Linda Liukkaan tapaaminen rohkaisi Leila Arstilaa vaihtamaan tietotekniikkaan – nyt hän edusti Suomea kyberturvallisuuskilpailuissa Itävallassa

Tietotekniikan laitoksen maisteriopiskelija Leila Arstila osallistui 13.–16. syyskuuta Euroopan kyberturvallisuuskilpailuihin (European Cyber Security Challenge) Itävallassa. Kilpailu on suunnattu nuorille tietoturvaosaajille ja sen järjestäjää muun muassa Euroopan Unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA). Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa ja sijoittui 12:nneksi. Yhteensä kilpailuun osallistui 27 eurooppalaista maata ja lisäksi viisi vierailijamaata.

Kilpailutehtävät oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osuudessa oli erilaisia tehtäviä sisältäen kryptografiaa, haavoittuvaisia nettisivuja ja ohjelmia, sekä avointen lähteiden tiedustelua.

”Saimme parini kanssa ratkaistuksi pakohuonepelin tapaisen tehtävän, jonka ratkaisi meidän lisäksi vain Itävallan joukkue. Siinä oli postikortti, jossa oli kuva Googlen toimistosta ja kuvitteellinen henkilö, joka työskenteli Googlella. Siitä alkoi vihjeiden sarja eri sosiaalisen median alustoilla, mistä piti löytää relevantit vihjeet ja samalla erottaa ne vääristä”, Arstila kertoo.

Tehtävän ideana oli myös tuoda esille, kuinka vaarallista on jakaa somessa kuvia esimerkiksi kulkulätkästä tai tietokoneen näytöstä, jossa on sähköposti auki.

”Ihmiset ja yritykset jakavat itsestään valtavasti tietoa sosiaalisessa mediassa. Yksittäisiä tiedonmuruja yhdistämällä voi selvittää isompiakin kokonaisuuksia. Salapoliisityö on minusta kiinnostavaa”, Arstila kertoo.

Staattisten tehtävien jälkeen seurasi ”hyökkäys ja puolustus” -osio, jossa joukkueet kilpailivat aktiivisesti toisiaan vastaan. Jokaisella joukkueella oli samanlainen palvelin, joka sisälsi haavoittuvaisia palveluita. Tehtävänä oli hyökätä toisten joukkueiden palvelimille ja samalla yrittää korjata oman tietokoneen heikkoja palveluita.

”Tehtävä oli vaikeampi. Jos pystyi löytämään ja käyttämään mehukkaan hyökkäyksen, joku toinen joukkue pystyi sen ehkä kopioimaan tapahtumalokeista”, Arstila kuvailee.

Nuoria naisia oli kilpailijoista kaikkiaan alle kymmenesosa.

”Etukäteen koin kilpailuun osallistumisesta paljon vähemmistöstressiä, sillä tietoturva-ala on edelleen valtavan homogeeninen. Onneksi ongelmaan on alettu kiinnittämään huomiota ja tekemään korjausliikkeitä. Ennen varsinaista kilpailua järjestettiin esimerkiksi viikonloppu pelkästään 20 naiskilpailijalle. Tunnelma siellä oli hyvä ja lempeä”, Leila Arstila sanoo.

Stereotypioista roolimallin löytymiseen

Koska ympäristöasiat ovat Leila Arstilalle tärkeitä, hän matkusti kilpailuihin laivalla, junalla ja bussilla. Matka kesti 28 tuntia suuntaansa.

Matka tietokoneiden ja koodaamisen pariin oli niin ikään pitkä.

”Tutustuin lukiossa paremmin tietokoneiden maailmaan ja koodaamiseen. Ajattelin kuitenkin, etten voi olla koodari tai tietotekniikan opiskelija, koska olen nainen. Stereotyyppisesti koodariin liitetään limsa ja pitsa, huppari sekä koodaaminen unissaankin, eikä se sopinut minäkuvaani”, Arstila sanoo.

Merkitsevää Arstilalle oli, kun hän tapasi koodauslähettiläänäkin tunnetun Linda Liukkaan vuonna 2018.

”Linda Liukas on juuri minun näköiseni ja henkiseni ihminen. Hänellä on ollut iso merkitys ajatusprosessissani kohti oman ammatti-identiteetin luomista. Joten vasta kun olin opiskellut Aallossa kemiantekniikkaa muutaman vuoden, tajusin, ettei minun tarvitse osua tiettyyn stereotypiaan. Ratkaisujen keksimiskyky ja luovuus riittävät”, Arstila sanoo.

Arstila oli ikäryhmässään kolmanneksi paras Suomen omassa hakkerointihaasteessa (Generation Z Hack Challenge 2022), josta valitaan Suomen edustajat Euroopan kilpailuihin. Eurooppalaisissa kilpailuissa Suomea edusti kymmenen hengen joukkue, johon kuului Leila Arstilan lisäksi Juuso Laine, Santtu Sievänen, Veeti Ojanperä, Stepan Fedotov, Dani Frisk, Mikael Kantola, Toni Tertsonen, Otso Takala ja Mika Luhta. Joukkuetta luotsasivat Aapo Oksman Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta sekä Riku Juurikko.