Kemian tekniikan korkeakoulun hallinto

Hallinto ja päätöksenteko

Korkeakoulua johtaa dekaani Kristiina Kruus. Opetuksesta vastaava varadekaani on professori Tapani Vuorinen, ja tutkimuksesta vastaava varadekaani on professori Jukka Seppälä. Koulussa on kolme laitosta, joiden johtajat esitellään seuraavassa taulukossa.

Laitokset

Laitosjohtaja

Varajohtaja

Kemian tekniikan ja metallurgian laitos

Ville Alopaeus

Ari Jokilaakso

Kemian ja materiaalitieteen laitos

Jari Koskinen

Kari Laasonen

Biotuotteiden ja biotekniikan laitos

Herbert Sixta

Markus Linder
Jouni Paltakari

 

Korkeakoulua johtaa dekaani. Dekaani nimittää korkeakoulun laitosten johtajat ja varajohtajat sekä koulutusohjelmien ja tohtoriohjelman johtajat.

Dekaani tekee rehtorille esityksen korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää resurssien jakamisesta korkeakoulussa hallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa.

Dekaani ottaa opiskelijat sisään korkeakouluun ja myöntää tutkinnot.

Dekaani toimii korkeakoulun akateemisten asiain komitean puheenjohtajana.

Dekaani osallistuu Aalto-yliopiston korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön, jossa tavoitteena on tehostaa Aallon strategian toteuttamista. Lisäksi dekaani osallistuu tekniikan alan opetuksen, tutkimuksen ja muiden yhteisten tehtävien organisointia koskevaan yhteistyöhön. Yhteistyö näillä alueilla takaa opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun.

 

Korkeakoulun päätöksentekoprosessi

Kuka tekee koulua koskevat päätökset, missä ja milloin? Miten voit vaikuttaa päätöksentekoon? Lue tästä artikkelista lisää päätöksenteosta, valmistelusta ja ajankohtaisten asioiden käsittelystä Kemian tekniikan korkeakoulussa.

Management system of the School of Chemical Engineering

Taustaa

Aalto-yliopiston perustamisen teki mahdolliseksi vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki. Uuden lain myötä yliopistot irrotettiin valtio-organisaatiosta ja niille annettiin taloudellis-hallinnollinen autonomia. Yksi seuraus tästä oli, että päätöksenteko ja päätöksiä edellyttävien kysymysten valmistelu ja käsittely muuttuivat radikaalisti kaikissa yliopistoissa verrattuna aikaan, jolloin yliopistot olivat valtion virastoja. Näin tapahtui myös Aalto-yliopistossa verrattaessa tilanteeseen, jossa sen kolme yliopistoa olivat ennen uutta lakia.

Päätöksenteko ja päätösten valmistelu

Korkeakoulun päätöksenteosta vastaavat tärkeimmät toimielimet ja niiden tehtävät määritetään Aalto-yliopiston ohjesäännöissä ja Kemian tekniikan korkeakoulun säännöissä. Korkeakoulun toimintaa koskevissa kysymyksissä pääasiallinen päätöksentekijä on dekaani, mutta tietyissä asioissa, kuten professorien virkojen vahvistamisessa, päätöksenteko kuuluu rehtorille. Tärkeä toimielin on myös Kemian tekniikan akateeminen komitea (KTAK), joka vastaa akateemisten asiain komitean sille osoittamista tehtävistä.

Kriittiseen päätöksentekoon osallistuvat lisäksi koulutus- ja tohtorinkoulutusneuvostot, joilla on erityinen vastuu tutkielmien aiheita, valvojia, ohjaajia, tarkastajia ja arvosanoja koskevassa päätöksenteossa. Uusiin akateemisiin urajärjestelmiin liittyviä rekrytointi- ja virkakysymyksiä varten on olemassa koko Aalto-yliopistoa koskevat ohjeet. Näihin kysymyksiin liittyvästä päätöksenteosta vastaa joko rehtori tai korkeakoulun dekaani sen jälkeen, kun he ovat saaneet tiedon laitoksen, korkeakoulun tai koko yliopiston komiteoiden valmistamista tapauksista.

Virkamiesvalmisteluista kohti avointa keskustelua

Yliopistolain tuoma uudistus muutti radikaalisti kaikkien Suomen yliopistojen käytänteitä. Entiseen verrattuna uudessa päätöksentekojärjestelmässä on vähemmän virallisia päätöksentekoon osallistuvia tahoja ja vähemmän muodollisia vaatimuksia. Aallon mallissa itse päätöksentekoprosessi on suhteellisen epämuodollinen, koska se ei perustu byrokraattisten kiemuroiden sävyttämiin virkamiesvalmisteluihin. Sen sijaan päätöksenteko perustuu yliopistoyhteisön sisällä käytävään avoimeen keskusteluun.

Järjestelmän tarkoituksena on, että kaikkia tärkeitä kysymyksiä, uudistuksia ja toimintaperiaatteita koskevista päätöksistä keskustellaan perusteellisesti ja avoimesti ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Tärkeimmät näistä päätöksistä vastaavat foorumit ovat korkeakoulun johto, laitosten johtajien ja varajohtajien kokoukset, laitosten johdot, dekaanin kahvitilaisuudet korkeakouluyhteisölle ja lisäksi aihepiirikohtaiset ja valmistelevat ryhmät, jotka järjestävät avoimia keskustelutilaisuuksia, kuten perustutkinto-ohjelman uudistamista valmisteltaessa tehtiin. Varsinainen päätöksentekoprosessi aloitettiin vasta näiden keskusteluiden pohjalta, ja näin päätöstä tehtäessä voitiin huomioida useat näkemykset kouluyhteisön sisältä. Prosessi sujui jouhevasti.

Näin ollen korkeakoulun päätökset perustuvat eri toimielimissä käytäviin vapaisiin ja monitahoisiin keskusteluihin. Toimielinten tehtävänä ei ole hallinnon valmistelemien päätösten vahvistaminen, vaan sen sijaan ne osallistuvat itse päätettävää aihetta koskeviin keskusteluihin. Näin tehtyihin päätöksiin jokainen pystyy sitoutumaan, vaikka lopullinen ratkaisu poikkeaisikin henkilön alkuperäisestä näkemyksestä.

Päätöksentekokeskusteluiden kulku laitoskokouksista rehtorin työpöydälle

Dekaani johtaa korkeakoulua ja on osa Aalto-yliopiston johtoa, joten hän tuo koulun toimintaan liittyvät kysymykset yliopiston tasolta keskusteltavaksi koulun sisällä. Liikennöintiä tapahtuu myös toiseen suuntaan: dekaani välittää korkeakoulun sisällä keskustellut kysymykset Aalto-yliopiston johtoryhmän tarkasteltavaksi. Korkeakoulun johtoryhmä ei tee päätöksiä, vaan sen sijaan valmistelee niitä ja ottaa niihin kantaa. Korkeakoulumme johtoryhmä muodostuu dekaanista, laitosjohtajista, opiskelijoiden ja tohtorinkoulutettavien edustajista ja muun henkilöstön edustajista.

Useimmat koulun päivittäisistä päätöksistä valmistellaan laitosjohtajien kokouksissa. Koulua ja yliopistoa koskevista ajankohtaisista kysymyksistä keskustellaan näissä kokouksissa.

Laitoksia koskevia aiheita käsitellään laitoskokouksissa, joissa keskustellaan myös laitoksen kannoista koulun toimintaperiaatteisiin ja tehtäviin päätöksiin. Laitosjohtajat tuovat kysymykset korkeakoulutasolta keskusteltavaksi näihin kokouksiin. Kokouksissa voidaan myös tehdä valmisteltaviin päätöksiin liittyviä aloitteita ja määrittää koulun kanta käsiteltäviin kysymyksiin.

Koska päätöksentekoa koskevaan keskusteluun pyritään ottamaan mukaan kaikki eri toimielimet, osa keskusteltavista aiheista voi kulkea johdolta laitosjohtajien kautta laitoskokouksiin ja takaisin muutamia kertoja. Kun byrokratia ei sanele päätösten valmisteluiden sisältöä, kaikki voivat halutessaan osallistua keskusteluihin ennen kuin lopullinen päätös tehdään. Henkilöstön edustajat välittävät näkemyksesi johdolle tai kertovat niistä laitoskokouksissa, minkä lisäksi voit kertoa näkemyksistäsi koko koululle tarkoitetuissa keskustelutilaisuuksissa. On tärkeää muistaa, että voidaksemme vaikuttaa päätöksentekoon ja toimintaperiaatteisiin meidän kaikkien on osallistuttava aktiivisesti.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu