Palvelut

Q&A avoimesta julkaisemisesta

Open access FAQ  / Illustration by Emmi Kyytsönen, Karppi Design

Olemme suunnittelemassa tutkimushanketta ja pohdimme, missä vaiheessa Open Access -asiat tulisi ottaa huomioon?

Avoin julkaiseminen kannattaa ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa ja budjetoinnissa jo aivan alusta lähtien. Rahoitushakemusta tehtäessä on syytä pohtia yhdessä muiden mahdollisten konsortion jäsenten kanssa, valitaanko maksullinen (Gold) vai maksuton (Green) avoin julkaiseminen. Tämä on sitten huomioitava hakemusten budjeteissa ja konsortiosopimuksissa.

Myöhemmin rahoitusta voi olla vaikea saada lisää, ja vaikka rahoittaja hyväksyisi julkaisukustannukset osaksi hyväksyttyjä kuluja, ne ovat pois muista hankkeelle budjetoiduista kuluista.

Olen tekemässä rahoitushakemusta Suomen Akatemialle. Mitä julkaisuja hakemuksessa kannattaisi mainita? Kuinka paljon voin budjetoida julkaisukuluja avoimeen julkaisemiseen?

Hakemuksessa kannattaa mainita alasi arvostetuimmat ja tutkimuskohteellesi sopivimmat julkaisut, sillä ne antavat parhaimman vaikuttavuuden tutkimuksellesi ja kilpailukyvyn hakemuksellesi. Tarkista SHERPA/RoMEO-palvelusta sallivatko valitsemasi julkaisut maksuttoman rinnakkaisjulkaisemisen (Green Open Access).

Mikäli rinnakkaisjulkaiseminen on maksullista (Gold Open Access), voit budjetoida hakemukseesi kohtuulliset julkaisukustannukset (esim. 1500-2000 euroa / artikkeli – maksut julkaisukohtaisia, tarkista lehden sivuilta). Suomen Akatemia edellyttää avointa julkaisemista. (Esim. Horizon2020 –ohjelman haut edellyttävät avointa julkaisemista yleensä 6 kk (humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla 12 kk) kuluttua alkuperäisen artikkelin ilmestymisestä).

Miksi on olemassa maksuton (Green)  ja maksullinen (Gold) avoin julkaiseminen?

Periaatteessa avoin julkaiseminen esimerkiksi yliopiston tietokannassa on ilmaista ja täyttää avoimuuden kriteerit rahoittajiin nähden. Kustantajat eivät kuitenkaan aina suostu ilmaiseen ja samanaikaiseen avoimeen julkaisemiseen, sillä he haluavat myös tilausmaksut julkaisujensa tilaajilta.  Kustantajat tarjoavat maksullista avointa julkaisua ja määräävät karenssiajan rinnakkaisjulkaisemiselle. Kustantaja voi edellyttää pidempää karenssiaikaa julkaisulle kuin se aika jota rahoittaja enintään sallii. Tällöin on valittava maksullinen avoin julkaiseminen, jos esim. julkaisun tieteellisen vaikuttavuuden  vuoksi halutaa kuitenkin valita tällainen kustantaja.

Pitääkö minun maksaa avoin julkaiseminen projektini budjetista?

Avoin julkaiseminen on monissa tapauksissa aivan ilmaista, viimeistään tietyn karenssiajan (esim. 6 kk.) kuluttua, jolloin voit rinnakkaisjulkaista artikkelisi esim. yliopistosi tietokannassa.

Jos kustantajan säännöt ovat ristiriidassa tutkimuksesi rahoittajan vaatimusten kanssa (esim. yli 6 kk karanteeniaika Horizon2020 –projektissa muissa kuin humanististen ja yhteiskunnallisten aloilla), joudut harkitsemaan maksullista avointa julkaisemista (Gold Open Access). Nämä kustannukset voi kuitenkin sisällyttää rahoittajalle lähetettävään budjettiin, mutta se tulee tehdä jo hakemusvaiheessa. Joissain yliopistoissa myös laitokset osallistuvat julkaisukustannuksiin.

Löytyykö Open Access -julkaisuista mielestänne sopivaa julkaisukanavaa artikkelilleni, jonka työnimi on ”xxxxxxx”? Oheistan myös abstraktin ja artikkelin viimeisimmän version.

Voit pyytää yliopistosi kirjastoa tekemään lehdistä aihehaun ja sen perusteella arvioida hakutuloksista, mitkä lehdet voisivat olla kiinnostavia. Mielipidettä kannattaa kysyä myös kollegoilta, joilla saattaa olla kokemusta. Samalla kannattaa selvittää myös avoimen julkaisemisen mahdollisuudet.

Osaatteko sanoa, kannattaako “Systema - Journal of the Bertalanffy Centre for the Study of the Systems Sciences” -nimisessä lehdessä julkaista?

Kirjasto voi auttaa selvittämällä julkaisun saaman luokituksen erilaisissa julkaisujen laatua ja vaikuttavuutta selvittävistä tietokannoista (TSV:n Julkaisufoorumi JUFO, Elsevier Scopus, Thomson Reutersin Web of Science (WoS), Proquest, Directory of Open Access Journals (DOAJ). Kyseinen lehti on uusi, joten sitä ei löydy näistä tietokannoista. Lehden tasoa voi yrittää selvittää kollegoilta ja tutkimalla siinä aiemmin julkaistuja artikkeleita. Avoimen julkaisemisen politiikka kannattaa myös kysyä julkaisijalta.

Mikähän olisi sopiva lehti taiteen tutkimuksen alalta olevalle artikkelilleni ”xxxxxxxxx”? Mistä saan tietää, onko myös Open Access julkaisussa mahdollinen?

Kirjasto voi auttaa tekemällä aihehakuja eri tietokannoissa (TSV:n Julkaisufoorumi JUFO, Elsevier Scopus, Thomson Reutersin Web of Science (WoS), Proquest, Directory of Open Access Journals (DOAJ). Haussa esiin tulleita julkaisuja voidaan vertailla esim. sen mukaan, miten tutkijoiden näkökulma on aiemmin ollut esillä lehdessä esillä. Julkaisun kanta rinnakkaisjulkaisemiseen ja sen mahdolliset karanteeniajat löytyvät julkaisun sivuilta tai SHERPA/RoMEO-palvelusta.

Onko Open Access -julkaisemista tarjoava  Scientific Online Publishing (USA) luotettava kustantaja?

Avoimen kustantamisen ”markkinoilla” liikkuu myös huijareita (predatory publishers / vanity publishers), jotka rahastavat kirjoittajilta julkaisumaksuja (APC, article processing charge), mutta eivät täytä tieteellisen julkaisemisen laatuvaatimuksia tai noudata tehtyjä sopimuksia. Esimerkiksi seuraavat kriteerit voivat olla merkkejä epäilyttävästä kustantajasta:

  • lehdelle ei ole nimetty päätoimittajaa tai toimituskuntaa, eikä heidän akateemisia meriittejään mainita
  • tietoa julkaisukäytännöistä tai pitkäaikaissäilytyksestä ei anneta
  • estää hakukonetta tutkimasta kustantajan sisältöjä esim. plagioinnin löytämiseksi
  • tiedot kirjoittajalle syntyvistä kustannuksista ovat epäselviä
  • mainittuja viittauksia tai julkaisun laatutasoa ei löydy muista rekistereistä
  • julkaisee ei-akateemisia tekstejä tai kopioita muiden teksteistä jne.

Lisätietoja kriteereistä ja niiden soveltamisesta löytyy Scholarly Open Access –palvelusta. Mainitsemasi kustantaja valitettavasti löytyy tältä listalta.

Koordinoimme H2020-projektia, jossa on mukana myös yrityspartnereita. Mihin avoimeen verkkojulkaisuarkistoon he voivat rinnakkaistallentaa mahdolliset julkaisunsa, jos kirjoittajissa ei ole mukana yliopisto/tutkimuslaitospartnereita, joiden avoimia verkkojulkaisuarkistoja (repository) voisi käyttää? Löytyykö jostain listausta tieteenaloittain / suosituksia?

Yliopistojen tietokannat yleensä edellyttävät, että edes yhdellä kirjoittajista on työsuhde tai muu yhteys yliopistoon. Kaikille tieteen aloille tarkoitettu avoin julkaisuarkisto on Cern:in ylläpitämä Zenodo. Sen sisällä on erityisesti EU-hankkeille tarkoitettu julkaisuryhmä. Alakohtaisia vaihtoehtoja kannattaa kysyä kirjastoista tai kollegoilta.

Miksi tämä kansallinen sivusto on laadittu?

Tämän sivuston tarkoituksena on tarjota avoimesta julkaisemisesta yleistä tietoa joka on hyödyllistä kaikille tutkijoille, yliiopistoille ja tutkimuslaitoksille.  Yliiopistokohtaista  ohjeistusta  löytyy kohdasta Kotimaisten yliopistojen ohjeistus. Tämän sivuston luomiseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta.

Tätä palvelua tarjoaa:

Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu