Lahjoita tulevaisuus

Uusi teknologia mullistaa tavan katsoa maailmankaikkeutta - lahjoita Metsähovin uuden vastaanottimen hankintaan

Avaruus on aina herättänyt uteliaisuutta ja ruokkinut mielikuvitustamme. Maailmankaikkeus on hyvä pitämään salaisuutensa, mutta väsymättömien ja rohkeiden tutkijoiden ansiosta me tiedämme nyt enemmän ja näemme kauemmas kuin koskaan.
Elliptical Galaxies
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa radiogalaksi Hercules A.

Kirkkonummella sijaitseva Aalto-yliopiston Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta havaintodatastaan Auringosta, sekä observatorion käytössä olevista harvinaisemmista korkeista radiotaajuuksista.

Metsähovi oli myös mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, jonka ansiosta meillä on ensimmäinen kuva mustasta aukosta.

Nyt haluamme päivittää Metsähovin vastaanottimen uusimpaan teknologiaan. Etelä-Koreassa on viime vuosina kehitetty uudenlainen vastaanotintyyppi (Compact Triple-band Receiver, CTR), joka laajentaa havainnointia kolmelle yhtäaikaiselle taajuudelle. Tämä tekee havainnoinnista nykyistä huomattavasti tarkempaa ja nopeampaa.

Kyseessä ei ole tutkimuslaitteiston asteittainen parannus, vaan harppaus uudelle teknologiselle tasolle.

      Metsähovi_antenni

      Lahjoita ja auta meitä näkemään paremmin ja kauemmas kuin koskaan

      Lahjoita Metsähovin uuden vastaanottimen hankintaan

      Uuden vastaanottimen ansiosta:

      1. Suomalainen, korkeatasoisena tunnettu, tähtitieteen erityisosaaminen nousee täysin uudelle tasolle. Uuden tähtitieteellisen tutkimusverkoston perustajajäsenenä pääsemme määrittämään, miten avaruutta tutkitaan. Uuden verkoston kautta olemme mukana, kun seuraavat avaruuden isot löydöt tehdään.
      2. Tutkimuskohteiden määrä nousee sadoista tuhansiin. Tutkimuskohteina ovat entistä kaukaisemmat ja himmeämmät kvasaarit, niiden supermassiiviset mustat aukot sekä Auringon ja kvasaarien magneettikentät. Lisäksi kolme eri samanaikaista taajuutta antavat Auringosta ja sen pintakerroksista tietoa, jota emme voi tällä hetkellä saada. Datan avulla voimme ymmärtää paremmin kohteiden fysikaalisia ominaisuksia. Kukaan ei ole vielä päässyt tutkimaan avaruuden kohteiden kehitystä samanaikaisesti usealla eri radiotaajuudella, joten mahdollisuudet täysin uusiin ja yllättäviinkin tuloksiin ovat erinomaiset.
      3. Pystymme varautumaan paremmin mahdollisiin vaaroihin. Auringonpurkaukset ja potentiaalisesti ihmiskunnalle vaaralliset aurinkomyrskyt voidaan kyetä ennustamaan jo viikkoja ennen kuin ne osuvat Maahan. Aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä, sekä aiheuttaa laajoja sähkökatkoja. 
      4. Kvasaarien tarkempi ymmärrys auttaa tarkentamaan satelliittipaikannusta. Tarkempi tieto siitä, mitä kvasaarien purkauksissa tapahtuu, auttaa tutkijoita määrittämään entistä tarkemmin Maan asentoa suhteessa kvasaareihin. Tämä vaikuttaa myös satelliittipaikannuksen tarkkuuteen, jolloin jopa sen senttimetritarkkuus voisi olla mahdollista.

      Kaukaisen avaruuden tutkimuksessa hyödynnetään vastaanotinverkostoja, joiden havainnointidataa yhdistämällä luodaan “kuvia” avaruuden kohteista. Tässä pitkäkantainterferometria (Very Long Baseline Interferometry, VLBI) -yhteistyössä Euroopan observatorioiden verkottuminen on maailman parasta. Esimerkki tällaisesta verkostosta on EHT-verkosto, joka keväällä 2019 julkaisi ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. 

      Vastaanotinteknologian kehittyessä useampi eurooppalainen tutkimusasema päivittää teknologiaansa. Metsähovilla on mahdollisuus päästä mukaan luomaan aivan uudenlaista vastaanotinverkostoa ja määrittelemään sen tutkimuskohteita ja -toimintaa. Verkostoon liittyminen sen alkumetreillä merkitsee mahdollisuutta hyödyntää ja kehittää suomalaista, kansainvälisesti tunnettua tähtitieteen erityisosaamista täysin uudella tasolla.  Uuden teknologian ympärille muodostuvan verkoston yhtäaikainen monitaajuus-VLBI-kuvantaminen tulee mullistamaan tavan, jolla katsomme maailmankaikkeutta.

      Nämä kolme asiaa erottavat uuden vastaanotinteknologian vanhasta: 

      1. Tarkkuus: se  katsoo kohdetta samanaikaisesti kolmella eri taajuudella. Muutosta voi verrata mustavalkokuvasta kolmivärikuvaan siirtymiseen. Samanaikaisuus myös mahdollistaa kohteen tarkastelun eri syvyyksillä.  Saamme kohteista tietoa, jota emme voi tällä hetkellä saada.
      2. Nopeus: nykyisellä teknologialla radioteleskoopin keskellä oleva vastaanotin täytyy vaihtaa aina taajuusaluetta vaihdettaessa. Vaihtotyö vie huomattavan määrän aikaa, joka on pois itse havainnoinnilta. 
      3. Kohteiden laajempi skaala: myös heikommin säteilevien kohteiden havaitseminen tulee mahdolliseksi .

      Metsähovi_antenni

      Lahjoita ja auta meitä näkemään paremmin ja kauemmas kuin koskaan

      Lahjoita Metsähovin uuden vastaanottimen hankintaan

      Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

       Elina Karvonen

      Elina Karvonen

      Lahjoittajasuhteet

      Lue lisää Metsähovin tutkimuksesta

      Kuva mustasta aukosta

      Tähtitieteilijät ottivat ensimmäistä kertaa kuvan mustasta aukosta

      Aalto-yliopisto osallistui käänteentekeviin havaintoihin jättimäisestä mustasta aukosta Messier 87 -galaksin ytimessä.

      Uutiset
      Tuomas Savolainen

      Kuva mustasta aukosta tuntui Tuomas Savolaisesta kaukaiselta unelmalta – vuosikymmen myöhemmin hän on mukana tekemässä tähtitieteen historiaa

      Historiallisessa kuvassa näkyy 55 miljoonan valovuoden päässä olevan mustan aukon siluetti. Miksi se on niin tärkeää?

      Uutiset
      Way Out There - Black holes might be nicer than we think

      Mustat aukot saattavat olla hyödyllisempiä kuin luulimmekaan

      Jättimäiset avaruuden syöverit voivat repiä tähtiä kappaleiksi – mutta myös muovata kokonaisten galaksien kehitystä.

      Uutiset
      Way Out There - Metsähovi Radio Observatory

      Hiljaisista galakseista kuuluu kummia

      Hiljaisimmista, aktiivisista galakseista on paljastunut paljon yllätyksiä.

      Uutiset
      Solar map

      Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä

      Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on.

      Uutiset
      • Julkaistu:
      • Päivitetty:
      Jaa
      URL kopioitu