Avoimet data-arkistot (repositoryt)

Arkiston valinta datan julkaisemiseksi

Tutkimusaineistoille tarkoitettuja data-arkistoja on lukuisia ja sopivin riippuu julkaisemisen tavoitteista, tarpeista ja julkaistavasta aineistosta. Valintaa tehdessä on hyvä pohtia mm. näitä kysymyksiä:

• Saako arkistosta datalle pysyvän tunnisteen (DOI, tms.) dataan viittaamista varten?
• Kuinka pysyvä säilytyspaikka arkisto on? Onko sen taustayhteisönä yritys, yhteisö, yliopisto, julkinen laitos tai valtio?
• Mistä arkistosta aineistosi saa parhaan näkyvyyden tavoitellun kohderyhmän parissa?
• Tarvitaanko tukea tietynlaisille tiedostomuodoille, kuvailutiedoille (metadata) tai aineistojen näyttämiselle (visualisointi, esikatselu)? Alakohtaisissa arkistoissa voi olla alan tyypillisille aineistoille hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka tuovat aineistolle lisäarvoa ja lisäävät potentiaalia sen uudelleenkäyttöön.

Suositellut data-arkistot

Aalto-yliopiston suositus on julkaista tutkimusaineisto luotettavassa alakohtaisessa arkistossa, jotta löydettävyys, uudelleenkäytön potentiaali ja siten vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuret. Voit etsiä alakohtaista arkistoa alle linkitetyistä listauksista ja hakemistoista. Jos sopivaa alakohtaista arkistoa ei ole tiedossa, suosittelemme Zenodoa yleiskäyttöisenä data-arkistona.

Alakohtaiset data-arkistot

Lähetä datasi aina mahdollisuuksien mukaan alakohtaisiin, tiedeyhteisön tunnustamiin arkistoihin. Voit aloittaa data-arkiston etsimisen näistä luetteloista:

• Open Research Europen hyväksymät arkistot eri aloille on esitelty heidän Data guidelines -ohjeessaan.
• Tieteenalakohtaisesti lajiteltu data-arkistolistaus, tuottanut University of Chigago Library
• Luettelo data-arkistoista, joita suosittelee datalehti Scientific data
• Suora haku tutkimusdata-arkistojen rekisteriin (re3data) tai hakukoneella the Repository Finder by DataCite
• Luettelo data-arkistoista avoimen julkaisemisen hakemistossa

Suosittujen yleiskäyttöisten data-arkistojen ominaisuuksia

Tieteelliset dataa julkaisevat lehdet

Tieteellistä dataa käsittelevissä lehdissä olennaista on, että artikkeleissa ei analysoida dataa, vaan lehdet tarjoavat foorumin tutkimusaineistojen kuvailulle ja dokumentoinnille. Tutkijoille, joille datan tuottaminen tai luominen on erityisen tärkeää, datalehdet voivat olla varteenotettava julkaisukanava.  

Esimerkkejä yleisistä tai monialaisista datalehdistä

Data in Brief (julkaisija Elsevier)

• esittelee ulkoisia julkisia arkistoja ja suosittelee datan ja artikkelien välisiä linkityksiä
• suosittelee data-artikkelin julkaisemista lehdessä silloinkin, kun artikkeli on julkaistu jossakin toisessa Elsevierin lehdessä
• mahdollistaa myös tarvittavien ohjelmistojen julkaisemisen datan yhteydessä RunMyCode-arkistossa

Scientific Data (julkaisija Nature)

• julkaisee kuvauksia uusien tai julkaistujen tutkimusten datasta; jos tutkimukset on julkaistu, tutkimusaineistoissa on oltava uutta sisältöä
• kattaa laajan alan luonnontieteen aloja ja huomioi myös yhteiskuntatieteiden määrällisten tutkimusaineistojen kuvaukset.

Tutkimusaineistojen kuvailutiedot ACRISiin

ACRIS (Aalto Current Research Information System) on Aallon tutkimustietojärjestelmä – sieltä löytyvät tiedot Aallon tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta.  Kuvailutietojen syöttäminen ACRIS-järjestelmään on tärkeää, koska yliopistoja arvioidaan tuotetun datan ja avoimuuden perusteella.

Ohjeet aineistojen tallennuksesta ja kuvailutietojen syöttämisestä esitetään alla olevassa liitteessä.