Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi

Koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden pakolliset kieliopinnot on suunniteltu tekniikan kandidaatin tai muuhun alempaan korkeakoulututkintoon kuuluviksi. Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin opintoja, opiskelijan tulee suorittaa ne tutkintoon vaadittujen opintojen lisäksi tai osana tutkinnon vapaasti valittavia opintoja. Tällöin kielitaitovaatimukset määräytyvät seuraavasti:

Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnossa:

• kielitaitovaatimukset ovat 9 op kieliopintoja: kirjallinen ja suullinen viestintä 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op ja vieras kieli 3 op

Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon kieliopintovaatimukset täyttävät kurssit

Koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksenä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset ovat:

• Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnossa: 3 op kieliopintoja

Opiskelija voi sijoittaa arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen kieliopintoihin kursseja, jotka tukevat hänen opintojaan ja oleskeluaan Suomessa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneille suositellaan kieliopintoina suomen kielen opintoja. Kieliopinnoiksi suositellaan myös tekniikan alan englannin kielen opintoja, jotka täyttävät tasoltaan pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset.  Opiskelija voi halutessaan suorittaa pakolliset kieliopinnot myös jossain muussa vieraassa kielessä. Kieliopinnot suoritetaan yhdessä vieraassa kielessä. Opinnot voidaan sijoittaa osaksi vapaasti valittavia opintoja tai suorittaa ne tutkintoon vaadittavien opintojen lisäksi.

Yhteisen opetuksen tarjonnassa on valinnaisia taide-, teoria- ja historiaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Pääaine voi myös suositella valitsemaan tästä tarjonnasta tärkeimmiksi katsomansa kurssit. Laitokset ja pääaineet voivat myös sisällyttää näitä kursseja aineopintoihin.

Piirustus ja maalaus

Piirustuksen ja maalauksen kurssit koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa, learning-by-doing, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa.

Väri ja havainto

Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Englannin kielinen Colour and Perception –kurssi koostuu teoriasta ja käytännön harjoitustehtävistä. Kurssilla opiskellaan värin peruskäsitteistöä ja värinäön toimintaperiaatteita sekä tutkitaan kokeellisin menetelmin värikontrasteja ja -rinnastuksia ja niiden esteettisiä vaikutuksia lähinnä kaksiulotteisessa ilmaisussa. Väri-valo-tila -kurssi on suunnattu ensisijaisesti arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin maisteriopiskelijoille. Kurssilla käsitellään sekä luennoin että harjoitustehtävin väriä ja valaistusta tilassa ja osana arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa.

Kuvanveisto

Kuvanveiston opinnot antavat opiskelijalle tarvittavia käytännön taitoja nykykuvanveiston ja muotoilun parissa työskentelyyn. Kurssilla painotetaan taitoja, kuten uusien materiaalien, työskentelytapojen ja metodien tutkiminen, joita opiskelija voi hyödyntää omalla alallaan. Ways of Making kurssit tarjoavat käytännön kokemusta kuvanveistoateljeessa työskentelemisestä ja Metal Casting esittelee valimotekniikat. Digitaalinen veistotaide (Digital Sculpture) on johdanto uuden ja kehittyvän teknologian hyödyntämiseen kolmiulotteisessa taiteessa. Käsite- ja teoriapainotteiset kuvanveiston opinnot sisältyvät nykytaiteen kurssivalikoimaan.

Taidegrafiikka

Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri menetelmin työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan. Jatkokurssien tavoitteena on syventää opiskelijan valitseman menetelmän tietoja ja taitoja sekä laajentaa omaa taiteellista ilmaisua. Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi.

Taiteen historia ja teoria

Taiteen historia- ja teoriaopetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen ja taidekäsitysten historiasta ja keskeisistä teoreettisista kysymyksistä sekä niiden suhteista suunnittelun ja arkkitehtuurin eri osa-alueisiin. Kursseilla esitellään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppialojen suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulttuurihistoriaan. Erityisesti teoria-aineiden tavoitteena on selkeyttää keskeisiä käsitteitä ja tällä tavalla parantaa ongelmanratkaisuvalmiuksia ja käsitteellistä osaamista. Taiteen ja muotoilun historia- ja teoriaopetus antaa valmiuksia tutkimukseen perustuvan tiedon soveltamiseksi.

Nykytaide

Useimmilla nykytaiteen kursseilla keskitytään taiteen tekemiseen. Sen lisäksi kursseilla saa tietoa kunkin ilmaisumuodon nykytaiteen tämänhetkisistä ilmiöistä, toimintatavoista ja lähihistoriasta. Kurssien temaattiset sisällöt määrittelee kulloinenkin opettaja, mutta pääpaino on opiskelijoiden itse löytämissä aiheissa ja kiinnostuksen kohteissa.

Nykytaiteen kurssit ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä.

Digital Arts

Kurssit perehdyttävät opiskelijat perustaitoihin, joita tarvitaan digitaalisen taiteen parissa työskentelemiseen. Opiskelijat oppivat käyttämään muun muassa digitaalisia kameroita ja ohjelmistoja, jotka ovat käytössä kaikilla luovan työn alueilla. Ohjelmointi taiteilijoille johdattaa kuvataitelijat tietokoneohjelmoinnin maailmaan. 

Tulevaisuuden tutkimus

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja siihen kuuluu 10 jäsenyliopistoa.

Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka tarjoaa käyttöön tietoa, työkaluja ja menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisen, analysoinnin ja tekemisen sekä päätöksenteon tueksi. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan sekä tulevaisuudentutkimuksen käytännönläheiseen soveltamiseen että tiedonalan akateemisiin erityispiirteisiin ja tutkimusmenetelmiin. Monitieteisenä alana tulevaisuudentutkimus tarjoaa holistisia menetelmiä ja lähestymistapoja hahmottaa muutosta. Kyseessä on valtakunnallinen sivuaine ja opintojaksoille osallistuu opiskelijoita useista suomalaisista yliopistoista. Yhteisen opetuksen yksikkö järjestää kaksi ensimmäistä kurssia TUTU 1 ja TUTU 2. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan muita tulevaisuuden tutkimuksen kursseja, tutustu Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemiaan.