Pääaineen opinnot 90 op muodostuvat pääaineen syventävistä opinnoista 60 op ja opinnäytteestä 30 op.

Opinnäytteen laajuus maisterin tutkinnossa on 30 op. Maisteriohjelman tutkintovaatimuksiin mahdollisesti kuuluva opinnäyteseminaari ei kuulu opinnäytteen laajuuteen, vaan se on erillinen opintosuoritus, ja sijoittuu pääaineen syventäviin opintoihin.

Vapaasti valittavat opinnot 30 op muodostuvat vaihtoehtoisista ja/tai vapaasti valittavista opinnoista (sivuaine, erikoistumisopinnot, yksittäiset kurssit, ammattiharjoittelu).

Tavoitteena on, että arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on

1. maisteriohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseensekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
4. valmiudet itsenäisesti ja yhteistyössä hoitaa vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä;
5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön;
6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY (7.9.2005) mukaiset vaatimukset (liite 3).

Arkkitehtuuri on sekä tekniikan että taiteen ala. Arkkitehtien on kyettävä lähestymään ongelmia myös muista kuin tekniikan taiteen näkökulmasta, heidän on kyettävä ymmärtämään sosiaaliset, kulttuuriset sekä ympäristöön ja talouteen liittyvät vaikutukset työssään. Tästä johtuen arkkitehtuurin koulutus on luonteeltaan laaja-alaista. Arkkitehtuurin maisteriohjelma pyrkii kehittämään opiskelijan teknistä, tieteellistä ja taiteellista ajattelua suhteessa sosiaalisesti vastuulliseen ja kestävään tulevaisuuteen. Arkkitehdin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

• kyky esteettiset, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset täyttävään vaativaan arkkitehtuurisuunnitteluun,
• arkkitehtuurin ja sille läheisten taiteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteen alojen historian ja teorian tuntemus,
• perehtyneisyys kaupunkisuunnitteluun ja suunnitteluprosessin edellyttämät taidot,
• kyky ymmärtää ihmisen ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset tilat ihmisen tarpeisiin ja mittakaavaan,
• perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin,
• riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi.

Osaamistavoitteiden taustalla ovat EU-direktiivin määräykset, jotka koskevat arkkitehdin ammattitoiminnan harjoittamista (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7.9.2005, Ammattipätevyyden tunnustamisesta). Direktiivin mukainen arkkitehdin tutkinto vastaa rakennusalan odotuksiin ja mahdollistaa uran myös ulkomailla. Edellä mainitun direktiivin mukaisesti maisteriohjelman tarkoitus on varmistaa, että opiskelijalla on valmistuttuaan

• suunnitteluohjelman laadinnassa tarvittavien tutkimus- ja valmistelumenetelmien hallinta,
• riittävä suunnittelutaito rakennuksen käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi kustannustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa,
• sellaisten asianomaisten teollisuusalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen rakennussuunnitelmia toteutettaessa ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun.

Maisteriohjelma mahdollistaa opiskelijalle uran arkkitehtuurin alalla paitsi Suomessa myös ulkomailla riippumatta siitä, onko tavoitteena työllistyä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai yrittäjänä. Koulutuksen myötä opiskelijan osaaminen suunnitteluun liittyvissä koordinaatiotehtävissä vahvistuu, mikä mahdollistaa toimimisen vaativien rakennuskohteiden pääsuunnittelijana.

Kyky hahmottaa ammattikuvan laajentuva ja kansainvälistyvä tehtäväkenttä sekä kyky toimia muissa kulttuureissa kuuluvat samoin tutkinnon yleisiin taitotavoitteisiin. Tällä kehitetään opiskelijan työelämävalmiuksia ja edistetään urasuunnittelua, riippumatta siitä onko tavoitteena toimia työntekijänä yksityisellä tai julkisella sektorilla vai yksityisyrittäjänä.

Maisteriohjelmassa koulutuksen keskeinen sisältö on kandidaattivaiheessa saavutettujen tietojen ja taitojen kehittäminen ja syventäminen. Aihealueita ovat mm. arkkitehtuurin historia ja teoria, rakennussuunnittelu ja suomalainen rakennustaide sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Kurssien ja suunnittelustudioiden opetusta tehostetaan monialaisen yhteistyön ja uusien opetusmetodien avulla. Merkittävä osa kursseista perustuu tekemällä oppimiseen ja ”oikeiden” suunnittelutehtävien työstämiseen usein yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tarjolla on kokeilevia ja suunnittelututkimukseen suuntautuneita kursseja, jotka mahdollistavat syventymisen erityisaloihin sekä yksilöllisen kehittymisen suunnittelijana.

Opiskelu antaa mahdollisuudet kansainvälistymiseen esimerkiksi vaihto-opintoihin ja kansainvälisiin opiskelijakilpailuihin ja opintomatkoihin. Tutkintoon kuuluvan harjoittelun voi suorittaa ulkomailla ja ulkomailla tehdään myös kenttätöitä.

Valmistuakseen opiskelijan tulee saavuttaa opinnäytteelle asetetut tavoitteet. Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteena on, että

• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä oppineisuutensa maisteriohjelmansa alalla ja osoittaa pystyvänsä soveltamaan maisteriohjelmassa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti;
• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä kykyä tutkivaan työskentelyyn taiteellisen, teoreettisen tai sovel-tavan tutkimuksellisen aiheen parissa ja osoittaa kykyä aineiston ja lähdemateriaalin tutkimuksellisen käytön hallintaan;
• Opiskelija osoittaa opinnäytteessä hyvää viestintätaitoa oman alansa tehtäviin. 

Opinnäyte voi olla teoreettinen, taiteellinen tai soveltava tutkimus, taiteellinen työ tai yhdistelmä näistä. Opinnäyte voi sisältää produktio-osan. Produktio-osa voi olla alasta riippuen esimerkiksi suunnittelutyö, teos, näyttely tai projekti. Opinnäytteeseen liittyy aina myös kirjallinen osa. Jos työ koostuu suunnittelutyös-tä tai muusta produktio-osasta ja kirjallisesta osasta, opiskelija voi kertoa opinnäytteensä kirjallisessa osas-sa näkemyksenä, millä tavalla hän painottaa opinnäytteen eri osia. Opinnäyte arvioidaan kuitenkin aina ko-konaisuutena ja opinnäytteen arvioinnissa huomioidaan aina työn kaikki osat.

Opinnäytteen kirjallisen osan suositeltu laajuus on 25–70 tekstisivua (n. 50 000–140 000 merkkiä). Sopiva laajuus riippuu siitä, kuuluuko opinnäytteeseen produktio-osa ja kuinka laaja tämä produktio-osa on.