikuttavuus on työni keskiössä – emme tee mitään, jos sillä ei ole mahdollista ensisijaisesti saada aikaan positiivista vaikutusta yhteiskunnassa
Alumnimme Riikka Davidkin haaveili jo lapsena kansainvälisestä urasta. Nyt New Yorkissa Social Financella impact-rahastoihin sijoittavan tiimin vetäjänä hän kokee suurta merkityksellisyyttä työssään, sillä kokee, että juuri rahoitussektori on parhaiten asemoitunut vaikuttamaan aikamme isojen ongelmien ratkaisemiseen.
Jopa 97 % uraseurantakyselyyn vastanneista maistereistamme suosittelee kauppatieteiden tutkintoa
Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutetaan vuosittain.