Uutiset

Arjen valintoja: Olet elämänlaajuisen oppimisen puolestapuhuja, Laura Sivula, minkä taidon itse opettelit viimeksi?

Ohjelmajohtajan mielestä kukaan ei ole koskaan täysin valmis – edes ruoanlaittamisen taidossa.
Laura Sivula valokuvattuna ulkona, kaupunkimaisemassa, taustalla näkyy kerrostaloja, kuvan oikeassa yläkulmassa on männyn oksa, Sivula on pukeutunut mekkoon, jonka helma hulmuaa, hänellä on jalassa valkoiset tennarit.
Laura Sivulan kuvasi Nita Vera.

Kauppakorkeakoulun tutkijat ovat juuri julkaisseet työn tulevaisuutta käsittelevän Future of Work -kurssin MOOC-muodossa. Mikä ihmeen MOOC?

Lyhenne tulee sanoista Massive Open Online Course eli puhumme suurille joukoille suunnatuista, kaikille avoimista verkkokursseista. Kuka tahansa vauvasta vaariin, mistä päin maailmaa tahansa, voi osallistua MOOC-kursseille.

Sanoisin, että siinä pääsee aika matalalla kynnyksellä kiinni korkeakouluopetukseen.

Kenelle Future of Work on tarkoitettu?

Kurssi on suunnattu kaikille elinikäisille oppijoille. Ehkä tyypillisimmillään heille, jotka ovat jo työelämässä tai palaamassa takaisin töihin. 

Kiinnostava osa kurssia on erityisesti kansainvälisille opiskelijoille suunnattu Finland Works. Siinä käydään läpi suomalaisen työelämän ja -kulttuurin erikoispiirteitä, ja annetaan ihan konkreettisia vinkkejä.

Monelle tulee yllätyksenä, että suomalainen työelämä on niin itseohjautuvaa, etenkin tietotyössä. Joissain maissa ei voi edes poistua työpaikalta ennen kuin pomo on lähtenyt. Suomessa työnantajat eivät ensisijaisesti etsi ihmistä, joka työskentelee 80 tuntia viikossa.

Mitä elämänlaajuinen oppiminen tarkoittaa?

Työ ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, eivätkä ainoastaan digitalisaation tai koronan tähden. 

Elämänlaajuinen oppiminen liittyy sen tunnistamiseen, kuinka iso muutos nyt on käynnissä niin yhteiskunnan rakenteiden, organisaatioiden kuin yksilön kannalta.

Työn luonteen muuttumiselle yhteiskunnan tasolla yksilö ei voi juurikaan mitään. Mutta muutoksia seuraa myös työpaikoilla, ja niihin jokainen voi asemastaan riippuen vaikuttaakin. Ennen kaikkea voi vaikuttaa siihen, miten oma osaaminen säilyy ajanmukaisena. 

Elämänlaajuinen oppiminen edellyttää, että oppimista tulee voida tapahtua työpaikalla ja työaikana. 

Töissä on lupa oppia ja kehittyä, ja siihen varataan myös aikaa. Jokainen voi sitten itse vaikuttaa siihen, mistä innostuu, minkälaisena näkee oman uransa ja suunnan, johon lähtee sitä viemään.

Minkä taidon itse olet viimeksi oppinut?

Pyrin jatkuvasti oppimaan lisää asioita, taidan elää kuten opetan.

Olen intohimoinen ruoanlaittaja. Harjoittelen erilaisia tekniikoita ja koetan ottaa uusia maantieteellisiä ruokakulttuureja haltuuni.

Hiljattain hankin sous vide -sirkulaattorin eli keittimen, jolla valmistetaan ruokaa tyhjiöpakkaamisen avulla hyvin tarkasti lämpötilaa säädellen. Opettelen, kuinka toteuttaa fine diningia kotikeittiössä. 

Minusta on tärkeää pystyä liikkumaan luontevasti työelämän ja vapaa-ajan välillä, ammentaa niistä vastavuoroisesti. Kun esimerkiksi olin Japanissa opettamassa, tutustuin samalla myös japanilaiseen ruokakulttuuriin.

Voiko elämänlaajuisesta oppimisesta tulla ikuisen oppimisen velvollisuus?

Tunnistan toki soraäänet: Jotkut kokevat, että on yhä työnantajan vastuulla osoittaa tietty kurssi, jonka käytyään voi menestyä työssään. 

Yksinkertaisimmillaan elämänlaajuinen oppiminen viittaa siihen, ettei kukaan meistä ole ikinä täysin valmis. Kannattaa etsiä sellaisia mielenkiinnon kohteita, joihin haluaa tarttua, joiden osaamista haluaa syventää. Työntekijä voi muokata työnsä tekemisen tapaa yllättävänkin paljon oppimalla uusia tietoja ja taitoja. 

Kun maailma menee aina vain digitaalisempaan ja automatisoidumpaan suuntaan, ihmisillehän on jäämässä kaikki kivat hommat, ne, jotka liittyvät luovuuteen ja analyyttiseen päätöksentekoon. 

Teksti: Tiiu Pohjolainen
Kuva: Nita Vera

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 29, lokakuussa 2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A boy jumping on a mixed reality trampoline in Superpark
Aalto Magazine Julkaistu:

Liikkeelle kuin leikkien - digitaaliset pelit motivoivat liikkumaan

Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Mustavalkoisessa arkistokuvassa Teuvo Kohonen istuu vanhanaikaisen tietokoneen äärellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Tekoälyn suomalainen pioneeri teki tiedettä unissaankin

Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Suureen kaarevaan telineeseen on kiinnitetty kamera, jossa on pitkä objektiivi. Se on kohdistettu keskellä olevaan tasoon, jossa on keltainen keraaminen esine. Pöytätason vieressä on suuri valaisin ja valkokangas sen edessä. Pöydän takana punaiseen t-paitaan pukeutunut henkilö säätää laitteistoa.
Aalto Magazine Julkaistu:

Valokuvausrobotti nostaa arkistokappaleet uuteen ulottuvuuteen

Miten siirtää keraaminen esine kolmiulotteisesti tietokoneen näytölle? Kuvaamalla se yltympäriinsä 360 asteen kulmassa ja digitoimalla muodot talteen. Työ onnistuu valokuvausrobotilla, joka raksuttaa Aalto-yliopiston uudessa Space 21 -tilassa.
Jussi Impiön valokuvaan on liitetty piirrokuvitettu elementti: hänen käsiensä välissä on korkea pinkka papereita.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Olipas haluttu pesti!

Jussi Impiö aloitti kesällä 2021 Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimintojen johdossa. Mutta vuonna 2009 hän setvi työmarkkinoita Afrikassa.