Perustieteiden korkeakoulun ohjesääntö

Aalto-korkeakoulusäätiön sääntöjen 3 §:n mukaisena yksikkönä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu toimii teknistieteellisellä koulutusalalla. Korkeakoulu harjoittaa alojensa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen yhdistyvää ylintä tutkinto-opetusta sekä tukee aloihinsa liittyvää Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa Aalto-yliopiston strategisten linjausten mukaisesti. Perustieteiden korkeakoulun erityisenä tehtävänä on luoda tieteellistä pohjaa eri alojen teknologioiden uudistamiselle, antaa alojensa perusopetusta muidenkin alojen opiskelijoille sekä kouluttaa alojensa ja uusien alojen näkemyksellisiä osaajia. Tehtäväänsä suorittaessaan korkeakoulun tulee toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen kanssa.

 

Organisaatio

1 § Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakoulun laitosjako on seuraava:

  • Matematiikan ja systeemianalyysin laitos,
  • Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos,
  • Teknillisen fysiikan laitos,
  • Tietotekniikan laitos ja
  • Tuotantotalouden laitos.

Korkeakoulussa voi olla useamman oppiaineen tutkimusyhteistyötä varten muodostettuja yksikköjä tai yhteisiä yksikköjä Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen yksiköiden ja yliopiston ulkopuolisten yksiköiden kanssa. Tietotekniikan laitoksen osana toimiva Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT on tällainen yksikkö.

Kullakin erillisellä laitoksella ja yksiköllä voi tarvittaessa olla oma ohjesääntönsä.

 

Toimielimet ja johtaminen

2 § Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea

Korkeakoululla on varadekaaneja sen mukaan kuin rehtori päättää.

Laitoksen toimintaa johtaa laitoksen johtaja.

Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja koulutusneuvostoja sekä tohtoriohjelman johtaja ja koulutusohjelmien johtajia.

3 § Dekaani ja laitoksen johtaja voivat kutsua johtamisensa tueksi johto- tai muita ryhmiä, joihin voi kuulua myös korkeakoulun ulkopuolisia henkilöitä.

Korkeakoulun professorit, jotka ovat professorineuvoston jäseniä, voivat toimia korkeakoulussa sen johdon neuvoa-antavana elimenä ja tiedeyhteisön yhteistyöelimenä.

Johtaminen järjestetään siten, että eri henkilöstöryhmillä ja opiskelijoilla on riittävä mahdollisuus osallistua päätöksenteon valmisteluun.

 

Korkeakoulun dekaani ja varadekaani

4 § Korkeakoulun johtajana toimii dekaani yliopiston johtosäännön 22 §:n mukaisesti.

5 § Dekaanin tehtävänä on sen lisäksi, mitä johtosäännön 23 §:ssä tai hallituksen tai rehtorin päätöksellä määrätään:

  1. vahvistaa dekaanin ja varadekaanin työnjako, jossa määritellään varadekaanille kuuluvat korkeakoulun johtamiseen liittyvät tehtävät;
  2. nimittää korkeakoulun tohtoriohjelman johtaja ja koulutusohjelmien johtajat. Heidän vastuunsa ja velvollisuutensa on osoitettu tutkintosäännössä. Heidän toimikautensa on kolme kalenterivuotta;
  3. nimittää laitosten varajohtajat;
  4. nimittää sihteerit korkeakoulun toimielimiin;
  5. päättää 1 § 3 momentissa tarkoitetun yksikön muodostamisesta;
  6. tarvittaessa vahvistaa erillisen laitoksen ja 1 § 3 momentissa tarkoitetun yksikön ohjesääntö;
  7. vastata korkeakoulun laatutyöstä, arvioinneista ja mahdollisista akkreditoinneista; ja
  8. vastata osaltaan Aalto-yliopiston korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä strategian toteuttamiseksi sekä tekniikan korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä teknistieteellisen koulutusalan opetuksen, tutkimuksen ja yhteisten tehtävien yhdenmukaiseksi hoitamiseksi ja opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi.

6 § Varadekaani toimii dekaanin apuna dekaanin hänelle osoittamien tehtävien hoitamiseksi.

Varadekaanin toimikausi on sama kuin dekaanin. Jos dekaani eroaa tehtävistään ennen toimikautensa päättymistä, katsotaan varadekaaninkin toimikausi päättyneeksi. Varadekaanin erotessa tehtävistään kesken toimikauden, uusi varadekaani nimitetään dekaanin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

 

Korkeakoulun akateemisten asiain komitea

7 § Akateemisten asioiden hoitamista varten korkeakoulussa on yliopiston johtosäännön 24 §:n mukainen perustieteiden akateeminen komitea, joka hoitaa johtosäännön 25 §:n mukaiset ja yliopiston akateemisten asiain komitean sille johtosäännön 13 §:n nojalla osoittamat tehtävät. Lisäksi akateemisen komitean tehtävänä on osaltaan vastata Aalto-yliopiston korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä strategian toteuttamiseksi sekä tekniikan korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä teknistieteellisen koulutusalan opetuksen, tutkimuksen ja yhteisten tehtävien yhdenmukaiseksi hoitamiseksi ja opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi.

Varadekaanilla on läsnäolo- ja puheoikeus komitean kokouksessa.

 

Tohtorinkoulutusneuvosto ja koulutusneuvostot

8 § Korkeakoulussa on tohtorinkoulutusneuvosto, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu vähintään neljä tohtorinkoulutuksessa ansioitunutta korkeakoulun keskeisiä tutkimusaloja edustavaa professorijäsentä. Professorijäsenistä yksi voi olla Aalto-yliopiston toisesta korkeakoulusta. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajan professorijäsenistään.

Tohtorinkoulutusneuvoston toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Tohtorinkoulutusneuvoston puheenjohtajan tulee pitää yhteyttä Aalto-yliopiston muihin tohtorinkoulutusneuvostoihin yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä teknistieteellisen koulutusalan yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

Tohtorinkoulutusneuvoston tehtävänä on

  1. kehittää korkeakoulun tohtorinkoulutuksen sisältöä ja yhteisiä opintoja;
  2. tehdä akateemiselle komitealle esitykset jatkokoulutuksen tutkimusaloista;
  3. valmistella tohtorikoulutettavien valinta dekaanin päätettäväksi;
  4. hyväksyä jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aihe ja päättää työn kielestä;
  5. vahvistaa tohtorikoulutettavien opintosuunnitelmat;
  6. nimetä väitöskirjatyön esitarkastajat ja päättää väitöskirjan käsikirjoituksen julkaisuluvasta;
  7. arvostella väitöskirja;
  8. nimetä lisensiaatintutkimuksen tarkastajat;
  9. arvostella lisensiaatintutkimus; ja
  10. käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat.

Tohtorinkoulutusneuvoston puheenjohtaja päättää väitöstilaisuuden ajankohdan ja kielen sekä nimeää väitöstilaisuuteen kustoksen ja vastaväittäjän(t).

9 § Korkeakoululla on yksi tai useampia koulutusneuvostoja. Korkeakoululla voi olla vain yksi kandidaattikoulutusta käsittelevä koulutusneuvosto. Jos korkeakoulussa on vain yksi koulutusneuvosto ylempiä koulutusohjelmia varten, voi se olla samalla myös koulutusneuvosto kandidaattikoulutusta varten. Dekaani päättää koulutusneuvostojen lukumäärästä. Rehtori päättää tarvittaessa erikseen korkeakoulurajat ylittävän koulutusohjelman hallinnoinnista.

Kuhunkin koulutusneuvostoon kuuluu vähintään seitsemän jäsentä koulutusneuvostossa edustettuina olevista koulutusohjelmista. Jäsenistä vähintään neljä valitaan opettajista, joista vähintään kahden tulee olla professoreita, ja kolme valitaan opiskelijoista sen mukaan kuin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta päättää, siten, että mahdollisuuksien mukaan jokaisesta koulutusneuvostossa edustettuna olevasta koulutusohjelmasta on sekä opettaja- että opiskelijaedustus.

Koulutusneuvoston puheenjohtajaksi nimetään yksi professorijäsenistä. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajan professorijäsenistään.

Koulutusneuvoston toimikausi on kolme kalenterivuotta. Opiskelijajäsenen toimikausi on yksi kalenterivuosi.

Koulutusneuvoston tehtävänä on:

  1. tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista;
  2. nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät;
  3. päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t);
  4. arvostella diplomityöt;
  5. päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä; ja
  6. käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat.

 

Laitokset

10 § Laitoksen toimintaa johtaa laitoksen johtaja. Laitoksen johtajan toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Laitoksella on varajohtajia sen mukaan kuin dekaani päättää. Dekaani nimittää varajohtajan samaksi toimikaudeksi kuin laitoksen johtajan. Jos laitoksen johtaja eroaa tehtävistään ennen toimikautensa päättymistä, katsotaan varajohtajankin toimikausi päättyneeksi. Varajohtajan erotessa tehtävistään kesken toimikauden, uusi varajohtaja nimitetään laitoksen johtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

11 § Laitoksen johtajan tehtävänä on:

  1. vastata laitoksen tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
  2. vastata laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelusta, päättää laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttämisestä sekä vastata niiden käytön seurannasta ja raportoinnista;
  3. vastata opetussuunnitelmien valmistelusta laitoksen osalta;
  4. tehdä esitys tenure track -urapolulle eri vaiheisiin sijoitettavista henkilöistä;
  5. päättää laitoksen henkilöstön ottamisesta työsopimussuhteeseen siltä osin kuin toimivalta on siirretty laitoksen johtajalle;
  6. vastata laitoksen toiminnan laatutyöstä, korkeakoulun arviointien ja akkreditointien edellyttämästä raportointityöstä laitoksen osalta sekä laitoksen toiminnan kannalta merkityksellisestä sidosryhmäyhteistyöstä;
  7. edistää laitoksen työhyvinvointia; sekä
  8. käsitellä dekaanin hänen tehtäväkseen antamat muut asiat.

 

Päätöksenteko

12 § Asiat ratkaistaan julkishallinnon esittelymenettelyä käyttäen silloin, kun päätökseen liittyy julkisen vallan käyttämistä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan käytetä arvosteltaessa opintosuorituksia.

Muissa asioissa dekaani ja laitoksen johtaja vastaavat siitä, että käsittelyyn tulevat asiat tulevat valmistelluiksi asianmukaisesti.

13 § Hallintoelinten kokoontumisen ja päätöksenteon osalta noudatetaan soveltuvin osin yliopistolain 29 §:n ja Aalto-yliopiston johtosäännön 14 §:n mukaisia menettelytapoja, siten kuin rehtori tarkemmin määrää.

 

Voimaantulo

14 § Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2016.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu