Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen tavoitteet

Tavoitteena on, että arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on

1. maisteriohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseensekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
4. valmiudet itsenäisesti ja yhteistyössä hoitaa vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä;
5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön;
6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan.

Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelman osaamistavoitteet

Osaamistavoitteiden taustalla on maisema-arkkitehtuurikoulutuksen kansainväliset akkreditointikriteerit. Tutkinnolla on 5 vuoden välein uusittava, kriteerien mukainen status, joka varmistaa sen vastaavan ammatti- ja koulutuskentän vaatimuksia.

Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelman tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Maisteriohjelmassa kandidaattivaiheessa saavutettuja taitoja kehitetään ja syvennetään. Tutkinnon suorittaneelta maisema-arkkitehdilta odotetaan mm. seuraavia ominaisuuksia:

• kykyä tuottaa toimivia, esteettisiä ratkaisuja ihmisen ja luonnon kohtaamiseen 
• suunnittelutyöhön vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä 
• osaavaa, analyyttistä ja teknisesti pätevää visuaalista, suullista ja kirjallista viestintää sekä projektin koordinointi- ja ohjaustaitoja 
• kykyä yhteistyöhön ja työskentelyyn maisema-arkkitehtina sekä yhteistyössä lähialojen edustajien kanssa että itsenäisesti 

Sisältötavoitteet:

Koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• tuntee ja osaa analysoida maisema-arkkitehtuurin ajankohtaisia haasteita ja tehtäviä 
• tuntee maisema-arkkitehtuurin historiaa ja teoriaperustaa 
• hallitsee tiedonhaun ja suunnittelumetodit osallistumis- ja arviointiprosesseineen, tuntee kustannustekijät sekä alalle oleelliset lait ja hallintomenettelyt 
• osaa toimia vaativissa suunnittelu- ja tutkimustehtävissä sekä hallita ja koordinoida hankkeita
• pystyy vastaamaan vaativien maiseman muutoshankkeiden ja prosessien haasteisiin itsenäisesti ja innovatiivisesti 
• pystyy kehittämään maisema-arkkitehtonista ilmaisuaan 
• osaa arvioida maiseman suunnittelun, rakentamisen ja hoidon laatua ja ympäristövaikutuksia 
• osoittaa kokonaisvaltaista ammattinäkemystä ja ongelmanratkaisutaitoa
• ymmärtää alan yhteiskunnallisen merkityksen ja oman vastuunsa ammatinharjoittajana 
• hahmottaa ammattikuvan kansainvälistyvän ja laajentuvan tehtäväkentän ja ymmärtää eri kulttuurien ja luonnonolosuhteiden merkityksen suunnittelussa 
• ymmärtää elinikäisen oppimisen ja täydentävien opintojen tarpeellisuuden sekä asiantuntijatehtävien edellyttämän suunnitelmallisen opintopolun tärkeyden

Akateemiset tavoitteet:

Koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• tuntee alan akateemisen keskustelun ja keskeisen kirjallisuuden 
• osaa kirjoittaa akateemista tekstiä kriittisesti ja asiantuntevasti 
• tuntee alan keskeiset tutkimusmenetelmät 
• osaa argumentoida tieteellisesti

Koulutuksen sisältö

Maisema-arkkitehtuuri on poikkitieteellinen- ja taiteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisteriohjelman keskeisiä sisältöjä ovat maiseman suunnittelu, rakentaminen, hoito ja suojelu sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. 
Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. 
Opintoihin liittyy opintomatkoja ulkomaille ja toisinaan yhteistyökursseja tai -projekteja kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Vaihto-opiskelumahdollisuudet ovat hyvät, ja suuri osa maisema-arkkitehtuurin opiskelijoista käyttää mahdollisuuden opiskeluun ulkomailla. Myös työharjoittelu ulkomailla on yksi kansainvälistymisen mahdollisuus.

Koulutusohjelman kurssit jakautuvat kolmeen aihealueeseen:

1) Maiseman suunnittelu ja rakentaminen
Kurssit antavat valmiuksia suunnitella erityyppisiä ympäristöjä sekä niiden rakenteita. Keskeisellä sijalla opetuksessa ovat ulkotilojen arkkitehtuuri ja muodonanto sekä taiteellinen ilmaisu ja sen välineet.

2) Maiseman suunnittelu ja hoito 
Kurssit nostavat kestävän kehityksen, maiseman suojelun ja sen vaalimisen kysymykset suunnittelun keskiöön. Ne antavat valmiuksia toimia erilaisissa maankäytön suunnittelun, strategisen suunnittelun ja ympäristöhallinnon tehtävissä.

3) Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu
Kurssit perehdyttävät kaavoitukseen ja kaupunkirakentamiseen sekä antavat tiedollisia ja taidollisia valmiuksia toimia näissä asiantuntijatehtävissä. 

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteet

Valmistuakseen opiskelijan tulee saavuttaa opinnäytteelle asetetut tavoitteet. Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteena on, että

• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä oppineisuutensa maisteriohjelmansa alalla ja osoittaa pystyvänsä soveltamaan maisteriohjelmassa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti;
• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä kykyä tutkivaan työskentelyyn taiteellisen, teoreettisen tai sovel-tavan tutkimuksellisen aiheen parissa ja osoittaa kykyä aineiston ja lähdemateriaalin tutkimuksellisen käytön hallintaan;
• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä hyvää viestintätaitoa oman alansa tehtäviin. 

Opinnäyte voi olla teoreettinen, taiteellinen tai soveltava tutkimus, taiteellinen työ tai yhdistelmä näistä. Opinnäyte voi sisältää produktio-osan. Produktio-osa voi olla alasta riippuen esimerkiksi suunnittelutyö, teos, näyttely tai projekti. Opinnäytteeseen liittyy aina myös kirjallinen osa. Jos työ koostuu suunnittelutyös-tä tai muusta produktio-osasta ja kirjallisesta osasta, opiskelija voi kertoa opinnäytteensä kirjallisessa osas-sa näkemyksenä, millä tavalla hän painottaa opinnäytteen eri osia. Opinnäyte arvioidaan kuitenkin aina ko-konaisuutena ja opinnäytteen arvioinnissa huomioidaan aina työn kaikki osat.

Opinnäytteen kirjallisen osan suositeltu laajuus on 25–70 tekstisivua (n. 50 000–140 000 merkkiä). Sopiva laajuus riippuu siitä, kuuluuko opinnäytteeseen produktio-osa ja kuinka laaja tämä produktio-osa on.

Vapaasti valittavat opinnot

• Vapaasti valittavia opintoja voivat olla joko pääaineen kurssit tai sivuaine-, erikoistumisopinnot tai yksittäiset kurssit. 
• Niihin tulee sisältyä vähintään 5 op suoritus tutkimus- ja metodologiapainotteisia kursseja, jotka hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). 
• Opintoihin voidaan hyväksyä myös muualla (esim. ulkomailla) suoritettuja maisema-arkkitehtuurin opintoja. 
• Ammattiharjoittelua voidaan hyväksyä enintään 15 op.