Vastuullinen kansainvälistyminen – vientivalvonnan ja pakotteiden noudattaminen Aalto-yliopistossa

Katso myös: Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvat rajoittavat toimenpiteet

Kuten edellä jo mainittiin, EU valvoo kaksikäyttötuotteiden vientiä ehkäistäkseen tavanomaisten asetarvikkeiden ei-toivottua kartuttamista sekä ydin- ja säteilyaseiden ja kemiallisten ja biologisten aseiden eli joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien kuten ohjusten ja miehittämättömien ilma-alusten leviämistä. EU:n kaksikäyttötuoteasetuksessa on myös yleiseen turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä säännöksiä. Kaksikäyttötuotteita käytetään pääasiassa siviilitarkoituksiin, joten niiden soveltuvuus ei-toivottuihin tarkoituksiin ei ole aina ensi näkemältä ilmeistä.

Tavoitteena ei ole estää tutkimusta vaan taata vastuullinen, laadukas tutkimus, jonka tuloksia ei väärinkäytetä turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Kaikilla – sekä luonnollisilla että oikeushenkilöillä – on oikeudellinen velvoite noudattaa asiaa koskevia lakeja ja asetuksia, kun kyseessä ovat kaksikäyttötuotteet. Nämä oikeudelliset velvoitteet eivät ole identtisiä (mutta saattavat olla päällekkäisiä) eettisten motiivien tai vapaaehtoisten rajoitusten kanssa, joilla estetään tai vähennetään riskejä ja mahdollisia vahinkoja, joita saattaa aiheutua kaksikäyttötuotteisiin liittyvän tutkimuksen haitallisesta käytöstä.

Tutkimustyössä kannattaa arvioida jo tutkimuksen alkuvaiheessa, sovelletaanko tutkimukseen vientivalvontasäännöksiä. Pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Tutkitko kaksikäyttötuotteita, asetarvikkeita tai puolustustarvikkeita tai kehitätkö niihin liittyviä tavaroita?
• Onko mahdollista, että tutkimustuloksiasi päätyy sotilaallisiin tai terrorismiin liittyviin loppukäyttöihin?
• Onko tutkimustulostesi avulla mahdollista rikkoa ihmisoikeuksia?

Seuraavaksi käsittelemme kysymyksiä, joiden avulla voit tunnistaa tilanteet, joissa sinun kannattaa pyytää tukea kaksikäyttötuotteita ja vientivalvontaa koskeviin kysymyksiin.

Kysymys 1. Kuuluvatko tutkimustuloksesi todennäköisesti johonkin  vientivalvontaluokkaan?

Luonnontieteisiin, teknologiaan ja insinööritieteisiin liittyvään tutkimukseen sovelletaan todennäköisemmin kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa kuin humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteen tutkimukseen. Alla on yleisluontoinen luettelo kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaluokista. Jokaisesta ryhmästä on saatavilla yksityiskohtaisia luetteloita. Vientivalvonta ei automaattisesti koske kaikkea alan tutkimusta. 

Seuraavat aiheet ovat esimerkkejä tutkimuksesta, joka saattaa käynnistää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan:

• Lumpy skin -tautiviruksen isäntävalikoiman muuttaminen niin, että siihen sisällytetään ihmiset.
• Monikaistakuvannuskamerasensorit viljelykasveja koskevien tietojen keruuseen.
• Laserpohjainen seuraavan sukupolven uraaninrikastustekniikka mahdollisena vaihtoehtona teolliselle rikastukselle, jossa sentrifugeissa on kaasumaista uraania.
• Energeettisten aineiden 3D-tulostus.
• Prototyyppidrooni, jossa on ruiskutusjärjestelmä itäisen hevos-enkefaliittiviruksen (EEE) torjumiseksi.
• Itsenäinen tieteellinen vedenalainen alus, joka kerää tietoja automaattisesti syvänmeren alueilla.

Lähde: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32021H1700&from=FI

Esimerkkejä toiminnasta, jota voidaan pitää vientinä ja jälleenvientinä:

• Raportin lähettäminen jollekulle Singaporeen.
• Raportin lähettäminen salaamattomassa muodossa.
• Raportin lataaminen palvelimelle, jolle pääsee ulkomailta ja jossa ei ole tehokasta pääsynvalvontaa.
• Salasanan lähettäminen jollekulle, joka on ulkomailla, jotta hän voi kirjautua palvelimelle, jonne ei muuten pääsisi ulkomailta käsin.
• Erittäin arkaluonteisen teknologian lataaminen ulkomaiselle palvelimelle riippumatta pääsynvalvonnasta ja salauksesta (EU:n luokittelun mukaiset sotilaskäyttöön suunnitellut tavarat ja jotkin EU:n luokittelun mukaiset kaksikäyttötuotteet, ml. ydinaseisiin liittyvät tavarat).
• Tutkimustulosten kertominen vieraileville ulkomaalaisille professoreille (Yhdysvaltojen luokittelun mukaiset sotilaskäyttöön suunnitellut tavarat ja Yhdysvaltojen luokittelun mukaiset kaksikäyttötuotteet) tilanteesta riippuen.
• Erityisen koulutuksen antaminen ulkomaalaisille tohtorikoulutettaville (Yhdysvaltojen luokittelun mukaiset sotilaskäyttöön suunnitellut tavarat ja Yhdysvaltojen luokittelun mukaiset kaksikäyttötuotteet) tilanteesta riippuen.
• Raporttien julkaiseminen.

Lähde: A. Pursiainen (2021) Kansainväliset pakotteet ja vientivalvonta, Alma Talent Helsinki

Kaksikäyttötuotteiden luokittelu perustuu objektiivisiin teknisiin kriteereihin. Jos epäilet, että tutkimusaiheesi kuuluu luettelon piiriin, pyydä koulusi teknisten palvelujen yhteyshenkilöltä apua listan tulkitsemiseen. Yhteystiedot ovat sivun lopussa.

Huomioithan, että kaksikäyttötuotteet eroavat yleensä puolustustarvikkeista.  Puolustustarvikkeet ovat hyödykkeitä (kuten järjestelmiä, laitteita, komponentteja, materiaaleja, ohjelmistoja tai teknologiaa), jotka on suurimmaksi osaksi erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön. Valvonnanalaiset puolustustarvikkeet on määritelty Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

Yhdysvaltain vientivalvontamääräyksiin (United States Export Administration Regulations, EAR) sisältyy vastaava valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden luettelo. Sen nimi on ”Commerce Control List” (CCL). Molemmat luettelot perustuvat samoihin lähteisiin, esimerkiksi Wassenaarin järjestelyyn, joten niiden sisällöt ovat pääosin samanlaiset. Niiden välillä on kuitenkin myös eroja, etenkin se, että Yhdysvallat on yksipuolisesti laajentanut vientivalvonnan kattamaan myös sellaisia tavaroita, joiden valvontaa EU:n lainsäädäntö ei edellytä. Jos hyödynnät tutkimuksessasi yhdysvaltalaisia lähteitä tai aineistoja (esim. ei-julkista tietoa, jota saat jostain yhdysvaltalaisesta tutkimuslaitoksesta), saatat joutua ottamaan huomioon niin EU:n kuin Yhdysvaltojenkin vientivalvontasäännökset arvioidessasi vientilupien tarvetta ja muita rajoituksia. Esimerkiksi arkaluonteista yhdysvaltalaista teknologiaa koskevien tietojen jakamista Suomen tai jopa yliopiston sisällä jollekulle, jolla ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomeen, voidaan pitää ”vientinä”.

Yhdysvallat valvoo myös asetarvikkeita, mihin sisältyy myös erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu teknologia. Valvonnasta säädetään Yhdysvaltain kansainvälistä asekauppaa koskevissa määräyksissä (International Traffic in Arms Regulations, ITAR), joka sisältää luettelon valvonnanalaisista tavaroista. Luettelon nimi on ”United States Munitions List” (USML), ja se muistuttaa EU:n yhteistä puolustustarvikeluetteloa. Yhdysvallat valvoo ja rajoittaa tiukasti ja laajasti kaiken yhdysvaltalaisen sotilasteknologian levittämistä ja antamista ulkopuolisten tietoon.

Kysymys 2. Teetkö perustutkimusta vai soveltavaa tutkimusta? 

Kaksikäyttötuotteita ja vientivalvontaa koskevien säännösten soveltaminen riippuu siitä, minkä tasoinen tutkimus on kyseessä ja mitä tekniikkaa siihen liittyy. Kun puhumme teknologiasta, tarkoitamme kaksikäyttötuoteasetuksen mukaista määritelmää sanalle “teknologia” :

”Teknologia” on erityistä tietoa, jota tarvitaan tuotteen ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten. Tämä tieto on ”teknisen tiedon” tai ”teknisen avun” muodossa.

• Tekninen tieto voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, taulukoita, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.
• Tekninen apu voi olla muodoltaan ohjeita, taitoja, opetusta, työnsuoritustietoutta tai konsultointipalveluja. Tekninen apu saattaa sisältää teknisen tiedon siirtoa.

Jos tutkimuksesi on soveltavaa tai kokeellista, selvitä, sovelletaanko siihen kaksikäyttötuotteita tai vientivalvontaa koskevia säännöksiä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD määrittelee soveltavan ja kokeellisen tutkimuksen näin:

• Soveltava tutkimus on omaa tutkimusta, jonka tavoitteena on uuden tiedon hankkiminen. Tutkimus kuitenkin suuntautuu pääasiassa tiettyyn käytännölliseen tavoitteeseen tai päämäärään. – – Soveltavan tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tuloksia, jotka ovat sovellettavissa mahdollisissa tuotteissa, toiminnoissa, menetelmissä tai järjestelmissä. Soveltava tutkimus antaa ideoille operatiivisen muodon. Siitä johdetun tiedon sovellutuksia voidaan suojata teollis- ja tekijänoikeuksilla, mukaan lukien salassapitovelvollisuudella.
• Kokeellinen kehittäminen on järjestelmällistä työtä, joka perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja joka tuottaa uutta tietoa. Kokeellisen kehittämisen tavoitteena on uusien tuotteiden tai prosessien tuottaminen tai olemassa olevien tuotteiden tai prosessien parantaminen.

Kaksikäyttötuotteita koskevat säännökset eivät koske seuraavia tilanteita:

• ”Teknologia” on tulosta ”tieteellisestä perustutkimuksesta”.
  • Tieteellisellä perustutkimuksella tarkoitetaan kokeellista tai teoreettista tutkimusta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hankkia uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jota ei ole ensisijaisesti suunnattu tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai päämäärään.
  • Tieteellinen perustutkimus voi olla puhdasta tai suunnattua. OECD:n tilastomääritelmät:
    • Perustutkimus (basic research): ”Puhdasta perustutkimusta tehdään tietämyksen lisäämiseksi, eikä siihen liity pyrkimystä saavuttaa taloudellisia eikä yhteiskunnallisia etuja, soveltaa tuloksia aktiivisesti käytännön ongelmiin eikä siirtää tuloksia niiden soveltamisesta vastaaville aloille.”
    • Suunnattu perustutkimus (oriented basic research): ”Suunnattua perustutkimusta tehdään siitä oletuksesta käsin, että sen avulla on mahdollista luoda laaja tietopohja, joka todennäköisesti muodostaa perustan tunnettujen tai odotettavissa olevien nykyisten ja tulevien ongelmien ratkaisemiselle.”
• ”Teknologia” on jo ”julkista”.
  • Julkinen määritellään seuraavasti: ”teknologia” tai ”ohjelmisto”, joka on asetettu saataville ilman sen jatkolevitystä koskevia rajoituksia (tekijänoikeusrajoitukset eivät vaikuta siihen, että ”teknologia” tai ”ohjelmisto” on ”julkinen”).
• Kyseessä on välttämätön vähimmäistieto patenttihakemuksia varten (ei koske ydinaineita, -laitteistoja ja -laitteita).
• Teknologian valmiustasot 1 ja 2.

Teknologian valmiustasoilla 3, 4 ja näitä korkeammilla tasoilla on suositeltavaa tarkistaa, sovelletaanko kaksikäyttötuotteita koskevia säännöksiä. Teknologian valmiustasot (technology readiness levels, TRL):

• TRL 1 – Perusperiaatteet on havaittu
• TRL 2 – Teknologiakonsepti on muodostettu
• TRL 3 – Konsepti todistettu kokeellisesti toteuttamiskelpoiseksi (proof of concept)
• TRL 4 – Teknologian toimivuus on todennettu laboratorio-olosuhteissa
• TRL 5 – Teknologian toimivuus on validoitu asiaan kuuluvassa ympäristössä (tai teollisuuden kannalta asiaan kuuluvassa ympäristössä, kun kyseessä ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat)
• TRL 6 – Teknologian toimivuus on osoitettu asiaan kuuluvassa ympäristössä (tai teollisuuden kannalta asiaan kuuluvassa ympäristössä, kun kyseessä ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat)
• TRL 7 – Järjestelmän prototyypin toimivuus on osoitettu käyttö-/toimintaympäristössä
• TRL 8 – Järjestelmä on valmis ja toimiva
• TRL 9 – Järjestelmä on todettu toimivaksi käyttö-/toimintaympäristössä (kun kyseessä ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat, kilpailukykyinen valmistustoiminta on käynnissä; tai järjestelmä on todettu toimivaksi avaruudessa)

Kuten edellä todettiin, kaksikäyttötuotteiden luokitus perustuu objektiivisiin teknisiin kriteereihin, eikä loppukäytöllä tai -käyttäjällä ole merkitystä teknisessä luokituksessa. Samoin luokituksen ja lupavaatimuksen kannalta on merkityksetöntä, käytetäänkö tuotetta yksinomaan siviilitarkoituksiin vai onko se tarkoitettu sotilaskäyttöön. Loppukäytöllä ja asiaan liittyvillä osapuolilla (kumppanit, rahoittajat, jne.) on kuitenkin keskeinen rooli, kun tarkastellaan lupahakemuksen hyväksymistä. Tarkastelemme näitä asioita lähemmin kysymyksissä 3–6.

Kysymys 3. Jaatko vientivalvonnan alaista teknologiaa eri kansalaisuuksia edustaville tutkijoille?

Vientivalvontaa koskevissa säännöksissä asetuksissa saatetaan joskus edellyttää vientilupia myös siinä tapauksessa, että arkaluonteisia tietoja luovutetaan eri kansalaisuuksia edustavien henkilöiden välillä samassa maassa. Etenkin valvonnanalaisen, Yhdysvalloista peräisin olevan teknologian paljastamista Suomessa henkilölle, jolla ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomeen eikä Suomen kansalaisuutta, on mahdollisesti rajoitettu riippuen teknologian luokituksesta, asiaan liittyvien henkilöiden kansalaisuuksista ja monista muista olosuhteista. On tärkeää tunnistaa tällaiset tilanteet, niin voit varmistaa noudattavasi vientivalvontaa koskevia säännöksiä tinkimättä kuitenkaan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun perusperiaatteista. Jos suunnittelet tutkimustoimia, joihin todennäköisesti liittyy valvonnanalaista kaksikäyttö- ja sotilasteknologiaa sekä EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelta tulevaa henkilöstöä, kysy mahdollisimman pian koulusi lakimieheltä, kohdistuuko tutkimukseesi jotain lisävaatimuksia.

Kysymys 4.  Asetatko tuloksesi saataville sellaisille loppukäyttäjille tai sellaiseen loppukäyttöön, jotka ovat rajoitusten kohteena?

Vientivalvontaa ja pakotteita koskevat säännökset rajoittavat tuotteiden ja tutkimustulosten toimittamista tietyille loppukäyttäjille ja tiettyyn loppukäyttöön riippumatta tuotteiden ja tutkimustulosten luonteesta.

EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteita koskevat säännökset kieltävät lähes kaiken yhteistyön pakotteiden kohteina olevien yksilöiden ja tahojen kanssa. Mukaan luetaan sellaiset yksilöt ja tahot, jotka ovat EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoilla, sekä niiden omistamat tai hallinnoimat tahot kuten pakotteiden kohteena olevien yhtiöiden tytäryhtiöt.

EU:n konsolidoitu, englanninkielinen pakoteluettelo: Restrictive measures (sanctions) | European Commission (europa.eu)

Yhdysvallat on julkaissut verkkosivun, jonka hakutoiminnolla voi tehdä hakuja sen pakotelistaan: Sanctions List Search (treas.gov)

Olethan aina varovainen (käytössä olevasta teknologiasta riippumatta), jos kumppanisi (esimerkiksi yhteistyötä tekevä instituutio tai asiakas) sijaitsee maassa, johon kohdistuu pakotteita. Ole varovainen myös silloin, jos epäilet, että hankkeesi saattaa edistää joukkotuhoaseiden leviämistä tai arkaluonteisten maiden sotilaallisia voimavaroja.

• EU:n pakotekartta: https://sanctionsmap.eu/
• Yhdysvaltojen pakotteiden kohteina olevien luettelo: US Specially Designated Nationals 

Akateemiset julkaisut tai patenttihakemukset aiheuttavat käytännössä harvoin ongelmia, koska asioita käsitellään niissä abstraktilla tasolla. On kuitenkin aina syytä pohtia, mille loppukäyttäjille ja mihin loppukäyttöön tutkimustuloksesi voivat päätyä. 

Yhdysvaltojen laajennetut, ulkomaisia välittömiä tuotteita koskevat säännöt: Direct Product Guidelines (doc.gov)

Ongelmien välttäminen

Toimi näin: 

1. Kun valmistelet yrityksen kanssa toteutettavaa hanketta ja epäilet hankkeen tulosten kuuluvan vientivalvonta- tai pakotesääntelyn piiriin, ota yhteyttä koulusi teknologiapäällikköön (ks. jäljempänä olevat yhteyshenkilöt). Käykää yhdessä läpi vientivalvonnan tai pakotteiden alaisten teknologioiden luettelot.
2. Joskus projektisuunnitelmaa on tarpeen muokata ennen vaiheeseen 3 siirtymistä. 
3. Hae tarvittavat luvat ulkoministeriöltä. Koulusi lakimies (ks. jäljempänä olevat yhteyshenkilöt) auttaa esimerkiksi vientilupahakemusten laatimisessa. 
4. Nämä asiat on harkittava tapauskohtaisesti, koska emme voi laatia etukäteen luetteloa kaikista mahdollisista arkaluontoisista teknologioista tai tutkimusalueista – luettelosta tulisi liian laaja. (Ylempänä (kysymys 1) ja alempana tällä sivulla on linkkejä nykyisiin listoihin. Muistathan, että EU päivittää listansa vuosittain.) 

Kysymys 5. Saatko ulkopuolista rahoitusta?

Rahoituksen lähteestä voi päätellä jotain tutkimusten tulosten käytöstä. Perustutkimusta tehdään yleensä julkisella rahoituksella. Teollisuuden myöntämä tutkimusrahoitus voi tarkoittaa sitä, että tutkimuksen tuloksille on käytännön sovelluksia.

Julkisen rahoituksen myöntäjät edellyttävät rahoituksen saajilta yhä enemmän. EU-rahoituksen saajien on annettava vakuutus vientiä koskevien säännösten noudattamisesta (kaksikäyttötuotteet). Lisäksi EU:n  Horisontti -puiteohjelmassa (Horizon Europe) tutkimusrahoitushakemuksissa hakijan on tehtävä selkoa turvallisuushaasteista.  Tarvittaessa  hakemuksille tehdään turvallisuustarkastelu.

Lisätietoa (englanniksi): 

• How to make an ethics self-assessment in research projects – Aalto support and guidelines | Aalto University

Jos vastasit kyllä johonkin kysymyksistä 1–6, ota yhteyttä koulusi teknisiin palveluihin ja lakimieheen. Yhteystiedot ovat sivun lopussa.

Valvonnanalaisen kaksikäyttöteknologian vientiin kohteisiin tai henkilöille Euroopan unionin ulkopuolelle edellytetään lupa. Tässä tapauksessa vienniksi lasketaan myös vientivalvonnan alaisen tiedon (esimerkiksi valvonnanalaisia puolijohteita koskevien teknisten tietojen) kuljettaminen matkustettaessa sekä valvonnanalaisten tietojen paljastaminen rajojen yli verkkokursseilla, sähköposteissa tai tiedostoja siirtämällä. Lue ylempää kohdasta ”Tutkimus”, miten voit arvioida, onko teknologia, jota aiot viedä, rajoitusten alaista.

Jos opiskelijoillesi jakamasi sisällöt eivät ole julkisia ja ne ovat vientivalvonnan alaisia (lue lisää kohdasta ”Tutkimus”), ota yhteyttä koulusi teknologiapäällikköön (ks. yhteystiedot sivun lopusta).

Tohtoriohjelmien johtajien kannattaa lisäksi arvioida ohjelmien sisältöä ennen tohtorikoulutuksen opiskelijavalintaa. Mikäli jonkin hakijan yhteydessä on sovellettava vientivalvontaa, ole yhteydessä Minna Söderqvistiin. 

On hyvä muistaa, että rajoitusten alaisen tiedon jakamista saatetaan pitää vientinä. Lisätietoa: 

• Turvallisuus matkustettaessa | Aalto-yliopisto
• Suojelupoliisin matkustusturvallisuutta koskevia ohjeita