Konetekniikan laitos

Henkilökuva: Ernst Tuckermann

TKK:n vuodesta 1908 lähtien avoinna ollut konetekniikan toinen professorin virka täytettiin kutsumalla tehtävään paikasta kiinnostunut Hampurin Technicumin yliopettaja, tohtori-insinööri Ernst Tuckermann, joka aloitti työnsä syyskuun alussa 1911.

Ernst Tuckermann oli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen määräaikainen professori. Hänen alaansa kuuluivat mäntähöyrykoneet ja polttomoottorit, sekä yleinen koneoppi. Korkeakoulun ja kauppa- ja teollisuustoimituskunnan välillä tehdyssä sopimuksessa TKK sitoutui huolehtimaan siitä, että Tuckermann kykenisi kahden vuoden kuluttua kommunikoimaan oppilaiden kanssa ainakin osittain molemmilla kotimaisilla kielillä, sekä pysymään paikallaan vähintään viisi vuotta.

Maailmansodan syttyminen kesällä 1914 johti koneenrakentajien kannalta todella hankalaan tilanteeseen. Saksan kansalaisen Tuckermannin virkakausi keskeytyi sodan sytyttyä Venäjän keisarikunnan ja Saksan välille juuri kun hän oli kotiutunut Helsinkiin. Mahdottomaan tilanteeseen joutunut Tuckermann lähetti 2. elokuuta 1914 korkeakoululle kirjeen, jossa hän pyysi virkavapautta ja korkeakoulua järjestämään hänen muuttonsa takaisin Hampuriin. Kenraalikuvernöörin Saksan kansalaisia koskeva karkotuspäätös saapui seuraavana päivänä.

Maastakarkotus

Tuckermann poistui Helsingistä ilman irtaimistoaan Tornion kautta kulkeneella karkotettuja varten järjestetyllä erikoisjunalla samana iltana. Viranomaisille lähetettiin elokuun loppupuolella kirjelmä, jonka mukaan sotapalvelukseen kelpaavat vihollismaiden edustajat oli pidätettävä sotavankeina.

Tapaus oli suuri tappio korkeakoululle. Ernst Tuckermann oli ehtinyt kuluneiden muutamien vuosien aikana luoda hyvät suhteet suomalaiseen insinöörikuntaan. Kauppa- ja teollisuustoimituskunta totesi 22. syyskuuta, että Tuckermannin virka oli pidettävä auki aina viiden vuoden määräajan päättymiseen asti. Selvä toivomus oli, että professori palaisi takaisin lyhytaikaiseksi odotetun sotatilan päättyessä.

Tehtävä täytettiin nimittämällä siihen Helsingistä vasta valmistunut insinööri Harald Kyrklund vuonna 1917. Koneinsinöörien koulutus oli maailmansodan vuosina väliaikaisten ratkaisujen varassa.

Tuckermann haki syksyllä 1918 menestyksettä korvausta menettämästään virka-ajasta sekä professorin titteliä. Korkeakoulu joutui pohtimaan poikkeuksellista asiaa pitkään ja päätyi professori Hanneliuksen esityksestä myöntämään Tuckermannille professorin tittelin muttei korvausta. Sopimuksen rikkominen oli pöytäkirjaan merkittyjen perustelujen mukaan johtunut ”yliluonnollisista syistä”.

Ernst Tuckermann palasi myöhemmin Suomeen ja toimi Tekniska Läroverket i Helsingforsin höyrykonetekniikan opettajana vuosina 1919–1940.

Konetekniikan historia Suomessa

Rudolf Kolster

Henkilökuva: Rudolf Kolster

Liite 1.1. Rudolf Kolster on suomalaisen koneinsinöörikunnan isä. Hän on yksi 1860-luvulla Helsinkiin saapuneista saksalaisista opettajista.

Konetekniikan laitos
Historiallisessa kuvassa ryhmä miesopiskelijoita ja heidän opettajansa poseeraavat suurten mekaanisten koneiden äärellä

Konetekniikan historia Suomessa

Teknillisen koulutuksen juuret ulottuvat Suomessa 1840-luvulle.

Konetekniikan laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty: